Lady Gray
Meillä on neljä pientä lasta, ei erityislapsia, mutta sairastavaisia ja huonosti nukkuvia. Molemmat ollaan väsyneitä ilman muuta ja molempia hajottaa raskas perhetilanne. Mies on lähes malliaviomies, rakastava, hellä, hoitaa lapsia ja huolehtii siisteydestä jne. siinä missä minäkin. Ei juo, ei polta, ei edes katso urheilua... Ei todellakaan ole väkivaltainen luonteeltaan. Eikä liesua omissa iltamenoissaan kuin hyyyyvin harvoin (kuten en minäkään), silloinkin lähinnä käy katsomassa leffan kaverinsa kanssa.
Nyt oli sitten tuntikausia poissa kotoa kaverinsa perhejuhlassa, etukäteen sovittu homma ja täysin OK. Minutkin oli kutsuttu mutta meillä ei ole lastenhoitajaa eikä tukiverkkoa, joten minä jäin kotiin lasten kanssa, miehen ystävästä kuitenkin kysymys joten häntä sinne eniten kaivattiin. No, minä olin siis koko päivän kotona lasten kanssa, härdellistä katastrofiin ja räkänaurusta hauskanpitoon, eli normi viikonloppupäivä... Välillä oli kivaa, välillä tylsää, mutta iltaa kohden alkoi apinalauman riekkuminen jo hajottaa.
Mies tuli ajoissa ennen iltapalaa kotiin ja 20 min ennen iltapala-aikaa minä sanoin meneväni hetkeksi lepäämään. Menin makkariin lukemaan, ja kuulin, kun melkein saman tien kaksivuotias kakkasi lattialle, ei raukka ehtinyt potalle... Sotkun siivoamisen jälkeen kuului jotain epämääräistä meteliä ja karjuntaa, sitten esikoinen ryntää ääneen itkien yläkertaan ja kertoo, että isi löi pyllyyn. Toisessa kankussa oli tulipunainen kämmenen jälki. Isompi lapsi oli riitaantunut sohvalla pienemmän kanssa ja käsirysyn aikana potkaissut pienempää (pään alueelle?) ja isä oli tästä tulistunut/säikähtänyt/mitä lie ja läimäyttänyt potkaisijaa takapuoleen. (Pienemmälle ei käynyt kuinkaan, leikki hetken päästä koko homman unohtaneena toisessa huoneessa.)
Kilahdin ihan totaalisesti. Paiskasin miehelle vaatteet syliin ja käskin painua ulos. Lapsi joutui toki jäähylle pikkusisaruksen satuttamisesta, mutta isin tapauksessa jäähystä taitaa tulla vähän pitempi.
Nyt sitten mietitään, että miten tästä eteenpäin... Kiitos kun sain avautua.
Nyt oli sitten tuntikausia poissa kotoa kaverinsa perhejuhlassa, etukäteen sovittu homma ja täysin OK. Minutkin oli kutsuttu mutta meillä ei ole lastenhoitajaa eikä tukiverkkoa, joten minä jäin kotiin lasten kanssa, miehen ystävästä kuitenkin kysymys joten häntä sinne eniten kaivattiin. No, minä olin siis koko päivän kotona lasten kanssa, härdellistä katastrofiin ja räkänaurusta hauskanpitoon, eli normi viikonloppupäivä... Välillä oli kivaa, välillä tylsää, mutta iltaa kohden alkoi apinalauman riekkuminen jo hajottaa.
Mies tuli ajoissa ennen iltapalaa kotiin ja 20 min ennen iltapala-aikaa minä sanoin meneväni hetkeksi lepäämään. Menin makkariin lukemaan, ja kuulin, kun melkein saman tien kaksivuotias kakkasi lattialle, ei raukka ehtinyt potalle... Sotkun siivoamisen jälkeen kuului jotain epämääräistä meteliä ja karjuntaa, sitten esikoinen ryntää ääneen itkien yläkertaan ja kertoo, että isi löi pyllyyn. Toisessa kankussa oli tulipunainen kämmenen jälki. Isompi lapsi oli riitaantunut sohvalla pienemmän kanssa ja käsirysyn aikana potkaissut pienempää (pään alueelle?) ja isä oli tästä tulistunut/säikähtänyt/mitä lie ja läimäyttänyt potkaisijaa takapuoleen. (Pienemmälle ei käynyt kuinkaan, leikki hetken päästä koko homman unohtaneena toisessa huoneessa.)
Kilahdin ihan totaalisesti. Paiskasin miehelle vaatteet syliin ja käskin painua ulos. Lapsi joutui toki jäähylle pikkusisaruksen satuttamisesta, mutta isin tapauksessa jäähystä taitaa tulla vähän pitempi.
Nyt sitten mietitään, että miten tästä eteenpäin... Kiitos kun sain avautua.