Mies mukaan lääkäriin, kun ns. vakava paikka?

[Huolesta sekaisin]

Olen 27-vuotias nainen ja mulla on ollut säännölliset menkat. Reilu kolme vuotta sitten ne alkoi heitellä, samoihin aikoihin, kun tapasin nykyisen avomieheni. Kun epäsäännöllisyys ei tasaantunut, paheni vain ja haluttomuuskin vaivasi, kävin gynellä joulukuussa 2011. Siellä ei löytynyt mitään kummallista.

Viime huhtikuussa säikähdin, kun menkat jäi toistamiseen kokonaan välistä ja kävin uudestaan gynellä. Siellä todettiin, että toisessa munasarjassa kapasiteettia poikkeuksellisen paljon, ja tod.näk. siksi menkat on epäsäännölliset. Varmuuden vuoksi määrättiin verikokeisiin.

Kesäkuussa verikokeissa korkea prolaktiiniarvo, joka on kahdesti mitattu uudestaan ja edelleen ollut korkea. Sain lähetteen yksityiseltä eteenpäin julkiseen erikoissairaanhoitoon. Syyskuussa kuvataan aivot ja siitä viikon päästä aika lääkärille.

Mieheni kysyi pari päivää sitten, haluanko hänet mukaan lääkärille. Olen ollut terveydentilastani tosi huolissani koko kesän. Korkea prolaktiinihan voi johtua vaikka aivokasvaimesta ja vaikeuttaa lasten saantia (lapset tosin ajankohtainen asia ehkä n. 1-3 vuoden päästä).

Onko tässä tilanteessa "normaalia", että mies tulee mukaan lääkärille? Tiedän, että jos jotain vakavaa löytyy, tarvitsen henkistä tukea. Mies myös sanoi, että "olisihan siellä hyvä olla kahdet korvat". Mulla ei ole mitään käsitystä, onko tavallista / ok ottaa mies mukaan, kun ei ole kysymys lapsettomuushoidoista vaan yksiselitteisesti omasta terveydentilastani, joka nyt sitten voi osoittautua enemmän tai vähemmän vakavaksi, jos prolaktiiniarvoa nostaa kasvain.

 

[hoitaja]

Kyllä miehen voi ottaa mukaan lääkärin vastaanotolle ja röntgeniin, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Monilla on se käsitys, että lääkäriin pitää mennä yksin, mutta ovathan synnytyksissäkin nykyään isät mukana. Leikkaussaliin ei oteta sukulaisia ihan hygieniasyistä.
Koskeehan ongelmasi koko perhettä ( tai tulevaa) tai sinun tapauksessasi miestäsi.
Rohkeasti vaan yhdessä tutkimuksiin.

 

[rauhallisella mielellä]

Ilman muuta voit ottaa miehesi mukaan vastaanotolle. Haluaisin sen verran sinua rauhoitella (kun tiedän, kuinka kurjaa on elää ahdistavassa epätietoisuudessa!), että vaikka aivolisäkkeessä olisikin prolaktiinia tuottava kasvain/solurykelmä, niin yleensä ne eivät ole pahanlaatuisia vaan täysin hoidettavissa olevia! Syövästä ei siis ole näissä yleensä kysymys. Saat varmasti hyvää hoitoa, asiat järjestyvät kyllä, ja on hienoa että miehesi on mukana tukijoukkona!

 

[kuka läheinen vain]

Yleensä läheinen lähtee mukaan lääkärille jos on pelottavaa mennä yksin ja tilanne on vakava.
Se voi olla mies, sisko, äiti, läheinen ystävä.
Minulle on kerran ysäväkin tarjoutunut mukaan, sanoi ettet tunne itseäsi niin yksinäiseksi siellä. Itku siinä meinasi tulla.

 

[maailma paska paikka]

hui kangistuin lukiessani ap:n viestiä: just samat oireet ja tutkimukset kuin siskollani. hänellä todella löytyi aivokasvain ja kuoli 5 kk sen jälkeen muututtuaan ensin "kasviksi". lekurin mukaan mitään ei olisi ollut tehtävisä vaikka olisi löytynyt aiemmin. oisin itsekin halunnut kuolla sorry vaan en halua pelotella mutta kannattaa varautua siihen pahimpaan...

 

[aevot]

hui kangistuin lukiessani ap:n viestiä: just samat oireet ja tutkimukset kuin siskollani. hänellä todella löytyi aivokasvain ja kuoli 5 kk sen jälkeen muututtuaan ensin "kasviksi". lekurin mukaan mitään ei olisi ollut tehtävisä vaikka olisi löytynyt aiemmin. oisin itsekin halunnut kuolla sorry vaan en halua pelotella mutta kannattaa varautua siihen pahimpaan...

Mutta ei toi ap mitään päänsärystä ole valitellut. Yleensä on päänsärkyä, jos on kasvain.

 

[Kaarina]

Olen 27-vuotias nainen ja mulla on ollut säännölliset menkat. Reilu kolme vuotta sitten ne alkoi heitellä, samoihin aikoihin, kun tapasin nykyisen avomieheni. Kun epäsäännöllisyys ei tasaantunut, paheni vain ja haluttomuuskin vaivasi, kävin gynellä joulukuussa 2011. Siellä ei löytynyt mitään kummallista.

