Mies pyysi kaveriaan kummiksi ilman lupaani

Kai ne lapset ovat myös miehen lapsia. Miksi aina vaan naisen pitäisi määrätä ja päättää lastensa asioista? :headwall:

Typerä, nipo, tiukkis olet!

Ei, pelkästään naisen ei pitäisi päättää lapsen asioista. Meillä ainakin niistä päätetään yhdessä.

Nuo ad hominemit ei muuten kuulu fiksuun keskusteluun, koitahan esittää asiasi ilman niitä jos kykenet.

 

OT, mutta mitä on rahastus kummeihin liittyen? Onko mulla joku kummivelvollisuus jäänyt täyttämättä, kun en ole maksanut mitään elatusmaksuja minnekään?

Kummithan ovat lahja-automaatteja...

No jos kummin ottaa lahja-automaatiksi niin silloin se on mielestani rahastusta jo sen ekan kummin kanssa. Eli ap:n tilanne aiemman kolmen kummin kohdalla oli jo sen verran pahaa rahastusta ettei se neljas kummi sita juuri pahenna...

 

Kyllä muakin ottais päähän ja mies sais sen kyllä tietää. En kuitenkaan alkais kummipyyntöä perua, se kun on kuitenkin aikamoinen kunnia. Ja se kannattaa kans huomioida että kun pyytää pariskuntia kummeiksi niin jos eroavat niin jävätkö molemmat kuitenkin lapsen elämään mukaan vai jääkö toinen etäiseksi. Meidän esikoisella näin kävi että sukulaisen miehestä joka myös kummi ei ole kuultu moneen vuoteen mitään heidän eron jälkeen. Ja pariskunta oli ollut siis yhdessä 20 vuotta joten eroa emme osanneet edes ennakoida. Kummeja voi siis ihan hyvin olla enemmänkin.

 

Kiukkusi on oikeutettu! Ei tollain voi toimia.

 

Toisaalta ymmärrän toisaalta en. Minusta on ihan normaalia, että mies pyytää parasta kaveriaan kummiksi, kyllä se on parempi vaihtoehto kummiksi kuin joku sukulaispariskunta, jotka on valinnut suku eikä mies loppujen lopuksi.
Mulla on 5 kummia ja mun lapsella on 5 kummia, enkä minä niitä minään lahja-automaatteina pidä.

 

OT, mutta mitä on rahastus kummeihin liittyen? Onko mulla joku kummivelvollisuus jäänyt täyttämättä, kun en ole maksanut mitään elatusmaksuja minnekään?

Samaa minäkin mietin.
Meidän lapsella on 6 kummia, eikä todellakaan missään rahastusmielessä. Halusimme ainokaisellemme monta kummia, koska hänellä ei ole sisaruksia, setiä, tätejä eikä serkkuja (myös minä ja mies olemme ainoita lapsia). Meille tärkeää on se, että lapsella on ihania läheisiä aikuisia ympärillä, eikä se, miten paljon kummit kuljettavat lapselle lahjoja.

 

Toisaalta ymmärrän toisaalta en. Minusta on ihan normaalia, että mies pyytää parasta kaveriaan kummiksi, kyllä se on parempi vaihtoehto kummiksi kuin joku sukulaispariskunta, jotka on valinnut suku eikä mies loppujen lopuksi.
Mulla on 5 kummia ja mun lapsella on 5 kummia, enkä minä niitä minään lahja-automaatteina pidä.

Kyllä minäkin ymmärrän, että haluaa parhaan ystävänsä lapsensa kummiksi, mutta minusta nämä kummi-asiat on kuitenkin niitä, joista päätetään yhdessä, ei kumpikaan kännissä ominpäin.

 

nyt en kyllä ymmärrä. Meillä ainakin oli vaikeuksia saada kummeja. olkaa tyytyväisiä, että teillä on useampi kummi. Nykyään on enemmän ongelma saada kummeja, koska kukaan ei kuulu kirkkoon tai halua kummiksi tai on jo liikaa kummilapsia.

