mies löi lasta

  • Viestiketjun aloittaja mitänyt
  • Ensimmäinen viesti
mitänyt
eilen.torui ensin kun lapsi oli tehnyt väärin ja vajaa kaksivuotias istahti lattialle ja itkun lomass puraisi miestä jalasta.mies läppäsi lasta päähän ja väitti jälkeenpäin ettei ollut kovaa mutta mitä väliä sillä on? kamala läpsäisy kuului ja päähän..ajoin miehen ulos ja tulostin eropaperit.emme päässeet lapsen kanssa mihinkään yöksi ja mies on kovin pahoillaan tapahtuneesta ja anelee uutta mahdollisuutta.en tiedä mitä tehdä.toinen on tulossa kohtapuoliin ja stressin määrä kovenee ainakin hetkellisesti yöunien vähyyden sun muiden asioiden takia ja pelottaa että jos tämä toistuu niin en anna sitä itselleni ikinä anteeksi.toisaalta jos oikeasti oli ainoa kerta.on väärin erottaa lapsi isästään.lapsi antoi jo anteeksi ja mies itkee kovin ja kerjää jäämään.olen yrittänyt selittää ettei se ole niin helppoa että mitä itse tekisi jos näkisi jonkun lyövän lastaan.tuskin antaisi olla.en vain saa kuvaa pois päästäni ja se saa voimaan pahoin.ei ole kuulema koskaan ennen tapahtunut.mistä sen tietää?ei tule koskaan enää tapahtumaan.mistä senkään tietää? mies ei ole väkivaltainen vaan rakastava ja välittävä mutta nyt jotenkin pimeni.mitä jos se pimeneminen tapahtuu uudestaan ja pahemmin? mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä?jostakin pitäisi saada nyt oma paikka jossa rauhottua mutta sellaista ei ole jos ei sitten omaa asuntoa hanki.mitä muut ovat tehneet tällaisessa tilanteessa?
 
fgtwjy
puhu sen miehesi kanssa tuosta, mikä tuohon johti? Oli kuitenkin läppäisy eikä lyönti, en vähättele kuitenkaan. Jokaisella menee joskus hermo, varmasti sinullakin. puhu, puhu, puhu.
 
"kerubi"
Lyönti ja läppäisy nyt eivät ole kyllä ihan samoja asioita. Jos lapsesi on puraissut, voi läppäisy tulla ihan primitiivireaktiona. Tottakai läppäisyjäkin on montaa erilaista. Tähän on vaikea oikein ottaa kantaa, kun ei tiedä millainen läpsäisy taustalla on.

Ja jeesustelijoille sanon, että älkää nyt missään nimessä ottako tätä minään väkivallan puolustuspuheena.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj ja Anatolia
pohdin vaan
Eihän vaan ollut ihan pelkästään refleksi, kun itseä sattui niin paljon se puraisu? Tosi vaikea ottaa kantaa, kun en tunne yhtään miestäsi, mutta omani siis on aivan mahtava isä ja aviomies, mutta jos lapsi on huitaissut kovaa niin että sattuu, niin kyllä hänkin refleksinomaisesti suuttuu pikaisesti. Ei siis ole lyönyt, mutta jotenkin ymmärrän sen tilanteen, että noin voi käydä. En siis tarkoita, että niin saisi käydä, mutta tuo voi olla yksi mahdollisuus.
 
"vieras"
Mies löi sinun läsnäollessa, joten todennäköisesti hän tekee paljon pahempaa kun on lapsen kanssa kahden. Silloin ne hermot enemmän menee. Lapset nyt antaa anteeksi kaiken.

Käske miehesi hakea apua. Neuvolan kautta voisi saada tietoa paikoista joista apua voi hakea. Jos asutte pääkaupunkiseudulla, siellä ainakin on paljon erilaisia vaihtoehtoja, mutta jokaisessa kunnassa on paikka josta saa apua. En usko, että tuo jää ainoaksi (jos edes oli ensimmäinen) kerraksi ilman että miehesi hakee apua. Miten häntä on kohdeltu lapsuudenkodissa, usein tuollainen voi kummuta lapsuudesta, ettei pysty hillitsemään itseään.
 
Mä sanoisin, että se oli mieheltä tavallaan luonnollinen reaktio yhtäkkiseen puremiseen jalasta..
Kyllä sitä itekin joskus säpsähtää ja varsinkin jos mies tulee takaapäin/yllättäen tekemään jotain esim. läppäsee perseelle yms. niin kyllä mäkin siinä vaiheessa luonnollisesti reagoin ja läppään takas.. ei sitä ite huomaa, että tuollaista sattuu..
ehkä miehesi on tästä eteenpäin varovaisempi ja saattaa tosiaan kiinnittää enemmän huomiota reagoimiseen.. taitaa olla teidän esikoinen kyseessä?
Rauhoitu niissä sun raskaushormooneissa ja anna asian mennä pari päivää eteenpäin..
alkoiko lapsi itkemään läpsäsystä? jos ei niin ei se tainnut olla ees kovin luja läpsäisy..
 
