Mies jää syksyllä kht:lle ja minä menen töihin, vähän huolestuttaa..

[Ehkä olen väärässä]

Kirjoituksessa oli jtn tutun oloista vivahdetta...olisko sama hlö, joka usein kirjoitti, kun ei koulu suju, ei opi, ei saa töitä, lapsi laitettava syksyllä hoitoon.Mies oli yrittäjä ja välillä yritys olikin sukulaisen.Olisiko voinut tarina muuttua nyt tälläiseksi?Poikkeuksellista kyllä oli kirjoituksen kellonaika, oli lainattu tekstiä ja sisältökin hieman erilaista, mutta jotain tuttuakin oli olevinaan.

En ole sama hlö. Meillä on vain yksi pieni lapsi, ei mitään koululaista.

Ei ole koululaista heillä, ketä epäilin.Taapero heilläkin.Vilpittömät pahoitteluni aiheettomasta epäilyksestäni.

Juu ei mits. täällä kirjoittaa niin paljon ihmisiä joilla samankaltaisia tilanteita, että varmasti jotkut jutut muistuttavat toisiaan.

Kiva ettei jäänyt hölmöt ajatukseni vaivaamaan.Toivon todella että saisitte asiat järjestymään parhaalla mahdollisella tavalla.Kaikkea hyvää siis teidän perheelle.

 

[ap]

Ainakaan meillä kyse ei ollut oikeasti unohtamisesta, vaan välinpitämättömyydestä. Jos muistaa laittaa ruokaa omaan suuhunsa, niin kuinka ihmeessä ei muista antaa ruokaa lapselle? Itse tein selkeät ohjeet aikatauluineen. Ohjeisiin myös puuhavinkkejä, mitä lapsen kanssa voisi tehdä. Muutoin teilä on kohta kotona riiviö, joka hakee huomiota mitä ihmeellisimmillä keinoilla. Ja tietokoneesta piuhat poikki, jos on tarpeen.

Tätä pelkään juuri, että lapsesta tulee riiviö, kun ei saa aktiviteetteja tarpeeksi.

Kyllä itsekin olen ajatellut että välinpitämättömyydestä on kyse.

 

[mie]

Kyllä se alkaa sujua. Vähän hullua kuvitella että miehellä olis lapsen rytmit takaraivossa tai edes ymmärrys niiden tärkeydestä kun ei ole saanut vastuuta lapsesta aiemmin. ensin äidit kyynärpäät pystyssä pomottaa kotona ja sitten suree kun mies ei ota vastuuta.

Meillä kyllä mies hoitaa hommansa todella erinomaisesti hoitovapaalla vaikka ihan samanlainen höyrypää oli lapsen kanssa ekana vuonna kun vaan sillon tällön oli lapsen kanssa tunnin pari.

Ja miksi äidit pitää jöötä kotona. Jos isä on kodinhoidontuella niin se on täysin isän vallassa päättää ollaanko yöpukupäällä vai mitkä vaatteet päällä. Miksi luulet että sinun tapasi on ainut oikea, jokaisessa naapurissakin toimitaan täysin erilailla kuin teillä ja luultavasti miehes on eri mieltä monesta asiasta kuin sinä mutta ei ole puuttunut koska on antanut sinun päättää. Kuitenkin lapsi on puoliksi hänen ja hänellä on ihan yhtälainen oikeus miettiä miten toimia ja mikä on lapselle hyväksi.

Mistä näitä itseriittoisia äitejä oikein sikiää?

Komppaan tätä!
Ei mies voi mistään rytmistä mitään tietäkään, jos äiti aina kotona ollessa huolehtii siitä, että lapsi saa syötävä ja kuivan vaipan. Ja ei tulee varmaan mitään rytmiä luomakaan, jos äiti töistä tunnin välein soittaa tarkistuspuhelun, että nyt on ruoka-aika ja nyt taas vaihdetaan vaippa....
Antakaa niille iseillä mahdollisuus olla itsenäinen isä ja kehittää oma tapa ja rytmi, lapsi tulee takuulla hoidettu! Ehkä ei sillä tavalla kun äiti hoitaisi, mutta yhtä hyvin kuitenkin.

