Mies kieltäytyi kummiudesta, kun minua ei haluttu kummiksi hänen kanssaan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Minusta on ihan ok, että ap:n mies kieltäytyi. Ilmeisesti hän tietää itsekin, että jso ap:stä joskus eroaisi, tilanne kummilapsen juhlissa muuttuisi hänen takiaan tukalaksi. Joten rehellinen mies =)

:laugh: :laugh:
Voi voi.
Huomasin ilmaisseeni itseni vähän huonosti :D Mutta jos siis tilanne olisi ollut toinen, miehesi olisi varmaan koittanut puhua ystävänsä ympäri, jotta sinustakin tulisi kummi. Mutta sen sijaan, että niin teki, valitsi mieluummin kieltäytymisen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Apua, olenkohan loukannut ystäviäni, rakkaita ystäviäni,kun olen pyytänyt vain heidän puolisoitaan, rakkaita ystäviäni kummeiksi?
Mahdollisesti =) Mulle ei olis tullut mieleenikään pyytää pariskuntia lasteni kummeiksi. Ihan olen elämäni aikana riittävästi nähnyt, miten vaikeaksi menee lasten synttäreidenkin järjstäminen, kun eronnut kummipari ei voi olla yhtä aikaa saman katon alla.
En minä kyllä luule oikeasti että olisin loukannut, koska samoin olemme toimineet ristiin, toista puolisoista on pyydetty ja toinen on tietysti ollut juhlassa mukana ja jos kummiksi pyydetty on ollut mies, niin vaimo on yleensä se ollut joka lahjat ja muut muistamiset on hoidellut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sipa:
me emme ole pyytäneet kummeiksi puolisoita koska tulisi ihan liikaa kummeja.. Mutta pidän heidän vaimojaan/miehiään yhtä lailla kummeina vaikka paperissa ei toisen nimeä olekaan..ovathan he naimisissa joten merkkaako se nimike jollekin niin paljon.. mun mielestä olisi ehkä tyhmää ottaa nokkiinsa siitä jos vaan toista pyydetään.. Mutta HIENO ele meiheltäsi tekisipä munkin mies jotain tollasta....

Kummi on aina kummi. Ja se on kunniatehtävä,johon lapsen vanhemmat pyytää. Mulla on kummilapsi ja mieheni ei ole kummi millään tasolla, vaikka lahjoihin yms aina miehenikin nimi tulee. Oletteko kertoneen kummien puolisoille, että heitäkin pidetään kummeina?
 
En minäkään halunnut mieheni parhaan ystävän vaimoa lapseni kummiksi. En tule toimeen hänen kanssaan, mutta mies on lapsemme kummi. Ja yhdessä toki olivat ristiäisissä ja muutenkin kyläillään puolin ja toisin.

Meilläkin on erikseen ja yhteisiä kummilapsia. En koskaan ole osannut ottaa itseni, jos miestäni on pyydetty kummiksi, mutta ei minua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Minusta on ihan ok, että ap:n mies kieltäytyi. Ilmeisesti hän tietää itsekin, että jso ap:stä joskus eroaisi, tilanne kummilapsen juhlissa muuttuisi hänen takiaan tukalaksi. Joten rehellinen mies =)

:laugh: :laugh:
Voi voi.
Huomasin ilmaisseeni itseni vähän huonosti :D Mutta jos siis tilanne olisi ollut toinen, miehesi olisi varmaan koittanut puhua ystävänsä ympäri, jotta sinustakin tulisi kummi. Mutta sen sijaan, että niin teki, valitsi mieluummin kieltäytymisen.

Mä en kyllä saa nyt yhdistettyä tuota sun aiempaa viestiä tuohon jälkimmäiseen.
 
mä en ymmärrä että tuon takia kieltäydytään. musta on ainakin ihan luonnollista että pyytää itselleen sen tärkeämmän henkilön kummiksi.. ei niin että aina olisi sisarien ja ystävienkin puolisot pyydettävä. mä olin aikoinaan tosi yllättynyt kun mua pyydettiin miehen siskon pojan sylikummiksi. suostuin tietty mielihyvin. eron jälkeen välit on vaan mennyt niin vaikeiksi etten kummipoikaan pidä enää yhteyttä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Meilläkin on erikseen ja yhteisiä kummilapsia. En koskaan ole osannut ottaa itseni, jos miestäni on pyydetty kummiksi, mutta ei minua.

