Tätä mun mieheni käyttää, silloin kun kerron asioita pidemmän kaavan mukaan.
Paras olisi tietty kuunnella, mutta on toikin parempi kuin ap:n miehen tapa, joka on törkeää.
No, niin olisi. Ekan kerran olin AIVAN tyrmistynyt kun vain käveli pois. Mutta lienee tämän perinyt äidiltään joka AINA on ollut taidokas joko vaihtamaan aihetta, jos häntä ei kiinnosta, tai lienee myös poistunut???
Mutta esimerkki äidistään...mies kertoi puhelimessa äidilleen kuinka me vietettiin ensimmäsitä tärkeää päiväämme (en kerro tarkemmin) ja kerkesi vai aloittaa että "meilläkin tänään juhlapäivä ja..." niin äitinsä keskeytti eli rupesi puhumaan päälle että hänen pitäisi ostaa uusi harava kun entisestä piikit katkennut!
Ja nyt tuli heti toinen mieleen josta kanssa tyrmistyin äidilleen jo alussa, olin äitinsä kanssa puhelimessa kun olin sanomassa että mulla on kaamea flunssa (olin matkalla) ja jatkamassa, en siis kerennyt kuin sanoa flunssasanan - niin puhui päälle että täällä tulee kohta lumipyry tms...siis keskeytti kesken mun lauseen.
No, tajusin kyllä enkä jatkanut. Yritin vain sanoa etten jaksa pitkään puhua kun kurkku kipeä jne.
Eikä miehelle oo menny perille, vaikka olen sanonut aina että "hei, mulla oli puhe kesken", sanoo vaan että "joo, puhu vaan mä vaan tulin tähän koneelle"!!!
Mä keittiössä puhumassa ja lähtee siitä ykskaks ja mun pitäs huutaa olohuoneeseen tai tulla perässä. Ja oon mä joskus jättäny puheen kesken, eikä se oo kysyny että " niin, jatka mitä olit sanomassa" Ja sillon oon menny perässä ja jatkanu kun MULLE tärkee asia.
Hitto, kyllä mäkin se jaaritukset autoista kuuntelen aina, ja sanon väliin "joo, jne" että osoitan että kuuntelen, vaikken kaikkee tajuiskaan hevosvoimista sun muista. Tai todellakin jos en voi keskittyä, sanon että "ei nyt, kerro kohta".
Tuo on muutenkin semmonen ettei sille mee perille sanomiset kuin vasta about 3v hokemisella, joten se sanominen ei auta kuin ehkä kaks päivää muistaa...
Joten ehkä radikaalimpi on tuo, että teen samoin.