mies mukaan

[kannattaako]

onko teillä ollu mies muakna alusta loppuun synnytyksessä?? entä jos kyseessä ollu käynnistys..??

 

[mama05]

mulla olis ollu mukana, mutta poika synty niin äkkiä ettei ehtiny. napanuoran kuitenkin leikkas. eli kun menin sairaalaan niin kohdunsuu oli 2 cm auki ja sanottiin et voi mennä tuntejakin ennen kuin syntyy. lähetin miehen sit puol kakstoista kotiin et mee vaan mä soitan sit ku tapahtuu jotain. no, vaikka matkaa meiltä sairaalaan ei oo kun 12 kilsaa, niin ei hän ehtiny varsinaiseen synnytykseen kun mä menin huoneesta suoraan ponnistamaan. paikat oli neljässä tunnissa auennu 8 cm, joten heti kun pääsin saliin niin sai ponnistaa. ponnistusvaihekin kesti vaan 12 minuuttia. että tällanen synnytyskertomus mulla. tämä muuten tapahtu 6.1.05. =)

 

[Rhina]

Mulla ei oll uvarsinainen käynnistys vaan kuulemma kypsyttely.. Joka tapauksessa ittekseni olin osastolla avautumisvaiheen, kolmen hengen huoneessa, ja miestä olisin rinnalleni kaivannut. saliin toki komennus kävi ja tarpeen siellä oli. B)

 

[Syysäiti]

Mulla oli mies alusta loppuun mukana 24h, kävi vain välillä syömässä. Mieletön apu (henkinen ja olen todella onnellinen että hän mukana oli. Kestikin kaiken todella hienosti!

 

[orvokki]

Minäkin suosittelen lämpimästi et mukaan kannattaa ottaa jos suinkin mahdollista. Itse en tiedä miten olisin ilman häntä selvinnyt..oli paljon avuksi varsinkin henkisesti. =)

 

[Äiskäpäiskä]

oli mies alusta loppuun mukana. Enpä tiedä oliko siitä niin hirveesti apua mutta helpottihan se vähän kun ties että ei yksin joudu siellä olemaan.

 

[äitskäläinen]

mullakin oli mies mukana, ja oli apua tosi paljon. jouduttiin olemaan melko paljon kaksisteen. kätilöillä oli hirvee kiire kun vauvoja synty sinä yönä kun sieniä sateella. mies piti jopa mun toista jalkaa ylhäällä kun kyleltään yritin ponnistella...ihme kun ei saanu mitään traumoja..

 

[r u u s a]

joo-..siinä odotteluvaiheessa auttaa kun on seuraa...ponnistusvaiheessa voi olla siinä tai poiskin...eipä silloin niin apua enää ole...mitä nyt kädestä pitää kiinni...mutta onhan se kiva kun isä voi ottaa vauvan heti syliin...

 

[Bianca harmaana]

Esikon synnytys käynnistettiin ja mies oli alusta loppuun asti mukana.Eihän sillä mitään tekemistä ollu siellä, mutta läsnäolollaan oli mulle turva.Siellä se sitten 12 tuntia kuunteli radiota ja seuras mua ja kätilöitten touhuja.
Ja varmasti oli korvaamaton kokemus kun sai leikata napanuoran ja sitten pesun jälkeen pojan syliinsä.
Ja siinä mielessä hyvä, että mies voi kertoa semmosia tapahtumia synnytyksestä jotka mä olen joko unohtanu tai en edes tienny tapahtuneeks.

 

[auri74]

ihan hyvä homma kun mies oli mukana =) vaikka ei sillä mitään varsinaista hommaa ollut, kuin mun kädestä pitely ja ponnistus vaiheessa nosti mua selästä pystympään kätilön käskystä, mutta sitten kun vauva syntyi niin oli vauvan matkassa kun äitiä kursittiin kasaan niin oli itsellä ihan hyvä mieli kun tiesi että joku "tuttu" on vauvan matkassa koko ajan =)

 

[ludde]

Jep, mul käynnistettiin ja mies oli koko ajan mukana. Maanantaina alkoi käynnistäminen ja vasta torstaina poika syntyi. Heti töistä päästyään mies tuli sairaalaan ja oli monta tuntia ja mul oli viel oma huone niin sai olla pitempään. Synnytys kesti vajaa 20h eli mies olis kyl voinu mennä kotiin yöksi mut nukkui salissa sängyllä mun kieriskellessä tuskissani toisella sängyllä. Oli ihana kun mies oli mukana vaik ei varsinaista apua ollutkaan mut henkisenä tukena.