Viime huhtikuussa säikähdin, kun menkat jäi toistamiseen kokonaan välistä ja kävin uudestaan gynellä. Siellä todettiin, että toisessa munasarjassa kapasiteettia poikkeuksellisen paljon, ja tod.näk. siksi menkat on epäsäännölliset. Varmuuden vuoksi määrättiin verikokeisiin.

Kesäkuussa verikokeissa korkea prolaktiiniarvo, joka on kahdesti mitattu uudestaan ja edelleen ollut korkea. Sain lähetteen yksityiseltä eteenpäin julkiseen erikoissairaanhoitoon. Syyskuussa kuvataan aivot ja siitä viikon päästä aika lääkärille.

Mieheni kysyi pari päivää sitten, haluanko hänet mukaan lääkärille. Olen ollut terveydentilastani tosi huolissani koko kesän. Korkea prolaktiinihan voi johtua vaikka aivokasvaimesta ja vaikeuttaa lasten saantia (lapset tosin ajankohtainen asia ehkä n. 1-3 vuoden päästä).

Onko tässä tilanteessa "normaalia", että mies tulee mukaan lääkärille? Tiedän, että jos jotain vakavaa löytyy, tarvitsen henkistä tukea. Mies myös sanoi, että "olisihan siellä hyvä olla kahdet korvat". Mulla ei ole mitään käsitystä, onko tavallista / ok ottaa mies mukaan, kun ei ole kysymys lapsettomuushoidoista vaan yksiselitteisesti omasta terveydentilastani, joka nyt sitten voi osoittautua enemmän tai vähemmän vakavaksi, jos prolaktiiniarvoa nostaa kasvain.

Hyvänen aika. Ei siinä ole mitään tavatonta jos mies lähtee tueksi. Älä yhtään epäröikkään kun toinen tarjoutuu ihan omaaloitteisesti lähtemään.

 

[pahansuopaisuutta]

hui kangistuin lukiessani ap:n viestiä: just samat oireet ja tutkimukset kuin siskollani. hänellä todella löytyi aivokasvain ja kuoli 5 kk sen jälkeen muututtuaan ensin "kasviksi". lekurin mukaan mitään ei olisi ollut tehtävisä vaikka olisi löytynyt aiemmin. oisin itsekin halunnut kuolla sorry vaan en halua pelotella mutta kannattaa varautua siihen pahimpaan...

Minua ärsyttää ihmiset, jotka alkavat puhumaan jos jotkin toisella on, että en halua pelotella mutta...ikäänkuin toivoisivat, että olisi pahin mahdollinen sairaus. Sekin on sellaista pahansuopaisuutta, mistä opittua lienee. Kyllä se on pelottelua, mitä suuremassa määrin. Pitäisivät suunsa kiinni jos ei ole muuta sanottavaa.
Minullekkin sanoi yksi lääkäri kun olin lähdössä vastaanotolta, ettei halua pelotella jne. Masennuin kamalsti ja rupesinkin pelkäämään, elämä meni noista sanoista ihan sekaisin pitkäksi aikaa.
Ei tätä sairautta sitten kuitenkaan ollut ja olen onneksi nyt terve.
Ei pitäisi mennä ihmisiä pelottelemaan, kyllä sitä kerkeää pelätä ja murehtia jos vakava sairaus on todettu. Päinvastoin pitäisi luoda toivoa viimeiseen asti.

 

[Aloittaja]

Kiitos viesteistä, kiva kuulla, että kanta on sama kaikilla kysymykseen vastanneilla!

Pelottelijalle haluaisin sanoa, että älä sinä turhaan minun terveydentilaani koskevia diagnooseja ala ennustaa. Todella surullista, jos omalle läheisellesi on se pahin mahdollinen käynyt, mutta en minä täältä ennustuksia ole pyytänyt. Kyllä lääkäri varmasti osaa oman lausuntonsa magneettikuvien perusteella antaa. Ei kenenkään tarvitse arvioida terveydentilaani täällä kertomani perusteella. Itsekään en jossittele sillä, mitä tuleman pitää, sen saa tietää ensi viikolla muutenkin.

Onneksi mieheni lähtee mukaan, maailman ihanin ja huomaavaisin!

 

[ksjdc]

Kiitos viesteistä, kiva kuulla, että kanta on sama kaikilla kysymykseen vastanneilla!

Pelottelijalle haluaisin sanoa, että älä sinä turhaan minun terveydentilaani koskevia diagnooseja ala ennustaa. Todella surullista, jos omalle läheisellesi on se pahin mahdollinen käynyt, mutta en minä täältä ennustuksia ole pyytänyt. Kyllä lääkäri varmasti osaa oman lausuntonsa magneettikuvien perusteella antaa. Ei kenenkään tarvitse arvioida terveydentilaani täällä kertomani perusteella. Itsekään en jossittele sillä, mitä tuleman pitää, sen saa tietää ensi viikolla muutenkin.

Onneksi mieheni lähtee mukaan, maailman ihanin ja huomaavaisin!

Tuskin kasvainta, jos sulla on silmälasit, ammattitaitoinen optikko olis sen jo hokannut.