Mies jättää, jos en laihduta..

[Ex-läski mies]

Myös yhdessä viettämämme aika on vähentynyt, koska minä olen lenkillä tai salilla ja samaan aikaan hän mässyttää sipsejä sohvalla.

Ei jumatsuikka...vai että on se suurinpiirtein vaimon syy, että yhteinen aika on vähenynyt, kun ei suostu sun kanssas lähtemään lenkille ja salille

Mitä jos se vaimo vaikka alkaiskin pudottamaan painoa, mutta ei halua lenkille ja salille, vaan ratsastamaan ja vesijumppaan. Olisiko teillä silloinkaan yhtään sen enempää yhteistä aikaa? Vai kuuluuko sen toisen (eli tässä kohtaa sinun) uhrautua harrastamaan samoja juttuja, vaikkei kiinnosta pätkääkään?

Et ilmeisesti lukenut viestini muuta osuutta, vaan takerruit vain tähän yhteen asiaan. En sanonut, että yhteisen ajan väheneminen on kummankaan syy, mutta niin vain on. Ja se on yksi monista asioista, jotka koko hommaan vaikuttavat. Sitäpaitsi kyllä minä voisin lähteä vesijumppaamaan ja ratsastamaan, no problem.

Pointti on kuitenkin se, että minulle liikunnalliset arvot ovat tällä hetkellä hyvin tärkeitä, hänelle ei. Jos hän liikkuisi edes vähän, arvomme kohtaisivat jollain tavalla, vaikkemme viettäisikään aikaa sen enempää aikaa yhdessä.

Parisuhde on kuitenkin yhteistyötä, jossa yhteistä aikaa pitää järjestää - vaikka sitten joutuisikin tekemään uhrauksia ja välillä jotain, mistä ei itse niin pidä.

 

[penni]

Ai mitä pahaa siinä on, jos nainen tai mies ei halua lihavaa puolisoa? No ei kai siinä olekaan mitään pahaa, jos seurustelukumppania valkatessa tyrmää esim. ylipainoiset, jos ne ei itseä miellytä. Mutta siinä vaiheessa, jos on jo sitouduttu, yhteinen tulevaisuus ja menneisyys, lapsia, muistoja jne, niin on todella kyseenalaista, jos mies uhkailee jättämisellä kilojen takia. Jos seksihalut häviää, niin se on varmaan ihan inhimillistä. Veemäinen käytös ja erolla uhkailu on taas pinnallista ja inhottavaa. Toki puolisoa saa tukea terveellisiin elämäntapoihin ym, mutta en usko, että parilla on alkujaankaan ollut paljoa yhteistä, jos liikakilot saa eroamaan.

Niin mutta jos mies/nainen on rakastunut toisenlaiseen ihmiseen? Liikunnalliseen, hoikkaan, aktiiviseen, iloiseen, hyvän itsetunnon omaavaan henkilöön, joka kaiken tuon jälkeen (sitoutumisen, lapsien jne) muuttuu laiskaksi, lihavaksi, huonon itsetunnon omaavaksi, ehkä jopa surulliseksi ihmiseksi, niin onko ihme jos tunteet muuttuvat?
En sano, tosiaan, että kaikki lihoneet olisivat jotain noista, mutta olen nähnyt tapauksia, joissa esim. nainen kamppailee oikeasti itsetuntonsa ja kilojensa kanssa, on huonolla tuulella, surullinen kun ei onnistu laihduttamaan, ei pysty välttämättä olla miehensä edessä enää alasti niinkuin alussa, ei ole enää niin estoton jne, niin onko se niin että miehen pitäisi vain kestää se rakkaansa muuttuminen aivan toiseksi persoonaksi? Ei mun mielestä...

Enkä ole itse mikään hoikka, olen tavallinen, hieman pyöreähkö nainen, mutta tälläiseen mieheni myös rakastui. En ole lihonut kiloakaan suhteemme aikana, laihtunut kyllä muutamia kiloja. En usko että mieheni jättäisi mua vaikka lihoisin yhtäkkiä 20-30 kiloa, mutta en tee sitä hänelle, enkä itselleni. Jos lihoisin yhtäkkiä, luultavasti voisin todella huonosti, enkä enää viihtyisi omassa kropassani ja sitten tulisi nää muut sivuoireet... Joten ei kiitos. Koitan meidän MOLEMPIEN takia pysyä kuosissa.

 

[penni]

lisäys edelliseen: toki sitä kuosissa pysymistä odotan myös mieheltäni, mutta en IKINÄ voisi kuvitella jättäväni häntä kilojen takia, hui, en ikinä.. Mutta jos hänen persoonansa sen seurauksena muuttuisi, niin en tiedä, ajan kuluessa voisihan se vaikuttaa tunteisiini.

 

[naisen mietteitä]

Luin noita miesten mietteitä aiemmalta sivulta ja kolahtikin. Sairastuin muutama vuosi sitten vakavasti ja sain lääkityksen, lihoin ja entisestä hoikasta ja liikkuvaisesta, virkeästä ihmisestä tuli jotain ihan muuta.
Miehen haluihin vaikutti sairastuminen, mutta myös lihominen ja persoonallisuuden muutos. Olin ihan eri ihminen kuin aiemmin. Kun toivuin ja laihduin ja piristyin, seksielämä virkistyi uudelleen.

 

[sama, edellinen]

Luin noita miesten mietteitä aiemmalta sivulta ja kolahtikin. Sairastuin muutama vuosi sitten vakavasti ja sain lääkityksen, lihoin ja entisestä hoikasta ja liikkuvaisesta, virkeästä ihmisestä tuli jotain ihan muuta.
Miehen haluihin vaikutti sairastuminen, mutta myös lihominen ja persoonallisuuden muutos. Olin ihan eri ihminen kuin aiemmin. Kun toivuin ja laihduin ja piristyin, seksielämä virkistyi uudelleen.

Mun täytyy vielä lisätä tähän, että kaikkiin miehiin ei tuo naisen lihominen vaikuta samalla tavalla. Minun mieheeni vaikutti, samoin raskausaikana seksiä on ollut lukuunottamatta loppua, jolloin vatsakummun lisäksi on ollut muuallakin turvotusta ja oma olo kaikkea muuta kuin hehkeä.

 

[minkki83]

mun mielestä repsahtaminen eli vaikka reilu painonnousu tässä tapauksessa kielii kyllä muustakin kuin vain ulkonäön muuttumisesta. yleensä sitä seuraa myös huono itsetunto ja muitakin ongelmia ja kuka sellasen kanssa OIKEESTI haluaa elää. en ainakaan minä.

 

[vierailija]

sellanen JÄTTÄÄ JOKA ON VAAN ULKONÄÖN TAKIA.ONKO PUOLISO ESINE JOTA ESITELLÄÄN KAVEREILLE??EI KIESUS MITÄ PENTUMEININKIÄ