Oma mies oli lasten kanssa hoitovapaala reilun vuoden, aloitti kun esikoinen oli 2,5v ja kuopus 11kk. Ei meillä kenties niin paljon sinä vuonna siivottu, mutta lapsilla oli takuulla hyvä hoito, masu täys ja pylly kuiva, lisänä rentoa olemista ja kivaa ohjelmaa, koska iskä vaan "OLI" eikä suorittanut ja ottanut esim. kotitöistä niin stressiä Ja minusta olisi ollut todella alentava soittaa miehelle, että kait lapset ovat saanet ruokaa....

 

[ap]

Kirjoituksessa oli jtn tutun oloista vivahdetta...olisko sama hlö, joka usein kirjoitti, kun ei koulu suju, ei opi, ei saa töitä, lapsi laitettava syksyllä hoitoon.Mies oli yrittäjä ja välillä yritys olikin sukulaisen.Olisiko voinut tarina muuttua nyt tälläiseksi?Poikkeuksellista kyllä oli kirjoituksen kellonaika, oli lainattu tekstiä ja sisältökin hieman erilaista, mutta jotain tuttuakin oli olevinaan.

En ole sama hlö. Meillä on vain yksi pieni lapsi, ei mitään koululaista.

Ei ole koululaista heillä, ketä epäilin.Taapero heilläkin.Vilpittömät pahoitteluni aiheettomasta epäilyksestäni.

Juu ei mits. täällä kirjoittaa niin paljon ihmisiä joilla samankaltaisia tilanteita, että varmasti jotkut jutut muistuttavat toisiaan.

Kiva ettei jäänyt hölmöt ajatukseni vaivaamaan.Toivon todella että saisitte asiat järjestymään parhaalla mahdollisella tavalla.Kaikkea hyvää siis teidän perheelle.

Kiitokset. Toivotaan tosiaan että asiat järjestyisivät.

 

[ap]

Kyllä se alkaa sujua. Vähän hullua kuvitella että miehellä olis lapsen rytmit takaraivossa tai edes ymmärrys niiden tärkeydestä kun ei ole saanut vastuuta lapsesta aiemmin. ensin äidit kyynärpäät pystyssä pomottaa kotona ja sitten suree kun mies ei ota vastuuta.

Meillä kyllä mies hoitaa hommansa todella erinomaisesti hoitovapaalla vaikka ihan samanlainen höyrypää oli lapsen kanssa ekana vuonna kun vaan sillon tällön oli lapsen kanssa tunnin pari.

Ja miksi äidit pitää jöötä kotona. Jos isä on kodinhoidontuella niin se on täysin isän vallassa päättää ollaanko yöpukupäällä vai mitkä vaatteet päällä. Miksi luulet että sinun tapasi on ainut oikea, jokaisessa naapurissakin toimitaan täysin erilailla kuin teillä ja luultavasti miehes on eri mieltä monesta asiasta kuin sinä mutta ei ole puuttunut koska on antanut sinun päättää. Kuitenkin lapsi on puoliksi hänen ja hänellä on ihan yhtälainen oikeus miettiä miten toimia ja mikä on lapselle hyväksi.

Mistä näitä itseriittoisia äitejä oikein sikiää?

Komppaan tätä!
Ei mies voi mistään rytmistä mitään tietäkään, jos äiti aina kotona ollessa huolehtii siitä, että lapsi saa syötävä ja kuivan vaipan. Ja ei tulee varmaan mitään rytmiä luomakaan, jos äiti töistä tunnin välein soittaa tarkistuspuhelun, että nyt on ruoka-aika ja nyt taas vaihdetaan vaippa....
Antakaa niille iseillä mahdollisuus olla itsenäinen isä ja kehittää oma tapa ja rytmi, lapsi tulee takuulla hoidettu! Ehkä ei sillä tavalla kun äiti hoitaisi, mutta yhtä hyvin kuitenkin.