mitänyt
voihan olla että on ylireagointia mutta johtunee siitä että aikoinaan itse kasvanut väkivaltaisessa kodissa enkä omille lapsilleni sitä samaa sontaa halua. puhuttu on ja molemmat itkevät ja toisaalta haluan antaa anteeksi mutta pelottaa ajatuskin jättää lapsi kahden miehen kanssa.toki asia on nyt kovin pinnalla ja varmasti haalistuu päivä päivältä mutta ei se kuitenkaan unohdu ja siksi hirvittää varmasti aina kun jättää ne kahden. yleensä en pienistä hätkähdä mutta tuon näkeminen oli tähän mennessä kamalinta mitä nyt tulee mieleen.kun lapsi itki jo valmiiksi ja sitten vain huiskitaan. tämä on nyt toinen kerta kun näen samantyyppisen asian tapahtuvan.edellinen ei ollut lyönti eikä läppäisy mutta jotain niihin verrattavaa.tuleeko kolmas kerta?kuka sen tietää?
 
Äkkipikainen äiskä
Minun mielestäni näin ulkopuolisena tilanne kuulostaa ihan refleksinomaiselta reaktiolta. Meillä on 1,5v joka suuttuessaan (eli kun sitä kieltää tai toruu) koittaa purra milloin mistäkin. Jos itsellä on siinä tilanteessa hermo kireällä tai jos purema tulee ihan yllättäen ja "säpsäyttää" niin mulla tulee joskus läppästyä lattiaa (jos istutaan lattialla), pöytää, seinää tms. ihan vain refleksinä siihen mukulan kiukkuiseen ja kipeään puremaan. Se on mulla jotenkin selkäytimessä että lasta en läpsäytä, mutta kyllä se pelästyy kun äiti karjasee "ei saa purra" ja paukauttaa kämmenen lattiaan. Mutta liekö tuo tehonnutkin kun mua ei enää koiteta purra, ainoastaan isää. Minä olen meistä se äkkipikaisempi vanhempi.
 
ei se kerta
muistan isäni läpsäisseen minua lapsena päähän. vain yhden kerran. anteeksi pyysi ja koskaan ei toistunut. Anna miehellesi mahdollisuus olla hyvä isä. omaani en vaihtaisi <3
 
"hmmmmm"
No, minusta tuon voi vielä selvittää puhumalla. Ei nyt kuitenkaan ole lasta retuuttanut tai hiuksista puistellut tms... Minäkin uskon että refleksi ollut. Itselle käynyt yhdesti samaten, tosin silloin 3-vuotias puri pikkusisartaan kantokopassa, läpsäisin takaraivoon että päästää irti kun ei välittänyt mitään kun otin olkapäästä kiinni ja kielsin. Se ei häneen varmasti sattunut kun ei ollut moksiskaan, luultavasti jäi miettimään että mikä hänen päähänsä osui. Päästi irti kyllä.
Älä ap liioittele tilannetta, itse kerrot että mies on rakastava ja välittävä, hän on varmaan todella pahoillaan tapahtuneesta. Mutta isitkin on vain ihmisiä...
 
"noh"
PIENTÄ ylireagointia nyt tosiaan näyttäis olevan. Niinkuin moni jo kertoikin, voi tuossa tapauksessa olla kyse vain ja ainoastaan reaktiosta pureman kipuun. Itse olen huomannut samanlaisen olevan itselläni. Eikä todellakaan ole tarkotus ketään huitaista, en siis kiukusta/vihasta huitaise vaan reaktiona kivusta.
 
"vieras"
Kuinka moni oikein läpsii lapsiaan, kun tässäkiin ketjussa puolustellaan isää, joka löi/läpsäs lastaan (sama asia se on). Kyllä tuo ap on vakava paikka, jos mies ei pysty hillitsemään itseään ja teillä on vasta yksi lapsi. Paine kasvaa, kun tulee toinen.
 
mitänyt
itse myös se äkäisempi mutta äänellä tässä on tähän asti selvitty ja aion selvitä eteenkinpäin.toki käsivarresta joskus pitää napata lujemmin kiinni että kuuntelee mutta sen kummempaan ei ole ollut tarvetta..vielä..ja joo provohan tämä tietenkin on.ainahan ne surulliset ja surkuhupaisat aloitukset on.refleksiä itse tässä koittanut syyttää ja varmaan se menee anteeksiantamisen puolelle kun tästä lähteminenkin on sen verran vaikeaa mutta tiukkaa se tekee.ihan helvetin tiukkaa ja vielä kun pelkää uusintaa.nyt vain en haluaisi nähdä koko olentoa muutamaan päivään että voisin rauhoittua mutta sieltä se kohta taas kotiin tulee anteeksi anelemaan.pahaa tekee kaikkien kolmen puolesta.tosin lapsi on asian varmaan jo unohtanut mutta itsellehiukan hankalampaa kun oli asian näkemässä.samoin oli se edellinen kerta joka saatiin kyllä purettua mutta joka nousi nyt samantien pintaan kun uusi tuli.montako tällaista pitää ottaa vastaan ja antaa anteeksi ja luottaa ettei toinen enää ikinä? sanoo säikähtäneesä nyt niin pahasti itsekin ettei enää ikinä mutta mitä jos sittenkin vielä ja pahemmin?
 
aaaaapua
Apua. Itsekin saattaisin säikähtää kipua niin paljon että reagoisin siihen vaistomaisesti lyömällä kivun aiheuttajaa. Primiitivireaktiot ovat ainakin minulla herkässä. Henki on ollut kerran kiinni siitä, että ehdin alta pois. Lapsuutemme vietimme urheilukentällä ja sisko heitti moukarin suoraan kohti.

