Mies kiukkuaa -> käyttäytyy kuin lapsi, ei jaksaisi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Liu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Liu

Vieras
Grr. Kun näkee suoraan, että herralla on svidudus aivan suunnaton (syy ei ole tiedossa), mutta kun ei saa sanottua yhtään mitään.

Nalkuttaa vaan ihan toisarvoisista asioista & tekee tarkoituksella kiusaa (olen pessyt lasten leluja, jotka käynyt jo kahteen kertaan kastelemassa uudestaan näiden ollessa kuivumassa ja vika on kuulemma siinä, että minä en hoida mitään asiaa kunnolla loppuun, koska jos hoitaisin, ongelmaa ei olisi). Ei jaksaisi tuollaista keskenkasvuista näytöstä katsella, ei.

Ei ole ihan eka kerta ja tämä todennäköisesti etenee niin, että kun keskellä yötä keksii sitten kertoa, mikä mättää, tekee tämän niin, että minut sitten herätetään kesken kaiken & oletetaan olevan keskustelutuulella/-kykyinen, vaikka nukkuakin pitäisi. Huomenna olisi työpäivä.

Mahtaako muilla olla vastaavia & oletteko saaneet asiaa jotenkin ratkottua (esim. siihen suuntaan, että oppisi puhumaan ongelmistaan ilman ääliömäisyyksiä & vaikka päiväsaikaan)..?

Kiitokset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
taitaa olla vähän keskenkasvuinen mies sulla! olisin ottanu eron jo tollasest miehest!

No sepä siinä, tekee tällaisia herttaisuuksia vain, kun joku asia tarpeeksi korpeaa. Muuten on siis erinomaisen "hyvätapainen" ts. hoitaa osuutensa kotitöistä, käy ruoat, on lasten kanssa, jne. Eli jos olisikin läpeensä pönttö, niin tuollaista jaksaisi kovin kauaa katsella.

Jotenkin rassaa vaan nämä kerrat, kun kerran ketuttaa, niin sanoisi ääneen asiansa sen sijaan että kyykyttää & teettää asioita useammalla kierroksella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja fdgs:
Anna sille, sitä panettaa.

Peesi!
Noin meilläkin käyttäydytään puutteen alaisena.
Huomaa muuten myös jos on itsekseen käynyt runkkailemassa, kun kiiri onkin yhtäkkiä parempi. :D
Miehet ovat niin tyhmiä ja hassuja. ;)
 
Meillä rapumies, jolla kertakaikkiaan on vaikea kertoa mikä pännii. Kiukuttelee ja tekee/jättää tekemättä asioita, joista tasantarkkaan tietää että harmistun. Ja puutteen alaisena todella vaikea..
 
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Meillä rapumies, jolla kertakaikkiaan on vaikea kertoa mikä pännii. Kiukuttelee ja tekee/jättää tekemättä asioita, joista tasantarkkaan tietää että harmistun. Ja puutteen alaisena todella vaikea..

Kuvaus osuu varsin hyvin kohdilleen. Mutta siis, ainoa mahdollisuus on heittäytyä selälleen, kun toinen ei osaa kommunikoida..?

En tiedä, olenko tuohonkaan ihan valmis (tai tulenko koskaan olemana, minusta tuo ei ole mikään maksuväline tai keino hankkia ymmärrystä).

 
Alkuperäinen kirjoittaja Liu:
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Mikä hän on horoskoopiltaan? Ei kai rapu =)

heh, tasainen vaaka. Eipä sillä, en itse kauhiasti perusta horoskoopeista. Ehkä pitäisi.

No tuo on siis tavallaan minä ;)

Siis normaalisti olen iloinen, ihana, ystävällinen ja tunnollinen ihminen, mutta jos joku asia ei sitten sen kerran mene kuten olisi toivonut (asia nyt voi olla mikä vain ja jos on menty päin mäntyä pari päivää niin.... ) ja sitten keittää yli ja yksi päivä menee kiukutellessa.

SILTIKÄÄN, en nyt lankea tuollaiseen ääliömäisyyteen, enkä todellakaan ala avautumaan keskellä yötä.
Pidän periaatteesta, että yöunille en mene, ennen kuin olen pyytänyt anteeksi ja kertonut mistä puristi ja teen sen ihmisten aikaan, vaikka juuri ennen kuin mennään nukkumaan, eikä asiasta välttämättä tarvitse puhua sillä samalla sekunnilla, riittää, että otetaan puheeksi seuraavana päivänä, ellei sitten minun kiukullani ole ollut joku tosi nuija alku, kuten vaikka jälleen kadonneet sukkaparit ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja g:
Alkuperäinen kirjoittaja Liu:
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Mikä hän on horoskoopiltaan? Ei kai rapu =)

heh, tasainen vaaka. Eipä sillä, en itse kauhiasti perusta horoskoopeista. Ehkä pitäisi.