 

nyt en kyllä ymmärrä. Meillä ainakin oli vaikeuksia saada kummeja. olkaa tyytyväisiä, että teillä on useampi kummi. Nykyään on enemmän ongelma saada kummeja, koska kukaan ei kuulu kirkkoon tai halua kummiksi tai on jo liikaa kummilapsia.

En minäkään sitä ymmärrä, mitä vikaa on siinä että on useampia kummeja... Mutta sen tajuan että ap:tä kiukuttaa, kun mies on ominpäin ja kännipäissään mennyt päättämään asiasta, joka on jo kerran sovittu ja jonka pitäisi olla vanhempien yhteinen päätös. Ja sitten lähettää ilmoitusluontoisen viestin asiasta, josta kuitenkin pitäisi päättää yhdessä. En minäkään menisi päättämään yksin lapsen kummeja keskustelematta asiasta lapsen isän kanssa.

 

aika tyhmästi tehty, kännissä pyytää kysymättä sulta, mutta; jos kerta mies pyytää parasta kaveriaan niin mielestäni ok.

 

nyt en kyllä ymmärrä. Meillä ainakin oli vaikeuksia saada kummeja. olkaa tyytyväisiä, että teillä on useampi kummi. Nykyään on enemmän ongelma saada kummeja, koska kukaan ei kuulu kirkkoon tai halua kummiksi tai on jo liikaa kummilapsia.

mulla 4, ja olen miettinyt et miten kehtaan olla kieltäytymättä seuraavasta, jos joku pyytää. |O mut kyl noi sais piisata jo.

 

Onhan se lapsi miehesikin, joten otapa nyt se herne sieltä nenulista ja rauhoitu. Ei se lapsi siitä pilalle mene, jos sillä on neljä kummia kolmen sijaan. Taisipa olla kyse siitä, että miehesi uskalsi tehdä oman itsenäisen päätöksen ilman sinun LUPAASI!

Mutta kun tämä on niitä asioita, joista tulisi päättää yhdessä, eikä mennä tekemään "omia itsenäisiä päätöksiä ilman lupaa". Kyllä minulle ainakin kummi-asia on suht tärkeä, ja ehdottomasti niitä asioita, joista päätetään yhdessä.

Jos mies sanoo, että haluaa parhaan kaverinsa kummiksi ja nainen sanoo, että ei missään tapauksessa onnistu, niin miten tässä päästään sopuratkaisuun päättämällä yhdessä?

 

Onhan se lapsi miehesikin, joten otapa nyt se herne sieltä nenulista ja rauhoitu. Ei se lapsi siitä pilalle mene, jos sillä on neljä kummia kolmen sijaan. Taisipa olla kyse siitä, että miehesi uskalsi tehdä oman itsenäisen päätöksen ilman sinun LUPAASI!

Mutta kun tämä on niitä asioita, joista tulisi päättää yhdessä, eikä mennä tekemään "omia itsenäisiä päätöksiä ilman lupaa". Kyllä minulle ainakin kummi-asia on suht tärkeä, ja ehdottomasti niitä asioita, joista päätetään yhdessä.

Jos mies sanoo, että haluaa parhaan kaverinsa kummiksi ja nainen sanoo, että ei missään tapauksessa onnistu, niin miten tässä päästään sopuratkaisuun päättämällä yhdessä?

ja tuossa ap:n viestissähän lukee isolla "ilman lupaani" eli oletusarvona on se, että nainen päättää ja naisen lupa on saatava asiaan kuin asiaan.