Myös jalkapallo on tullut suoraa kohti pelin ulkopuolella, liikunnanope vain hymyili ja kehui refleksejäni.

Eli jos itselle kävisi moinen, en olisi kykenevä vanhemmaksi? läpsäisystä johtuen?
 
"Vieras"
Älä nyt hätiköi, tuskin miehesi mikään lasten hakkaaja on. Luultavasti oli refleksi, ja miehen kannattaa keskittyä nyt siihen miten reagoi asioihin, käydä vaikka mielikuvaharjoittelua yms?
Mutta en mä nyt yhdestä läpsäsystä olisi eroa hakemassa, jos toistuu niin sitten asiaan pitää enempi paneutua.
Etkö ikinä ole säikähtäessäsi/ kipuun reagoidessasi tehnyt jotain yllättävää? Enkä nyt sano että miehen teko olisi hyväksyttävä, mutta ymmärettävä ehkä.
 
mitänyt
ja joo kyllä se menee reagointiin vaikka sitten ylisellaiseen kun näkee että omaa maassa istuvaa itkevää lasta läpsäistään niin että päälaki soi ja lapsi räjähtää suurempaan itkuun.hulluhan sitä olisi jos sellaiseen ei reagoisi?
 
mitänyt
itse tosiaan taipumassa sen refleksin puolelle eli rauhoittumaan päin lienee olen kun sai jotain ajatteluapuja.kiitosta vain eri näkökannoista kun oma on yleensä aika suppea tällaisissa asioissa eikä perspektiiviä oikein löydy kun yksin ihmettelee.voihan se olla että asiaa suurentelin eikä se ole niin vakavaa vaikka itse lapsen lyömistä/läpsimistä vastustankin.ja kyllä itsekin kipuun reagoin äkisti.joskaan en lyömällä ketään.mutta puolesta ja vastaanpuhujille kiitos ja keskustelemalla tästä eteenpäin ja toivoen ettei enää toistu.
 
"vieras"
Tuohan ei ollut ensimmäinen kerta. Kirjaa ap tuo tapahtuma ylös ja aiempi ja käske myös miehesi hakea apua. Ajattele, jos tuo lisääntyy ja sä muutat pois ja mies saa valvomatta tavata lapsiaan, jos et ole mihinkään ilmoittanut tapahtuneesta. Silloin sä et enää pysty lapsiasi suojelmaan. Eli nyt tosi tarkkana ja mies apua hakemaan.
 
täh
Alkuperäinen kirjoittaja mitänyt;27164276:
ja joo kyllä se menee reagointiin vaikka sitten ylisellaiseen kun näkee että omaa maassa istuvaa itkevää lasta läpsäistään niin että päälaki soi ja lapsi räjähtää suurempaan itkuun.hulluhan sitä olisi jos sellaiseen ei reagoisi?
Nyt se onkin niin voimakas lyönti että päälaki ihan soi. Lapsi alkaa myös itkemään kovempaa kun huomaa vanhemman olevan vihainen. Ensimmäisenä koita nyt selvittää itsellesi oliko se sellainen refleksimäinen huitaisu (voimaahan siinäkin voi vahingossa olla enemmän kuin liikaa) vai ihan "lyönti". Sitten teet pelisäännöt miehen kanssa selväksi ja annat toisen tilaisuuden. Ja koitat unohtaa välikohtauksen koska sillä on taipumus suurentua mitä enempi sen kanssa velloo.
 
älä ole hysteerinen
Alkuperäinen kirjoittaja mitänyt;27164276:
ja joo kyllä se menee reagointiin vaikka sitten ylisellaiseen kun näkee että omaa maassa istuvaa itkevää lasta läpsäistään niin että päälaki soi ja lapsi räjähtää suurempaan itkuun.hulluhan sitä olisi jos sellaiseen ei reagoisi?
Järkikäteen muija! Se muksu puraisi sun miestä ja läpsäisy on ihmisen tapa torjua kipua tuottavaa juttua, refleksin omaisesti.

Reagoit kyllä nyt yli ja julmetusti. Odotappa kun tuollainen vahinkoreaktio sattuukin sinulle ja miehesi hakee yksinhuoltajuutta sen voimalla...

Eriasia jos miehesi on aina väkivaltaan taipuva. Sellainen grillijonon tappalija joka aina käyttää nyrkkejään. Uhoaja tms.
 

Yhteistyössä