Oma mies oli lasten kanssa hoitovapaala reilun vuoden, aloitti kun esikoinen oli 2,5v ja kuopus 11kk. Ei meillä kenties niin paljon sinä vuonna siivottu, mutta lapsilla oli takuulla hyvä hoito, masu täys ja pylly kuiva, lisänä rentoa olemista ja kivaa ohjelmaa, koska iskä vaan "OLI" eikä suorittanut ja ottanut esim. kotitöistä niin stressiä Ja minusta olisi ollut todella alentava soittaa miehelle, että kait lapset ovat saanet ruokaa....

Luitko ketjun läpi? Minähän tuolla aiemmin olen kirjoittanut käsittääkseni, että mitä olen ollut pois kotoa, niin lapsella ei ole kertaakaan ollut masu täys ja pylly kuiva, päinvastoin. Tuollainen kertomasi tyyli riittäisi minulle vallan mainiosti, koska en ole mikään ihan tiptoptarkka itsekään.

Miksi täällä saa jatkuvasti toistaa itseään, eikö ihmiset lue tekstejä vai käsittävätkö tahallaan väärin? :-(

 

[km]

Kyllä se alkaa sujua. Vähän hullua kuvitella että miehellä olis lapsen rytmit takaraivossa tai edes ymmärrys niiden tärkeydestä kun ei ole saanut vastuuta lapsesta aiemmin. ensin äidit kyynärpäät pystyssä pomottaa kotona ja sitten suree kun mies ei ota vastuuta.

Meillä kyllä mies hoitaa hommansa todella erinomaisesti hoitovapaalla vaikka ihan samanlainen höyrypää oli lapsen kanssa ekana vuonna kun vaan sillon tällön oli lapsen kanssa tunnin pari.

Ja miksi äidit pitää jöötä kotona. Jos isä on kodinhoidontuella niin se on täysin isän vallassa päättää ollaanko yöpukupäällä vai mitkä vaatteet päällä. Miksi luulet että sinun tapasi on ainut oikea, jokaisessa naapurissakin toimitaan täysin erilailla kuin teillä ja luultavasti miehes on eri mieltä monesta asiasta kuin sinä mutta ei ole puuttunut koska on antanut sinun päättää. Kuitenkin lapsi on puoliksi hänen ja hänellä on ihan yhtälainen oikeus miettiä miten toimia ja mikä on lapselle hyväksi.

Mistä näitä itseriittoisia äitejä oikein sikiää?

Komppaan tätä!
Ei mies voi mistään rytmistä mitään tietäkään, jos äiti aina kotona ollessa huolehtii siitä, että lapsi saa syötävä ja kuivan vaipan. Ja ei tulee varmaan mitään rytmiä luomakaan, jos äiti töistä tunnin välein soittaa tarkistuspuhelun, että nyt on ruoka-aika ja nyt taas vaihdetaan vaippa....
Antakaa niille iseillä mahdollisuus olla itsenäinen isä ja kehittää oma tapa ja rytmi, lapsi tulee takuulla hoidettu! Ehkä ei sillä tavalla kun äiti hoitaisi, mutta yhtä hyvin kuitenkin.

Oma mies oli lasten kanssa hoitovapaala reilun vuoden, aloitti kun esikoinen oli 2,5v ja kuopus 11kk. Ei meillä kenties niin paljon sinä vuonna siivottu, mutta lapsilla oli takuulla hyvä hoito, masu täys ja pylly kuiva, lisänä rentoa olemista ja kivaa ohjelmaa, koska iskä vaan "OLI" eikä suorittanut ja ottanut esim. kotitöistä niin stressiä Ja minusta olisi ollut todella alentava soittaa miehelle, että kait lapset ovat saanet ruokaa....

