Mies on niin ärsyttävän välinpitämätön.

[tzompi]

Tämä on vaan vuodatusta, ei varmaankaan niin erityistä pidemmässä suhteessa oleville. Kaipaan sitä miestä jonka tapasin. Se mies tykkäsi minun kanssani kyöhnätä sohvalla, kosketteli aina ohimennessään, pussaili, lähetteli tekstiviestejä keskellä päivääkin (!), soittelimme monen tunnin puheluita, kertoi rakastavansa alituiseen. En ehkä ihan sitä alkuhöpötystäkään kaipaa, mutta sitä kun se piti minun seurasta ja tuntui pitävän minusta!

Joo. Näinhän se menee, pusi pusi ja hali hali sekä lässyn lässyn jutut laimenee kyllä ajan kuluessa. Mutta ei kai sen tulisi muuttua täysin toiseen suuntaan.

Nykyään sitten. Tekstiviestit on tyyliin: "maitoa tarvitaan, käytkö kaupassa?" tai työreissulta kyselee miten koira on syönyt. Iltaisin makaa sohvalla ipadin kanssa hiljaa tai kattoo jalkapalloa tai jääkiekkoa tai formuloita tai muuta aivotpuuduttavaapaskaa. Kun otan puheeksi sen, että olisi kiva, että hän ottaisi minut huomioon enemmän, niin muutaman päivän kotiin tullessaan sarkastisella äänensävyllä maukuu, että: "no kuinka sinun päiväsi on mennyt?" Että on nyt sitten kysynyt, en voi siitä ainakaan valittaa. Syvälliset keskustelut menee siihen, että minä selitän tunteet ja maat ja mannut, ja ukko tuijottaa eteensä hiljaa ja korkeintaan sanoo joo... Ei osaa helvetti sanoa mitään.

Arki on tätä sitten varmaankin. Tylsää. Tänäkin iltana on olkkarin telkussa jalkapalloa, ja minä makkarissa katon muuta ja juon yksinäni kaljaa. Viikonloput kesällä varmaan pörrää moottoripyörällä Lappia myöten ja minä saan keksiä omat juttuni. Ja onhan mullakin hommaa, mutta kun sekin vähä aika minkä on minun kanssa tuntuu olevan liikaa.

En tiedä mikä mussa on vikana. Siis minussa ei ole mikään vikana, olen hyvännäkönen ja kiva nainen. Sekin ärsyttää, että mitä helvettiä se haluaa. Jotain ihmeolentoako kun ei minunlaisenikaan kelpaa.

Vai onko miehet tuollaisia itsekeskeisiä, välinpitämättömiä, tympeitä pöljiä? Kertokaa miten minä jaksan tuota?

 

[Tsemppiä sulle]

Kuulostaapa tutulta.
Minä en jaksanut. Oltiin yhdessä yli 7 vuotta, 2 niistä naimisissa.
Loppui läheisyys, koskettelu, suukottelu, lopetin sitten seksinkin.
Ei puhuttu mistään, ei käyty missään.
Tuli riitoja, sanaharkkaan pienistäkin asioista.
Eroonhan se sitten päätyi.

 

[tzompi]

Joo. Olen minäkin eroa ajatellut ja erolla uhkaillut. Ei sekään kivaa ole, että toiselle pitää kovat laittaa pöydälle, että se tajuaa ajatella. Viimeksi annoin ukaasin muutama päivä sitten, ja vannoi, että haluaa olla minun kanssani ja haluaa yrittää. Riitoja meillä ei ole, kun tätä ei kiinnosta edes riidellä. Tuntuu vain, että minun kanssani ei ole kiva olla. Häntä tuntuu ahdistavan kun joutuu nyt vapun istumaan kotona mun kanssa kun ei töihin pääse karkuun.

 

[Tsemppiä sulle]

Vaadi itselles muutosta. Jos mies ei sellasta sulle järjestä, on mies pistettävä vaihtoon.
Ei huonoon suhteeseen kannata jäädä. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi.

 

[tzompi]

Olet niin oikeassa, ja näin minäkin ajattelen. On sen verran omanarvon tuntoa, että en pelkää lähteä ja uskon, että onnellisemman elämän saisin kyllä. On niin kiikun kaakun tämä tilanne nyt. On tietysti rakkautta miestä kohtaan, joten siksi vielä pinnistelen. Mutta selkenee se kyllä missä se raja on, mihin asti siedän toisen välinpitämättömyyttä.

 

["tttt"]

Kuulostaa siltä että mies ei enää rakasta sua. Ei vaan saa sanottua sitä ääneen. Vai onko sanonut? Älä jää huonoon suhteeseen.

 

[tzompi]

[QUOTE="tttt";29843287]Kuulostaa siltä että mies ei enää rakasta sua. Ei vaan saa sanottua sitä ääneen. Vai onko sanonut? Älä jää huonoon suhteeseen.[/QUOTE]
Siltä se nimenomaan tuntuu! Ja olen suoraan kysynyt. Väittää rakastavansa, mutta ei se käytöksessä näy kuin korkeintaan sen hetken kun olen siitä puhunut ja kysynyt.
Mietin, johtuuko se siitä, että asun miehen omistamassa talossa, joten hän on varmemmalla maaperällä. Hän tietää, etten niin helposti lähde kun pitää oma asunto etsiä. Hänellä on varaa olla välinpitämätön. Eihän se tietysti oikein silti ole.

 

["sarri"]

Säälittävää; yrittäkää nyt edes ymmärtää että ei ole olemassa mitään rakkautta.
On vain eläimellistä parittelunhalua ja niitä jotka eivät kykene yksin selviämään arjen haasteita.

 

["Helekkarin Heittomerkki"]

Voithan sinä itsekin tehdä jotain, etkä vaan mankua sitä huomiota. Mene sinne olkkariin miehen kainaloon sohvalle, äläkä makariin yksin kaljaa kittaamaan.

 

[vierasss]

Onnenks olen tuon vaiheen yli. Nykyään tykkään kun saan olla omissa oloissani, mies omissaan. Ei riitaa tai muuta tunnepaskaa, noin yleensä.

 

["Muusa"]

Itse otin pienen tauon ja muutin asennetta koko elämää kohtaan. En ajatellut miestäni tai suhdetta vaan itseäni. Nyt eron partaalla ollut suhde kukkii kuin krookukset tällä hetkelle pihallamme. Joskus se voi kiikastaa ihan muusta kuin suhteesta.

 

[mies4]

Ei tunteita voi pakottaa. Jos haluat muunlaista suhdetta ja huomiota, vaihda miestä.

 

["Mama"]

Oliko teillä lapsia jotkae ja erositte tommosesta suhteesta?

 

[bggg]

Mun mielesta se vain helpottaa lahtemista, etta talo on miehen. Ei tarvi mitaan myymisia tai jakoja tehda. Nyt vain vahin aanin etsit oman kivan kodin ja muutat sinne.