Mies karkaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

..

Vieras
Miten saisin tuon miehen tajuamaan, että mä tarviin joskus omaa aikaa kotonakin? Meillä on siis vajaa 1v, joka kolhii itseään kokoajan joka paikkaan ja on täysin peräänkatsottava. Mies kokoajan "karkailee" johonkin kun vähänkin vihjaan et ois kiva et ois välillä lapsensa kanssa.. Äsken oli yläkerrassa pelaamassa ja mä vauvan kanssa. Menin ylös kun ois kiva välillä saada aikuistakin juttuseuraa. Heti kun vauva vaati isältäänkin vähän huomiota, mies tuli alas. En mä sit jaksanut vauvan kanssa huvikseen tuolla ylhäälläkään olla, joten tulin alas. Taas kun vauva vähän itkahti niin mies sanoi lähtevänsä puita pilkkomaan.. Vähän siitä sitten mainitsin, et kun mä just ajattelin et oltais tehty yhdessäkin välillä jotain tai et se ois ees kattonu vauvaa että mä saisin vähän oltua rauhassa niin sanoi että tuu pihalle sit kans. Joo, vauva viihtyy maks. vartin rattaissa ja viihdyttää pitää kokoajan.

Mä nyt sit taas kökin neljän seinän sisällä yksin vauvan kanssa ja sekoan. Eikä tästä kirjottamisestakaan meinaa tulla mitään kun ei saa hetken rauhaa. Mies kuitenkin varmasti rakastaa lastaan, niin miten se voi olla niin vaikeaa olla vähän aikaa sen kanssa et mä saisin hengähtää? Ja jos se oikeasti on niin vaikeaa sen mielestä, niin eikö sitä suuremmalla syyllä mulle vois antaa sitten sen hetken rauhan kun mä tätä kuitenkin kokoajan vahdin yleensä. Ymmärrän et viikolla mä pääasiassa katson kun mies käy töissä mut viikonloppuna ois miehelläkin kyllä aikaa.. Ja mitä sitten kun mä meen parin kk:n päästä takas töihin, oonko mä silti kokoajan hoitovastuussa?

Mies kyllä katsoo lasta jos haluan esim. lähteä kaupassa käymään tai parturissa tai jossain mut harvassa nuokin on, yleensä käyn kaupassa kun lapsi nukkuu..
 
Paa se vauva rattaisiin ja vie kattoon kun isä pilkkoo puita. Kun kyllästyy, voi isä opettaa sille miten vie puut yksi kerrallaan liiteriin. Lähde itse kävelylle,
 
Siis eikö se vielä ole ollut ollenkaan iltaa, iltapäivää tai muuten pitempää aikaa lapsen kanssa kaksin?

Sinun on vaan luultavasti jätettävä ne kahdestaan sillä sulla lienee mies, joka ei tajua, mitä hän on juuri nyt menettämäisillään. Ja sait siihen jo ohjeet, tyhmimpien kohdalla on tehtävä kai juuri noin.
 
Lykkäät lapsen rattaisiin, viet sen miehen luokse ja ilmoitat lähteväsi vaikka kävelylle/metsään/sisälle. Suljet korvasi lapsen karjunnalta ja menet kuuloetäisyyden päähän. Puolen tunnin päästä voit sallia itsellesi sen, että käyt vilaisemassa miten sujuu. Itse älysin onneksi ekan kanssa jo, että mies tulee lapsen kanssa paremmin toimeen jos ei ole koko ajan paikalla äitiä, joka reagoi kaikkeen nopeammin.
 
Mä oon joskus joo tehnyt noin kun on oikeasti mennyt hermo et oon vaan jättänyt vauvan sisälle huutamaan jos mies on vaikka pelaillut tai jotain ja lähtenyt sitten pihalle. Hermo sillä aina aluks menee mut kyllähän se sitten puolen tunnin päästä on täällä leikkinyt vauvan kanssa ja tykkää kyllä pelleillö vauvan kanssa sillon kun sille päälle sattuu. Tai on pakko. Mut mä hoidan kaikki rutiinit, en edes muista millon ois viimeks syöttänyt tai vaipan vaihtanut..

On mies siis ollut pari kertaa koko illan yksin vauvan kanssa ja joskus pari tuntia tms. mut ei kovinkaan usein kuitenkaan. Kyllähän se pärjää varmasti ja vauvan hengissä pitää. Mä luulen, et se vaan ei oikeen ymmärrä, mitä vaikeeta siinä on mun tehdä kaikkea samalla kun lapsi roikkuu lahkeessa.. Tai se, et mä oon kokoajan kuitenkin valmiudessa ja vahdin vaikka välillä ehtisin muutakin tekemään.

Mutta juu, nyt mies varmaan ainakin tajuaa että tämä on ongelma.. Menin nimittäin nukuttamaan vauvaa ja mies tuli sillä aikaa sisälle ja luki tän alotuksen...:D Sitä en tiedä menikö perille vieläkään mut jotain muutosta tähän täytyy tulla sitten ainakin kun meen töihin kans.
 
Itse älysin onneksi ekan kanssa jo, että mies tulee lapsen kanssa paremmin toimeen jos ei ole koko ajan paikalla äitiä, joka reagoi kaikkeen nopeammin.

Joo tän oon kyllä huomannut nyt. Ehkä on vähän mussakin vikaa vaikka oon ihan tietoisesti yrittänyt olla neuvomatta kun mies hoitaa vauvaa mun läsnäollessa mut silti on joskus "pakko" jostain asiasta mainita jos tekee asiat just niin kun mä tiedän et ei kannata.. Mies kuitenkin loppujen lopuksi pärjää varmaan ihan hyvin vauvan kanssa kun mä en oo paikalla. Ainakin uskoisin kun vauva on ollut useimmiten ihan tyytyväinen sillon harvoin kun on pidemmän aikaa hoitanut.
 
Nyt pitää nostaa. Väliaikaistahan tämä varmaan on, mutta mies tosiaan vahingossa luki tämän ketjun ja nyt se on hoitanut vauvaa edes osapuilleen melkeen koko illan. Nyt vasta kyllä tuli eka kunnollinen testi kun syöttää tuolla ja vauva rupes kiukuttelemaan, saa nähdä miten käy. Yllättävän hyvin näkyy hermo pitävän..:P
 

Yhteistyössä