Mä oon vähä samaa mieltä tuossa, että ehkä miehellä ei kotona suju siksi ettei se oo ollu kotona lapsen kanssa eikä oikein tiedä ja hahmota mitä pitää tehdä. Itse oli vuosia kotiäitinä ja vähä sellainen päällepäsmäri koti- ja lastenhoitoasioissa. Mies tuntui silloin olevan ihan onneton niiden kanssa, hyvä kun pari tuntia selvisi kirjallisten ohjeiden kanssa. Sit kun menin töihin takaisin ja jaettiin lastenhoito puoliksi (kumpiki vuorotyössä ja käytii reilu puolet työvuoroista vuorotellen töissä niin, että kumpiki oli lasten kanssa vuorotellen kotona ku toinen töissä) niin kummasti mies pääsi hommiin mukaan ja hoiti ne hyvin (paitsi imuroinnin ja tiskauksen...). Eli ku joutui olemaan lasten kanssa koko päivän kotona ja minä töissä, niin väkisinki oppi ja nykyään ei todellakaa tarvi enää ohjelistaa jos mä oon päivän poissa, kuten tarvitsi silloin ku olin kotona ja omaa tyhmyyttäni tein kaiken niin, ettei sillä ollu mahdollisuutta kokeilla omia siipiään.

Nyt mies on jäämässä kuopuksen kanssa hoitovapaalle enkä yhtään epäile etteikö osais hoitaa kunnolla lapsia. Ainoa mistä mun täytyy sen kanssa vakavasti keskustella, on tämä siivouspuoli, ettei se sit jää mun hoidettavaksi töiden jälk...

 

[ap]

Kyllä se alkaa sujua. Vähän hullua kuvitella että miehellä olis lapsen rytmit takaraivossa tai edes ymmärrys niiden tärkeydestä kun ei ole saanut vastuuta lapsesta aiemmin. ensin äidit kyynärpäät pystyssä pomottaa kotona ja sitten suree kun mies ei ota vastuuta.

Meillä kyllä mies hoitaa hommansa todella erinomaisesti hoitovapaalla vaikka ihan samanlainen höyrypää oli lapsen kanssa ekana vuonna kun vaan sillon tällön oli lapsen kanssa tunnin pari.

Ja miksi äidit pitää jöötä kotona. Jos isä on kodinhoidontuella niin se on täysin isän vallassa päättää ollaanko yöpukupäällä vai mitkä vaatteet päällä. Miksi luulet että sinun tapasi on ainut oikea, jokaisessa naapurissakin toimitaan täysin erilailla kuin teillä ja luultavasti miehes on eri mieltä monesta asiasta kuin sinä mutta ei ole puuttunut koska on antanut sinun päättää. Kuitenkin lapsi on puoliksi hänen ja hänellä on ihan yhtälainen oikeus miettiä miten toimia ja mikä on lapselle hyväksi.

Mistä näitä itseriittoisia äitejä oikein sikiää?

Komppaan tätä!
Ei mies voi mistään rytmistä mitään tietäkään, jos äiti aina kotona ollessa huolehtii siitä, että lapsi saa syötävä ja kuivan vaipan. Ja ei tulee varmaan mitään rytmiä luomakaan, jos äiti töistä tunnin välein soittaa tarkistuspuhelun, että nyt on ruoka-aika ja nyt taas vaihdetaan vaippa....
Antakaa niille iseillä mahdollisuus olla itsenäinen isä ja kehittää oma tapa ja rytmi, lapsi tulee takuulla hoidettu! Ehkä ei sillä tavalla kun äiti hoitaisi, mutta yhtä hyvin kuitenkin.