No tuo on siis tavallaan minä ;)

Siis normaalisti olen iloinen, ihana, ystävällinen ja tunnollinen ihminen, mutta jos joku asia ei sitten sen kerran mene kuten olisi toivonut (asia nyt voi olla mikä vain ja jos on menty päin mäntyä pari päivää niin.... ) ja sitten keittää yli ja yksi päivä menee kiukutellessa.

SILTIKÄÄN, en nyt lankea tuollaiseen ääliömäisyyteen, enkä todellakaan ala avautumaan keskellä yötä.
Pidän periaatteesta, että yöunille en mene, ennen kuin olen pyytänyt anteeksi ja kertonut mistä puristi ja teen sen ihmisten aikaan, vaikka juuri ennen kuin mennään nukkumaan, eikä asiasta välttämättä tarvitse puhua sillä samalla sekunnilla, riittää, että otetaan puheeksi seuraavana päivänä, ellei sitten minun kiukullani ole ollut joku tosi nuija alku, kuten vaikka jälleen kadonneet sukkaparit ;)

Kiitokset g, taidan laittaa hepun lukemaan viestisi :)
 
Olet oikeassa, en ole minäkään! Me opetellaan juuri nyt tätä kommunikointia. Eikä sun tarvitse tehdä mitään mitä et halua siksi vain että miehesi olisi taas hyvällä tuulella. Mutta siinä ehkä yksi syy kuitenkin hänen käytökseensä. Ainut ratkaisu on alkaa puhua, ehkä teidän halut ja tarpeet ei nyt vaan kohtaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liu:
Grr. Kun näkee suoraan, että herralla on svidudus aivan suunnaton (syy ei ole tiedossa), mutta kun ei saa sanottua yhtään mitään.

Nalkuttaa vaan ihan toisarvoisista asioista & tekee tarkoituksella kiusaa (olen pessyt lasten leluja, jotka käynyt jo kahteen kertaan kastelemassa uudestaan näiden ollessa kuivumassa ja vika on kuulemma siinä, että minä en hoida mitään asiaa kunnolla loppuun, koska jos hoitaisin, ongelmaa ei olisi). Ei jaksaisi tuollaista keskenkasvuista näytöstä katsella, ei.

Ei ole ihan eka kerta ja tämä todennäköisesti etenee niin, että kun keskellä yötä keksii sitten kertoa, mikä mättää, tekee tämän niin, että minut sitten herätetään kesken kaiken & oletetaan olevan keskustelutuulella/-kykyinen, vaikka nukkuakin pitäisi. Huomenna olisi työpäivä.

Mahtaako muilla olla vastaavia & oletteko saaneet asiaa jotenkin ratkottua (esim. siihen suuntaan, että oppisi puhumaan ongelmistaan ilman ääliömäisyyksiä & vaikka päiväsaikaan)..?

Kiitokset.

Herrajumala, ihan ku mie oisin tän kirjottanu !! Meillä ollu nyt viikon tällasta, mies ei koskaan muuten oo käyttäytyny näin, ei muuten mitään pahaa sanomista. Aina töistä tullessa mieletön vitutus tuntematomasta syystä ja syytähän siihen ei tietenkään ole, kaikkihan on hyvin....niin mies sanoo.
perjantaina miule riitti, kun mies tuli töistä, ei kerenny edes ovesta kunnolla sisään ku kysy et no mitä vittua nää kengät tässä vielä tekee, eikö nää pitäny heittää pois jo ajat sitten !!!
minä syöksyin tuulikaappiin, työnsin miehen ulos ja sanoin et koitapa tulla uudestaan sisään eri asenteella ja suljin oven. 20 minuuttia meni kun mies tuli takas ( mitä lie puuhannu sen 20 min =D ) ja huikkas ovelta et moi kulta, tulin kotiin, miten siu päivä on menny ?? Menin tuulikaappiin ja mies siltmät punasena anteeks pyytelemään, on kuulemma töissä ollu vähän pomo läähättämässä niskaan. Asia sillä selvä. ei enää ole kiukunnu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ZIKI:
Alkuperäinen kirjoittaja Liu:
Grr. Kun näkee suoraan, että herralla on svidudus aivan suunnaton (syy ei ole tiedossa), mutta kun ei saa sanottua yhtään mitään.

Nalkuttaa vaan ihan toisarvoisista asioista & tekee tarkoituksella kiusaa (olen pessyt lasten leluja, jotka käynyt jo kahteen kertaan kastelemassa uudestaan näiden ollessa kuivumassa ja vika on kuulemma siinä, että minä en hoida mitään asiaa kunnolla loppuun, koska jos hoitaisin, ongelmaa ei olisi). Ei jaksaisi tuollaista keskenkasvuista näytöstä katsella, ei.