 

[Liikku]

Mulla oli mies mukana vaikken sitä ois halunnu... :/ mut tarpeen se sit loppujen lopuksi oli,ja saa tulla seuraavillaki kerroilla!! :wave:

 

[suurperheellinen]

Taitaa olla meiän ukko ainoo millä meinaa taju mennä..katsoi keisarinleikkaukset ihan rauhallisena mutta kun oli tavallisen synnytyksen vuoro niin ei meinannu tolpillaan pysyä.Oli helpotus kun se lähti kotiin lapsia hoitamaan niin ei tarvinnut huolia enää sen hyvinvoinnista

 

[lappi]

Kaikista 3 lapsesta on ollut mukana,( sietääkin hänen takiahan mie sinne jouduin )
Lähtee mukaan jälleen kesällä.... :heart:

 

[Heipa79]

Juu on ollut molemmissa mukana alusta loppuun =) Toisessa isäni oli siihen asti kun mies lähti tuleen töistä tosin vain tunnin piti seuraa

 

[vielä ilman nimeä]

Oli iso apu miehestä. Synnytys kun kesti yhteensä melkeen 40 tuntia. Olisin kuollut tylsyyteen jos olis pitänyt koko se aika yksin olla. Ja loppupuolella mies oli upea henkinen tuki, kun lohdutti ja piti huolen, että sain kaiken, mitä tarvitsin!

Olisin varmsti selvinnyt synnytyksestä yksinkin, mutta näin jäi varmasti monin verroin paremmat muistot!

Tahdon kyllä miehen mukaan muihinkin synnytyksiin ja hän onneksi kyllä toivoo sitä itsekin! :heart:

 

[Äiksä83]

mulla aina mies mukana..kyllä se tuo tukea ja turvaa,ei tarvi yksin sinnitellä..suosittelen.. =)

 

[pippuri75]

Minulla ollut mies mukana, ja todella tarpeen.. Ensin mopin kanssa perässä kävelemässä kun lapsivedet valuu pitkin huoneen lattioita, sitten muuten juttu/kannustin seurana, ponnistusvaiheessa hien pyyhinnässä ja kädestäpitelemässä, ja ottamassa vastaan äidin sanomiset, niin negatiiviset kuin positiiviset jutut, ja lopuksi jakamassa onnea ja sitä ainutlaatuista hetkeä.. Jos mies haluaa niin mukaan vaan. Meillä mies sanoi ettei olisi uskonut minkä työn äiti tekee ja ei valita pieniä kipuja kun nähnyt synnytyksen. Ja sanoi kyllä kunnioittavan kaikkia äitejä enemmän mitä ennen.. Tsemppiä!

 

[annu]

mun mies ehi muaan vain ponnistusvaiheeseen, ja koska synnytys oli lyhyt, pärjäsin kyllä avautumisvaiheen intensiivisissä tuskissa ilman ukkoakin. itse ponnistusvaiheessa mies piteli mun päätä vähän ylhäällä (synnytin tuolissa, puoli-istuvassa asennossa) ja olihan se mukava tuntea et se on siinä ja hengessä mukana! :heart:

sitte ku vauva oli maailmassa, minusta oli tosi ihana että mies piti sitä vauvaa sylissä ja juttekli sille :heart: sen aikaa kun mua tikattiin. kyllä siinä varmasti sai isä-tytär -suhde parhaan mahdollisen startin!

ota ukkosi vain mukaan, jos se suinkin vaan lähtee! eihän sinne peräpäähän oo pakko mennä kurkkiin jos pahalta tuntuu!

 

[Mii83]

Mies oli mukana, lähti tosin synnytyssalista kaksi tuntia pojan syntymän jälkeen töihin.

En olisi selvinnyt ilman miestäni (tai kyllä sitä olisi selvinnyt jos olisi ollut pakko). Mulle oli todella tärkeätä että mies oli läsnä sielä. Oli seurana ja tukena.

 

[Äitskäläinen]

Mun mies oli mukana esikoisen synnytyksessä alusta loppuun asti. Ja hyvä oli että oli, koska sai välillä toimia "tulkkina" kätilön ja mun välissä esim. kun vauvan sydänäänet heikkeni supistusten aikana niin kätilö vaan nappas happimaskin mun kasvoille ja veti kuminauhan pään taakse ja mä tietysti vetäsin koko systeemin pois kauhuissani niin mies selitti sit kätilölle että mulla on kammo siitä etten saa happee kun jotain laitetaan kasvojen eteen ja niin sit sain itte pitää maskia ja ottaa sitä vaavin tarvimaa happea ilman kauhua. Musta ei olis ollu tossa tilanteessa selittämään yhtään mitään kenellekään. Ja muutenkin mies hoiti että mä sain mitä tarvin synnytyksen aikana sekä oli tukena ja turvana. Ehdottomasti kannatan ottamaan tulevan isin mukaan synnytykseen.

 

[Nipsu76]

Minulla mies oli mukana kummankin lapsen synnytyksessä.Synnytykset eivät olleet käynistettyjä ja mies oli alusta loppuun saakka mukana. Ensimmäisen lapsen synnyttyä meillä oli perhehuone, jossa olimme 2 pvä.Ihan mukava muisto jäi, kun oli vierellä joku rakas ihminen ja saimme kokea yhdessä lapsemme syntymän. :heart:

 

[pikkuruu]

Minä en suostu synnytään ilman lapsen isää... Saa sen verran ottaa vastuuta siitä tapahtumasta, että tukee ja ottaa äiskän kiukunpuuskat ym. vastaan, eihän sitä kaikkee voi kätilöidenkään niskaan kaataa =) =) =) , kyllä miehellä oli tärkeä rooli esikon synnytyksessä ja varmaan hänestä on seuraavassa vielä enemmän, kun tietää mikä on homman nimi.