En mäkään osaisi ottaa itseeni. Me ollaan miehen kanssa kaksi eri henkilöä eli yksilöitä vaikka samaa huushollia asutaankin. Ei me olla muututtu yhdeksi, tyyliin molemmat tai ei kumpikaan.
Mutta kukin tavallaan :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä en kyllä saa nyt yhdistettyä tuota sun aiempaa viestiä tuohon jälkimmäiseen.
No mä koitan selittää. Jos siis pariskunnan valitsee lapsensa kummiksi, aina ottaa sen riskin, että se pariskunta vuosdien myötä eroaa. Vaikka tänään sanoisikin, että JOS me eroamme, tulemme olemaan siltikin aina sydänystäviä, useimmiten se ei pidä paikkaansa. Eronneet ja toisiaan inhoavat kummit ovat aina kummilapselle ongelma. Kun kummiksi pyydetään, pitää miettiä asia niin, että se kummius sitten kestää koko elämän. Tai ainakin siihen asti, kun se kummilapsi häitään viettää. Miehesi varmasti tiesi, että jos sinua ei hyväksytä kummiksi, kiskaiset herneen nenään. Joten hänelle jäi vain kaksi vaihtoehtoa: joko kieltäytyä kummiudesta tai puhua ystävänsä ympäri niin, että sinustakin kummi tulisi. Ensimmäinen vaihtoehto on helppo. Toinen onkin jo vaikeampi. Koska yleensä kukaan ei voi mennä takuuseen siitä, miten puolison kanssa yhteisissä tilanteissa oleminen sujuu eron jälkeen. Varsinkin, jos sillä exällä on uusi freesi puolisonsa siellä mukana.

 
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
mä en ymmärrä että tuon takia kieltäydytään. musta on ainakin ihan luonnollista että pyytää itselleen sen tärkeämmän henkilön kummiksi.. ei niin että aina olisi sisarien ja ystävienkin puolisot pyydettävä. mä olin aikoinaan tosi yllättynyt kun mua pyydettiin miehen siskon pojan sylikummiksi. suostuin tietty mielihyvin. eron jälkeen välit on vaan mennyt niin vaikeiksi etten kummipoikaan pidä enää yhteyttä.
Tässäpä se =)
 
Minä olen kaksi kertaa parisuhteemme aikana suostunut kummiksi yksin,samaten meidän lapsilla on kaikki kummit ns yksin vaikka ristiäisten aikaan ovatkin olleet parisuhteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mä en kyllä saa nyt yhdistettyä tuota sun aiempaa viestiä tuohon jälkimmäiseen.
No mä koitan selittää. Jos siis pariskunnan valitsee lapsensa kummiksi, aina ottaa sen riskin, että se pariskunta vuosdien myötä eroaa. Vaikka tänään sanoisikin, että JOS me eroamme, tulemme olemaan siltikin aina sydänystäviä, useimmiten se ei pidä paikkaansa. Eronneet ja toisiaan inhoavat kummit ovat aina kummilapselle ongelma. Kun kummiksi pyydetään, pitää miettiä asia niin, että se kummius sitten kestää koko elämän. Tai ainakin siihen asti, kun se kummilapsi häitään viettää. Miehesi varmasti tiesi, että jos sinua ei hyväksytä kummiksi, kiskaiset herneen nenään. Joten hänelle jäi vain kaksi vaihtoehtoa: joko kieltäytyä kummiudesta tai puhua ystävänsä ympäri niin, että sinustakin kummi tulisi. Ensimmäinen vaihtoehto on helppo. Toinen onkin jo vaikeampi. Koska yleensä kukaan ei voi mennä takuuseen siitä, miten puolison kanssa yhteisissä tilanteissa oleminen sujuu eron jälkeen. Varsinkin, jos sillä exällä on uusi freesi puolisonsa siellä mukana.

Okei, selkis!

Mutta minusta sinä nyt tässä luulet tietäväsi enemmän kuin tiedätkään.
Meidän asioistamme, tai ajatuksistamme tms. siis.
Kun ei se nyt noinkaan ole. Pointtini oli se, että oli huvittavaa, että tämä ko. pariskunta pyysi vain miestäni kummiksi, syystä että xxx.
Siis koska mieheni ei ole mitenkään läheisempi tämän pariskunnan kanssa kuin minä, tai enemmän tekemisissä tms. jne. jne.
Joten mielestäni mieheni teki fiksusti kieltäytyessään, tässä tapauksessa ja tilanteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta minusta sinä nyt tässä luulet tietäväsi enemmän kuin tiedätkään.
Meidän asioistamme, tai ajatuksistamme tms. siis.
Kun ei se nyt noinkaan ole. Pointtini oli se, että oli huvittavaa, että tämä ko. pariskunta pyysi vain miestäni kummiksi, syystä että xxx.
Siis koska mieheni ei ole mitenkään läheisempi tämän pariskunnan kanssa kuin minä, tai enemmän tekemisissä tms. jne. jne.
Joten mielestäni mieheni teki fiksusti kieltäytyessään, tässä tapauksessa ja tilanteessa.