Ei ole ihan eka kerta ja tämä todennäköisesti etenee niin, että kun keskellä yötä keksii sitten kertoa, mikä mättää, tekee tämän niin, että minut sitten herätetään kesken kaiken & oletetaan olevan keskustelutuulella/-kykyinen, vaikka nukkuakin pitäisi. Huomenna olisi työpäivä.

Mahtaako muilla olla vastaavia & oletteko saaneet asiaa jotenkin ratkottua (esim. siihen suuntaan, että oppisi puhumaan ongelmistaan ilman ääliömäisyyksiä & vaikka päiväsaikaan)..?

Kiitokset.

Herrajumala, ihan ku mie oisin tän kirjottanu !! Meillä ollu nyt viikon tällasta, mies ei koskaan muuten oo käyttäytyny näin, ei muuten mitään pahaa sanomista. Aina töistä tullessa mieletön vitutus tuntematomasta syystä ja syytähän siihen ei tietenkään ole, kaikkihan on hyvin....niin mies sanoo.
perjantaina miule riitti, kun mies tuli töistä, ei kerenny edes ovesta kunnolla sisään ku kysy et no mitä vittua nää kengät tässä vielä tekee, eikö nää pitäny heittää pois jo ajat sitten !!!
minä syöksyin tuulikaappiin, työnsin miehen ulos ja sanoin et koitapa tulla uudestaan sisään eri asenteella ja suljin oven. 20 minuuttia meni kun mies tuli takas ( mitä lie puuhannu sen 20 min =D ) ja huikkas ovelta et moi kulta, tulin kotiin, miten siu päivä on menny ?? Menin tuulikaappiin ja mies siltmät punasena anteeks pyytelemään, on kuulemma töissä ollu vähän pomo läähättämässä niskaan. Asia sillä selvä. ei enää ole kiukunnu.

Toi oli aika hyvä.
 
olen katsonut samaa kuviota jo reilut 20 v. meillä jo puhumatta reilun viikon. Tehdään eri vuoroa, lasten harrastuskuviotkin välitin sähköpostilla. Onneksi lapset jo isoja, jotta voivat välittää viestejä. Itse olin viikonloppuna bailaamassa, itse sain mennä/tulla yleisillä, kun herra ei voinut viedä/hakea. Ärsyttääkseen juo oluen tai lasilliset viiniä jopa keskellä päivää. Tietää, että on mulle punainen vaate tuo alkoholi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Liu:
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Meillä rapumies, jolla kertakaikkiaan on vaikea kertoa mikä pännii. Kiukuttelee ja tekee/jättää tekemättä asioita, joista tasantarkkaan tietää että harmistun. Ja puutteen alaisena todella vaikea..

Kuvaus osuu varsin hyvin kohdilleen. Mutta siis, ainoa mahdollisuus on heittäytyä selälleen, kun toinen ei osaa kommunikoida..?

En tiedä, olenko tuohonkaan ihan valmis (tai tulenko koskaan olemana, minusta tuo ei ole mikään maksuväline tai keino hankkia ymmärrystä).

Hei se on sellainen samanlainen tarve kun syöminen, nukkuminen ja vessassakäynti. Kyllä on itsekästä jos ei senvartaa ymmärrä. Jää turhat kismat pois ja mikä on jos et miestäsi halua tyytyväisenä pitää. Meillä mies kanssa puutteessa kiukuttelee ja ei sitä kauaa viitsi katsella. Kun itselläkin sitten kiva olo sen jälkeen :)

 
Meillä mies osaa kyllä puhella, mutta 16-vuotias poikamme käyttäytyy juuri näin kuin kuvasit.

Joku lukion aloitus kriisi tai ehkä tyttösotku tai joku muu harmiasia sillä on menossa, ollut nyt reilun viikon. Saa nähdä mikä päivä saa kakistettua mikä mättää ja harmittaa niin kauheasti, että pitää koko ajan telmuta.

Ikävintä on kielenkäyttö, pienet joutuu kuuntelemaan aika hirmuisaa puhetta välillä isoveljen suusta.
Yritän pitää ne ihan tietoisesti pois veikan alta, sillä yleensä hän on pikkusisaruksilleen hyvin herttainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja M:
Seksi lähentää ja tuo turvallisuudentunnetta ja luottamusta suhteeseen kumpaisellekin.

Tuota en kiistä, mutta liian kiukkuinen jo itse, että antaisi periksi (eikä se mieskään ole tässä, vaan ollut pari tuntia jalismatsissa). Teen varmaan itse asiasta vaikeamman, kun olisi kiva itselläkin olla fiilistä petipuuhiin (& mieluusti lapset pois kotoa), niin voisi keskittyä vain siihen.

On tää niin sitä itteensä.
 

Yhteistyössä