Oma mies oli lasten kanssa hoitovapaala reilun vuoden, aloitti kun esikoinen oli 2,5v ja kuopus 11kk. Ei meillä kenties niin paljon sinä vuonna siivottu, mutta lapsilla oli takuulla hyvä hoito, masu täys ja pylly kuiva, lisänä rentoa olemista ja kivaa ohjelmaa, koska iskä vaan "OLI" eikä suorittanut ja ottanut esim. kotitöistä niin stressiä Ja minusta olisi ollut todella alentava soittaa miehelle, että kait lapset ovat saanet ruokaa....

Mä oon vähä samaa mieltä tuossa, että ehkä miehellä ei kotona suju siksi ettei se oo ollu kotona lapsen kanssa eikä oikein tiedä ja hahmota mitä pitää tehdä. Itse oli vuosia kotiäitinä ja vähä sellainen päällepäsmäri koti- ja lastenhoitoasioissa. Mies tuntui silloin olevan ihan onneton niiden kanssa, hyvä kun pari tuntia selvisi kirjallisten ohjeiden kanssa. Sit kun menin töihin takaisin ja jaettiin lastenhoito puoliksi (kumpiki vuorotyössä ja käytii reilu puolet työvuoroista vuorotellen töissä niin, että kumpiki oli lasten kanssa vuorotellen kotona ku toinen töissä) niin kummasti mies pääsi hommiin mukaan ja hoiti ne hyvin (paitsi imuroinnin ja tiskauksen...). Eli ku joutui olemaan lasten kanssa koko päivän kotona ja minä töissä, niin väkisinki oppi ja nykyään ei todellakaa tarvi enää ohjelistaa jos mä oon päivän poissa, kuten tarvitsi silloin ku olin kotona ja omaa tyhmyyttäni tein kaiken niin, ettei sillä ollu mahdollisuutta kokeilla omia siipiään.

Nyt mies on jäämässä kuopuksen kanssa hoitovapaalle enkä yhtään epäile etteikö osais hoitaa kunnolla lapsia. Ainoa mistä mun täytyy sen kanssa vakavasti keskustella, on tämä siivouspuoli, ettei se sit jää mun hoidettavaksi töiden jälk...

On tosiaan ollut lapsen kanssa kotona alusta asti, yleensä vähintään kerran viikossa 3-4 h kun olen harrastuksessani, ja useinmiten enemmänkin ainakin kaksi pätkää viikossa. Ja nyt viimeisten kuukausien aikana muutaman pidemmänkin pätkän.

Ei auta kuin puhua asioista ja toivoa että se siitä lähtisi sujumaan, vaikkei aiemmin olekaan sujunut, ja olen joutunut heti kotiutuessani lasta ruokkimaan, vaipan vaihtoon, ja siivoamaan sotkuja. Täytyy kokeilla sitäkin että mitä tapahtuu jos en niitä siivoakaan, annan vaan olla. Aika pianhan se margariini ja maitokin keittiön pöydällä kesällä happanee. )

 

[ihi kotona]

Meillä mies oli esikoisen kanssa vuoden kotona ja niin oli pikkukakkosenkin kanssa. Koti pysyi järjestyksessä kun palkkasin meille siivoojan. Oma selkänahka ei enää revennyt siivoamiseen työpäivän jälkeen.
Edelleenkään lomalla tai viikonloppuisin mies ei tikkua ristiin laita lasten eteen eli hoidan kaiken ja jos pyydän ruokaa (hänen kotityöosuutensa) tiettyyn kellonaikaan, 'ei sillä niin väliä' tai 'ei sitä vartissa nälkään kuole' hänen sanojensa mukaan. Totta, paitsi kun kyse on vauvoista ja leikki-ikäisistä.

