Mies on koko ajan kamalan vihaisen näköinen ja oloinen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Surullinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"Surullinen"

Vieras
Vaikka mitään ei ole tapahtunut.
Mikään ei kuulema vaivaa, mutta kai mä nyt näen!!!
Mulkoilee, tiuskii, ei puhu mitään, ei kerro asioistaan, ei enää naura mun jutuille, ei enää tee meidän kanssa mitään.
Toista naista ei kuulema ole. Stressiä ei kuulema ole. Väsynyt ei kuulema ole. Töissä ei ole kuulema mitään ongelmia. Äänensävy nämä sanoessa on, et älä kysele!!!

En siis höngi niskassa päivittäin, vaan oon sanonu, että olen tässä kun tuntuu siltä, että haluaa puhua.
Sitä päivää ei kuitenkaan ole tullut ja tää käytös alkoi jo keväällä.
Kauanko mun pitää jaksaa kun toinen ei vaan puhu??!!!

Itse yritän päivittäin huomioida mieheni, sanon rakastavani ja teen pieniä asioita mistä tiedän sen tykkäävän... Nytkin 2h hikoilin keittiössä, että sain miehen lempiruuan valmiiks ja ajattelin et se sais miehen puhumaan... Ehei, hiljaisuuden vallitessa syötiin. Yritin puhua lomasta, omasta päivästä, tulevasta lapsen eskarista, mut toinen vaan mutisi ja nousi pöydästä kiitokset murahtaen ja jättäen mut yksin syömään loppuun. Itkettää.
 
[QUOTE="vieras";24217293]Sillä on ollut joku toinen jota kaipaa.[/QUOTE]

Just sama tuli mieleen kun tuon luin, selvästi sillä on joku jonka salaaminen tuottaa tuskaa
 
Komppaan edellisiä... Mun miehestä äityi lopulta todella kusipää, kun se ei itse uskaltanut jättää mua salarakkaansa takia vaan kohteli mua tosi töykeesti, kunnes mä heitin sen pihalle. :(
 
[QUOTE="vieras";24217315]Just sama tuli mieleen kun tuon luin, selvästi sillä on joku jonka salaaminen tuottaa tuskaa[/QUOTE]

No ei vaan mulle tullut tuollainen mieleen. Oma ukkoni on varsinainen happaman leivän syönyt ollut jo lähes vuoden eikä sillä taatusti toista naista ole. Jos olis niin sais ihan vapaasti viedä ja ottaa omakseen =). Ikää yli 40 vee, joten luulen, että ikäkriisiä ja masennuksen poikasta meillä.

Juu raskastahan se on olla siinä vierellä kulkemassa. Mielenosoittajaa päivästä toiseen katsella. Mutta minkäs teet, jos ei puhu, niin ei puhu. Mä en ole enää kysellyt.
 
Yrittää keksiä keinon erota. Usein miehelle se aloitteen tekeminen on vaikeaa. Sitä muuttuu hetki hetkeltä hankalammaksi, että olisi sitten hyvä syy ottaa ero puheeksi, usein siis naisen toimesta. Jotain rohkeuden puutetta se ainakin itsellä on ollut. Mutta miksi ihmeessä sitä pitäisi välit pilata muuttumalla vittumaiseksi? Kun uskaltaisi ottaa asiat puheeksi aikanaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja uupunut kyselijä;24217424:
Niin, miehet saa kulkee turparullalla ja levittää huonoa tuultaan pitkin maita ja mantua.....ja naisen kuuluu vaan niellä kaikenlaiset miehen mielenosoitukset ;)

Alat lähestymään asian ydintä
 
Oiskohan masennusta? Omalla miehelläni näin.. Kokeillaan nyt aluksi kalaöljykapseleita ja sitten yritän saada lääkäriin, ei lähtis sinne mielellään, mutta on selvästi väsyneempi ja KÄRTTYISEMPI koko ajan.
 
pistäisin kovan kovaa vastaan. Tuli sitten vastauksksi toinen nainen, masennus, rahahuolet tai jotain muuta. Mä toteaisin miehelle, että arjesta on tullut sietämätöntä hänen kanssaan ja jos tilanne ai parane, on parempi jatkaa eri teille.
 
Eipä tuon mitään masennusta tarvii olla,onhan se toki muodikasta nykyään olla masentunut.
Ihmeellinen ajattelutapa että nykään ollaan heti masentuneita,eihän se voi mitään muuta olla.
Miehelläsi voi olla esim töissä jotain asioita jotka vaivaavat,tai sitten se klassinen toinen nainen.
Ehkä hän on ruvennut ajattelemaan,että oliko se elämä nyt tässä,ns ikäkriisi jne jne.. vaihtoehtoja on monia muitakin kuin vain tuo masennus.
 
Mä oon ainakin ärtynyt ja mulla on 30:n kriisi. Kaikki tekemäni elämän valinnat jostain syystä pohdituttaa. En ole miestäni vaihtamassa, mutta olen pohtinut millaista elämäni olisi jos olisin valinnut toisin. Ja jostain syystä se oma rakas ärsyttää nyt koko ajan tekee mitä vaan. Ja se tekee pitkää päivää nyt töissä, ni se ärsyttää ja ihan kaikki. Vaikka kaikki on kuitenkin hyvin. Tosi vaikee selittää. Luulen et kaipaan vaan nuoruuden "vastuuttomia" vuosia.
 
[QUOTE="abc";24218090]Mä oon ainakin ärtynyt ja mulla on 30:n kriisi. Kaikki tekemäni elämän valinnat jostain syystä pohdituttaa. En ole miestäni vaihtamassa, mutta olen pohtinut millaista elämäni olisi jos olisin valinnut toisin. Ja jostain syystä se oma rakas ärsyttää nyt koko ajan tekee mitä vaan. Ja se tekee pitkää päivää nyt töissä, ni se ärsyttää ja ihan kaikki. Vaikka kaikki on kuitenkin hyvin. Tosi vaikee selittää. Luulen et kaipaan vaan nuoruuden "vastuuttomia" vuosia.[/QUOTE]

Mulla alkaa vissiin neljänkympin kriisi pukata päälle ja olen päivä päivältä enemmän sitä mieltä, että en ole parisuhdeihminen. En jaksaisi miestä "nurkissani", vaikka ihan ok mies onkin. Tai sitten mies on vaan väärä, en tiedä. Harmittaa lasten puolesta, mutta olen just tollanen välinpitämätön ja omissa maailmoissani, koska olen ihan hädissäni ajatusteni kanssa; haluaisin erota, mutta kun ei ole periaatteessa mitään kunnollista syytä ja lasten takia ahdistaa oma "itsekkyyteni".
 
Oiskohan masennusta? Omalla miehelläni näin.. Kokeillaan nyt aluksi kalaöljykapseleita ja sitten yritän saada lääkäriin, ei lähtis sinne mielellään, mutta on selvästi väsyneempi ja KÄRTTYISEMPI koko ajan.

peesi, masennusta, alakuloisuutta, väsymystä. suosittelen kans noita kapseleita tai vitamiinikuuria. jotkut miehet vaan reagoi että on kuin maansa myyneet ennenkö menee ohi tuo jakso
 

Yhteistyössä