Saako sanoa sivusta, että yhtä "huvittavaa" on se, että jonkun lapsen vanhempien perusteluja pyytää jotakuta kummiksi kyseenalaistetaan.Onhan sinullakin, mikäli sinulla on lapsia,omat syysi miksi pyydät joitakin ihmisiä kummeiksi, pitäisitkö siitä, että syitäsi pidettäisiin huvittavina?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Okei, selkis!

Mutta minusta sinä nyt tässä luulet tietäväsi enemmän kuin tiedätkään.
Meidän asioistamme, tai ajatuksistamme tms. siis.
Kun ei se nyt noinkaan ole. Pointtini oli se, että oli huvittavaa, että tämä ko. pariskunta pyysi vain miestäni kummiksi, syystä että xxx.
Siis koska mieheni ei ole mitenkään läheisempi tämän pariskunnan kanssa kuin minä, tai enemmän tekemisissä tms. jne. jne.
Joten mielestäni mieheni teki fiksusti kieltäytyessään, tässä tapauksessa ja tilanteessa.
Tietenkään en voi tietää teidän tilannettanne =) Mutta minusta vain toisen puolison pyytäminen kummiksi ei tänä päivänä ole mitenkään kummallista. Mutta kummeja lapselleen valitessaan pitää ajatella ensisijaisesti sitä lasta. Ei potentiaalisen kummin puolisoa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja fanta:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mutta minusta sinä nyt tässä luulet tietäväsi enemmän kuin tiedätkään.
Meidän asioistamme, tai ajatuksistamme tms. siis.
Kun ei se nyt noinkaan ole. Pointtini oli se, että oli huvittavaa, että tämä ko. pariskunta pyysi vain miestäni kummiksi, syystä että xxx.
Siis koska mieheni ei ole mitenkään läheisempi tämän pariskunnan kanssa kuin minä, tai enemmän tekemisissä tms. jne. jne.
Joten mielestäni mieheni teki fiksusti kieltäytyessään, tässä tapauksessa ja tilanteessa.

Saako sanoa sivusta, että yhtä "huvittavaa" on se, että jonkun lapsen vanhempien perusteluja pyytää jotakuta kummiksi kyseenalaistetaan.Onhan sinullakin, mikäli sinulla on lapsia,omat syysi miksi pyydät joitakin ihmisiä kummeiksi, pitäisitkö siitä, että syitäsi pidettäisiin huvittavina?

Jos joku kummiudesta kieltäytynyt olisi pitänyt perustelujani huvittavina, niin so what? :o

Mut sorry, unohdin, että täällä pitäisi asiat tehdä ilmeisesti niin kuin valtaosa palstailijoista itse tekisi, muuten alkaa tämä tenttaaminen, kyseenalaistaminen, vähätteleminen, arvosteleminen jne.
Eipä sillä, jokaisella on siihenkin oikeus. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Ei kannata ap tällaisia kysellä kun et kerran osaa ottaa yhtään kritiikkiä vastaan.

Miksi mun pitäisi ottaa kritiikkiä vastaan?! :D
Mun oma elämäni, ja mieheni päätös.
Jokaisella omat elämänsä, mutta kun tunkeudutaan vähän liiaksikin sitten muiden elämään, ajattelutapoihin jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Ei kannata ap tällaisia kysellä kun et kerran osaa ottaa yhtään kritiikkiä vastaan.

Miksi mun pitäisi ottaa kritiikkiä vastaan?! :D
Mun oma elämäni, ja mieheni päätös.
Jokaisella omat elämänsä, mutta kun tunkeudutaan vähän liiaksikin sitten muiden elämään, ajattelutapoihin jne.

Miksi sä sitten edes teet tällaista avausta kun ilmiselvästi vedit herneet nenään kun muut ei olleetkaan samaa mieltä niin kuin ilmeisesti kuvittelit?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Jos joku kummiudesta kieltäytynyt olisi pitänyt perustelujani huvittavina, niin so what? :o

Mut sorry, unohdin, että täällä pitäisi asiat tehdä ilmeisesti niin kuin valtaosa palstailijoista itse tekisi, muuten alkaa tämä tenttaaminen, kyseenalaistaminen, vähätteleminen, arvosteleminen jne.
Eipä sillä, jokaisella on siihenkin oikeus. :)
Okei,puhumme eri asiasta, ei se haittaa
=)
 

Yhteistyössä