Hämmästyttävää tosiaan, että joka aamu mies sai esikoisen vietyä eskariin ajoissa aamupuurolle. Pienempi sitten oli kyllä unihaalarissa ja iltapäivällä kun tulin kotiin saattoi unihaalari olla edelleen päällä hiekkiksellä. Kun hänelle selitti miksi unihaalaria käytetään vain nukkumavaatteena eikä hiekkalaatikossa oli sen jälkeen iltapäivällä vaatteet päällä. Hämmästyttävästi kyllä hän onnistuu löytämään taloudestamme vain parittomia sukkia (joita taas itse en löydä mistään ) ja niitä nuoremmalla olikin aina jalassa. Ja vanhempi lapsi pukeutuu oman mielensä, ei sään mukaan.

Vuosi meni kohtuudella. Vaikka paremminkin lapsia olisi voinut hoitaa niin yhteinen aika isän kanssa vahvistaa lapsen itseluottamusta ja tekee hyvåå kummallekin.

 

[ap]

Meillä mies oli esikoisen kanssa vuoden kotona ja niin oli pikkukakkosenkin kanssa. Koti pysyi järjestyksessä kun palkkasin meille siivoojan. Oma selkänahka ei enää revennyt siivoamiseen työpäivän jälkeen.
Edelleenkään lomalla tai viikonloppuisin mies ei tikkua ristiin laita lasten eteen eli hoidan kaiken ja jos pyydän ruokaa (hänen kotityöosuutensa) tiettyyn kellonaikaan, 'ei sillä niin väliä' tai 'ei sitä vartissa nälkään kuole' hänen sanojensa mukaan. Totta, paitsi kun kyse on vauvoista ja leikki-ikäisistä.

Hämmästyttävää tosiaan, että joka aamu mies sai esikoisen vietyä eskariin ajoissa aamupuurolle. Pienempi sitten oli kyllä unihaalarissa ja iltapäivällä kun tulin kotiin saattoi unihaalari olla edelleen päällä hiekkiksellä. Kun hänelle selitti miksi unihaalaria käytetään vain nukkumavaatteena eikä hiekkalaatikossa oli sen jälkeen iltapäivällä vaatteet päällä. Hämmästyttävästi kyllä hän onnistuu löytämään taloudestamme vain parittomia sukkia (joita taas itse en löydä mistään ) ja niitä nuoremmalla olikin aina jalassa. Ja vanhempi lapsi pukeutuu oman mielensä, ei sään mukaan.

Vuosi meni kohtuudella. Vaikka paremminkin lapsia olisi voinut hoitaa niin yhteinen aika isän kanssa vahvistaa lapsen itseluottamusta ja tekee hyvåå kummallekin.

Odotan innolla sitä kun löydän lapsen unihaalarissa hiekkikseltä.:-DD

 

[mie]

Kyllä se alkaa sujua. Vähän hullua kuvitella että miehellä olis lapsen rytmit takaraivossa tai edes ymmärrys niiden tärkeydestä kun ei ole saanut vastuuta lapsesta aiemmin. ensin äidit kyynärpäät pystyssä pomottaa kotona ja sitten suree kun mies ei ota vastuuta.

Meillä kyllä mies hoitaa hommansa todella erinomaisesti hoitovapaalla vaikka ihan samanlainen höyrypää oli lapsen kanssa ekana vuonna kun vaan sillon tällön oli lapsen kanssa tunnin pari.

Ja miksi äidit pitää jöötä kotona. Jos isä on kodinhoidontuella niin se on täysin isän vallassa päättää ollaanko yöpukupäällä vai mitkä vaatteet päällä. Miksi luulet että sinun tapasi on ainut oikea, jokaisessa naapurissakin toimitaan täysin erilailla kuin teillä ja luultavasti miehes on eri mieltä monesta asiasta kuin sinä mutta ei ole puuttunut koska on antanut sinun päättää. Kuitenkin lapsi on puoliksi hänen ja hänellä on ihan yhtälainen oikeus miettiä miten toimia ja mikä on lapselle hyväksi.

Mistä näitä itseriittoisia äitejä oikein sikiää?