 

Saatte varmasti kahden kesken sovittua kummiasian ja erimielisyyden helpommin, kuin että alkaisitte huonontamaan miehesi parhaan kaverin välejä itseenne. Ole onnellinen, että miehesi on niin innoissaan vauvastaan, että hankkii kummit ja kantaa vastuuta. Ei sillä, etteikö asia olisi pitänyt sopia kahden kesken ensin. Monilla miehillä ei ole pokkaa kysellä kavereita kummikseen, minusta miehesi innokuus voitasiin kääntää ihan positiiviseksi asiaksi. Suurimmalla osalla on niitä "ihan sama" -kommentteja, kun mieheltä kummiudesta kysytään. Vaalikaa miehesi suhdetta parhaaseen kaveriinsa

Se että kännipäiten pyytää kaverinsa kummiksi, ei tosiaan kerro mistään innostuksesta vaan se on kännikaverusten välistä pölhöilya.
Toinen tarjoaa kaljat ja on niin hyvä jätkä että toinen päättää sitten pyytää kummiksi. Onhan näitä nähty.

 

Meilläkin mies on vähän niin kuin etukäteen sopinut että eräästä tuttava pariskunnasta tulee kummeja sitten.. Ja minä en pidä ajatuksesta yhtään. En edes koko pariskunnasta, saatika siitä että on sovittu jotain ilman minua. Vauva syntyy pian ja en tiedä vieläkään mitä tekisin asian suhteen..

 

Onhan se lapsi miehesikin, joten otapa nyt se herne sieltä nenulista ja rauhoitu. Ei se lapsi siitä pilalle mene, jos sillä on neljä kummia kolmen sijaan. Taisipa olla kyse siitä, että miehesi uskalsi tehdä oman itsenäisen päätöksen ilman sinun LUPAASI!

Mutta kun tämä on niitä asioita, joista tulisi päättää yhdessä, eikä mennä tekemään "omia itsenäisiä päätöksiä ilman lupaa". Kyllä minulle ainakin kummi-asia on suht tärkeä, ja ehdottomasti niitä asioita, joista päätetään yhdessä.

Jos mies sanoo, että haluaa parhaan kaverinsa kummiksi ja nainen sanoo, että ei missään tapauksessa onnistu, niin miten tässä päästään sopuratkaisuun päättämällä yhdessä?

Jomman kumman on tehtävä kompromissi, sellaiset yleensäkin kuuluvat elämään, kyllä sen luulisi normaalissa, kahden aikuisen välisessä suhteessa onnistuvan. Jos ei ole asiantilaan tyytyväinen, luulisi että olisi pokkaa siitä puhua suoraan eikä mennä ominpäin kännissä tekemään tällaista päätöstä.

 

Meilläkin mies on vähän niin kuin etukäteen sopinut että eräästä tuttava pariskunnasta tulee kummeja sitten.. Ja minä en pidä ajatuksesta yhtään. En edes koko pariskunnasta, saatika siitä että on sovittu jotain ilman minua. Vauva syntyy pian ja en tiedä vieläkään mitä tekisin asian suhteen..

No entä jos sinä päättäisit vauvalle toiset kaksi kummia?

 

Meillä mies sai valita yhden kaverinsa kummiksi mun puuttumatta siihen valintaan, ja myös minä valitsin yhden kummin omalta puoleltani.

 

Oletko varma että kumpikaan noista enää tänä aamuna muistaa mitään kummisopimuksia???

 

Minun mielestäni ap veti herneitä nokkaan ihan suotta.

 

Onhan se lapsi miehesikin, joten otapa nyt se herne sieltä nenulista ja rauhoitu. Ei se lapsi siitä pilalle mene, jos sillä on neljä kummia kolmen sijaan. Taisipa olla kyse siitä, että miehesi uskalsi tehdä oman itsenäisen päätöksen ilman sinun LUPAASI!

Mutta kun tämä on niitä asioita, joista tulisi päättää yhdessä, eikä mennä tekemään "omia itsenäisiä päätöksiä ilman lupaa". Kyllä minulle ainakin kummi-asia on suht tärkeä, ja ehdottomasti niitä asioita, joista päätetään yhdessä.