Komppaan tätä!
Ei mies voi mistään rytmistä mitään tietäkään, jos äiti aina kotona ollessa huolehtii siitä, että lapsi saa syötävä ja kuivan vaipan. Ja ei tulee varmaan mitään rytmiä luomakaan, jos äiti töistä tunnin välein soittaa tarkistuspuhelun, että nyt on ruoka-aika ja nyt taas vaihdetaan vaippa....
Antakaa niille iseillä mahdollisuus olla itsenäinen isä ja kehittää oma tapa ja rytmi, lapsi tulee takuulla hoidettu! Ehkä ei sillä tavalla kun äiti hoitaisi, mutta yhtä hyvin kuitenkin.

Oma mies oli lasten kanssa hoitovapaala reilun vuoden, aloitti kun esikoinen oli 2,5v ja kuopus 11kk. Ei meillä kenties niin paljon sinä vuonna siivottu, mutta lapsilla oli takuulla hyvä hoito, masu täys ja pylly kuiva, lisänä rentoa olemista ja kivaa ohjelmaa, koska iskä vaan "OLI" eikä suorittanut ja ottanut esim. kotitöistä niin stressiä Ja minusta olisi ollut todella alentava soittaa miehelle, että kait lapset ovat saanet ruokaa....

Luitko ketjun läpi? Minähän tuolla aiemmin olen kirjoittanut käsittääkseni, että mitä olen ollut pois kotoa, niin lapsella ei ole kertaakaan ollut masu täys ja pylly kuiva, päinvastoin. Tuollainen kertomasi tyyli riittäisi minulle vallan mainiosti, koska en ole mikään ihan tiptoptarkka itsekään.

Miksi täällä saa jatkuvasti toistaa itseään, eikö ihmiset lue tekstejä vai käsittävätkö tahallaan väärin? :-(

Luin ketjun. Ja en löytänyt oikein mitään kohtaa, missä sille isille olisi päättämisvaltaa annettu. Se, että äiti sanoa, että anna sä lapselle päivällistä (jonka äiti on todennäköisesti jo laittanut lautaselle ja pöydälle valmiiksi), kun mä silitän - ei kuulosta ihan siltä, että isä olisi joutunut ihan itse tajuamaan, että olisi varmaan ruoka-aika ja mitäköhän sitä söisi..... Ja se, että äiti on kerran viikossa pois 3-4 tuntia, niin se oli meillä ihan normaali ruoka-ja vaipanvaihtoväli.

Jos mun kertoma tyyli riittäisi sinullekin, niin anna sille iskälle hiukan vapaamat kädet, niin saadat yllättyä

 

[vieras]

Ei ole kovin hienoa jos lapsi ei saa moneen tuntiin ruokaa ja sinä vielä vapaaehtoisesti jätät lapsesi tuollaiselle vastuuttomalle ihmiselle. Mietihän vielä pari kertaa ja hommaa lapselle kunnon hoitaja.

Vai oliskohan lapsen isällä kasvunpaikka?

Ei lapsi saa olla koekaniini kun katsotaan kasvaako isä vai ei. Isän pitää kasvaa ennen kuin lapsi hänelle jätetään. En ikinä jättäis omaa lasta tuollaiselle "isälle".

Pistäisitkö lapsen sitten päiväkotiin ja antaisit isän jatkaa samaan malliin?

Pistäisin ja eroaisin tuollaisesta miehestä. Etsisin itselleni parempaa seuraa ja lapselleni vastuullisen isäpuolen.

Onkin varmaan tosi helppoa.

No todellakin olisi! Isähän kaltoinkohtelee lastaan. 6 tuntia ilman ruokaa ja likaisissa vaipoissa!! Tuo on lastensuojeluasia. Yhtä paha juttu kuin esim. pahoinpitely. Tuo on nälässä pitämistä.

 

[yks]

Minkä alan yrittäjä miehesi on?
Mitä puuhailee netissä kun koneella istuu?