Jos mies sanoo, että haluaa parhaan kaverinsa kummiksi ja nainen sanoo, että ei missään tapauksessa onnistu, niin miten tässä päästään sopuratkaisuun päättämällä yhdessä?

ja tuossa ap:n viestissähän lukee isolla "ilman lupaani" eli oletusarvona on se, että nainen päättää ja naisen lupa on saatava asiaan kuin asiaan.

no tietysti "pyydetään lupa" tuollaisessa tilanteessa (suomeksi sanottuna: keskustellaan yhdessä asiasta), koska kummit oli jo aiemmin yhdessä sovittu ja pyydetty, sekä vielä puhuttu kummien määrästä.

 

Olet aiheetta vihainen.

 

No ei niitä kummeja kyllä kännipäissään valita. Miehesi olisi voinut halutessaan valita parhaan ystävänsä mut päätyi siihen pariskuntaan. Ärsyttävää kännisooloilua. en kehtais kyllä tuota peruakkaan mut kyllä se harmittais, muutenhan tuosta olis varmaan voinut vielä keskustella että jos vielä yks kummi lisää, mut ei noin.

 

Olet aiheetta vihainen.

voitko perustella? sinustako on ok jos toinen vanhemmista valitsee kännipäissään kummit sen sijaan että ne valittaisiin yhdessä, selvinpäin?

 

Onhan se lapsi miehesikin, joten otapa nyt se herne sieltä nenulista ja rauhoitu. Ei se lapsi siitä pilalle mene, jos sillä on neljä kummia kolmen sijaan. Taisipa olla kyse siitä, että miehesi uskalsi tehdä oman itsenäisen päätöksen ilman sinun LUPAASI!

Mutta kun tämä on niitä asioita, joista tulisi päättää yhdessä, eikä mennä tekemään "omia itsenäisiä päätöksiä ilman lupaa". Kyllä minulle ainakin kummi-asia on suht tärkeä, ja ehdottomasti niitä asioita, joista päätetään yhdessä.

Jos mies sanoo, että haluaa parhaan kaverinsa kummiksi ja nainen sanoo, että ei missään tapauksessa onnistu, niin miten tässä päästään sopuratkaisuun päättämällä yhdessä?

ja tuossa ap:n viestissähän lukee isolla "ilman lupaani" eli oletusarvona on se, että nainen päättää ja naisen lupa on saatava asiaan kuin asiaan.

no tietysti "pyydetään lupa" tuollaisessa tilanteessa (suomeksi sanottuna: keskustellaan yhdessä asiasta), koska kummit oli jo aiemmin yhdessä sovittu ja pyydetty, sekä vielä puhuttu kummien määrästä.

No siis. Ensinnäkin. Kuten jo alkuperäisessä viestissä kirjoitin, niin mies oli jo aiemmin sanonut, että se on ok, että on vain nämä kolme kummia. Hänkään ei siis halunnut enempää, vaikkakin valitteli sitä valinnanvaikeutta, että kenet valitsee. Päätyi siis sukulaistyttöön miehineen, suvun pienestä vihjailusta johtuen. Ja hän oli kyllä maininnut että haluaisi myös kaverinsa, ja mä sanoin että se on ok, mutta että ei kai sitten ole järkeä ottaa sukulaistyttöä. Koska me molemmat oltiin sitä mieltä, että liika on liikaa.

Minä EN tehnyt yksin sitä päätöstä, että liika on liikaa, mutta mieheni teki itse sen päätöksen, että halusi vielä kummeja lisää. Ei tässä ole kysymys mistään luvan kysymisestä vaan yhteisistä päätöksistä. Mun puolesta mies olis saanut ottaa parhaan kaverinsa, mutta miksi hän sit ottaa puolitutun serkkutytön?

Joo no anyway. Mies väitti jälkeenpäin ja selvinpäin, että hän oli luullut, että me olimme keskustelleet että on ok ottaa vielä 4:s kummi ja minäkin sitä haluan. Ja ei me kyllä olla keskustelu tällaisesta missään vaiheessa. Ja hän oli jo aiemmin sanonut että kolme saa riittää. Mutta en jaksanut tämän enempää tästä aiheesta keskustella hänen kanssaan. Vituttaa toki edelleen ja hän sen tietää.