Mies ja vauva eivät kuulemma mahdu samaan sänkyyn...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :((
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja tuli vaan mieleen.:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
kuinka luulette huomaavanne jos vauva yllättäen lakkaakin hengittämästä (vauvat voivat unohtaa hengittämisen, mistä voi seurata kätkytkuolema) siellä seinän takana? Tai meinaa tukehtua lakanaan?

Mä voin kyllä ihan rehellisesti sanoa, että vaikka meillä edelleen tulee lapsi (7v) väliin yöllä, ni en mä kyllä huomais jos se lopettasi hengittämisen siinä. En kertakaikkiaan. Että sinänsä ihan sama missä huoneessa on kun minä nukun.

saattaisit hyvinkin huomata vaikka et nyt uskokaan. Äidinvaisto on ihmeellinen asia eikä mikään keksitty juttu. Varsinkin vastasyntyneen kanssa se on herkimmillään just siksi että pieni vauva on niin hauras. Uusi elämä vaatii jatkuvaa huolenpitoa yöllä ja päivällä. Siksi en edes harkitsisi vauvan omaan huoneeseen nukuttamista.

Olet sinä kyllä ihan loistava kasvattaja, ihan ainutlaatuinen. Ojennan siitä hyvästä sinulle :saint: , ole hyvä. Syvä kumarrus!
 
Se on miehelle kasvun paikka, meidän sängyssä nukkuu usein miehen ja mun lisäksi tytöt 3 ja 6v..on ahdasta aika ajoin, mut ei raaskita lapsia ajaa poiskaan sängystä. Yöllä siis hipsivät viereemme, nukahtavat huoneisiinsa.
 
Lapsen parhaasta on puhe, mutta jos toimii huonosti lapsen kannalta ni mitä seurauksia siitä on? Jos lapsi on onnellinen ja normaali, ni mikä se huono juttu siinä on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Ylijumala en ole, käytän järkeäni ja ajattelen mikä on lapselle parasta. Lapselle PARASTA on nukkua vanhempien kanssa, eikä omassa huoneessa. Vanhemmat voi kyllä katsoa omaakin parastaan ja laittaa lapsen eri huoneeseen. Piittaamatta siitä kumpi ois lapselle parempi.

Nyt olen siis arvostellut vain lapsen toiseen huoneeseen nukuttamista, en sitä että lapsi nukkuu omassa sängyssä samassa huoneessa vanhempien kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä vaan:
Eikös sun mies ole suhun alunperin rakastunu, eikä siihen vauvaan? Meillä ei ikinä olis tullu mieleenkään ottaa ketään noista kolmesta vauvana viereen. Sitäpaitsi minua ainakin rakastelu häiritsi, jos lapsen sänkykin oli samassa huoneessa. Siirsin sen hyvin aikaisin omaan huoneeseen.



Rakastella voi muuallakin kuin sängyssä, mutta itse kunnioittaisisin myös miehen haluja, jos hän haluaisi nukkua sängyssä kaksin. Mutta jos kuitenkin mulle ja vauvalle sillähetkellä ei onnistuisi helposti muu kuin vierekkäinnukkuminen, niin mies voisi ihan vapaasti nukkua sielä sohvalla. Eli mulle molemmat ovat tärkeitä mies ja lapsi, mutta vain toinen voi voittaa, jos ei molemmat.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Te aliarvioitte äidinvaiston. Nyt en puhu parivuotiaista, sen ikäiset kai jo nukkuukin omassa huoneessaan. Vastasyntyneistä ja vauvoista puhun, enkä ymmärrä jos joku sen ikäisen laittaa omaan huoneeseen.

Kolme kuukautta vanha ei ole ihan vastasyntynyt... Ja jos nukkuu kerta Timpan tapauksessa yönsä hyvin niin piruako se sinun pyllyä kutkuttaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Kyllä mä nukuin, mutta kuulin kyllä unen läpi kaikki äännähdykset ja liikkeet.
En mä usko että olen ainoa äiti joka on erityisen herkistynyt kaikille ärsykkeille unessakin silloin kun kainalossa makaa vastasyntynyt.

Kuinka hyvin sä nukuit, jos kaikki liikkeet ja äännähdykset kuulit? Ja mistä tiedät, että kuulit KAIKKI äännähdykset?

Joo, pilkunviilaamista, mutta ei kukaan voi kuulla toisen kaikkia liikahduksia kaiken yötä, ja vielä monta kuukautta putkeen. Ei kätkytkuolemaa voi ehkäistä, vaikka mitä tekisit. Surullista, mutta niin se vaan on.

No itse olin samanlainen, joka heräs jopa vauvan käden heilahteluun, vaikka oli pinniksessä. Ei ollut ihan normaalia. Menin jatkuvasti ylikierroksilla, kun nukuin n. 5m pätkissä (kyllähän vauva aina välillä rohahtaa/liikkuttaa kättään ja ties mitä). Hiljaisissa hetkissä tosissani kokeilin hengittääkö toinen jne. Mutta tuo ei ole normaalia. Se väsyttää äidin. Mutta eipä sille itse mitään silloin mahda, vaikka joku sanoisikin, että koita nyt olla heräämättä... :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Te aliarvioitte äidinvaiston. Nyt en puhu parivuotiaista, sen ikäiset kai jo nukkuukin omassa huoneessaan. Vastasyntyneistä ja vauvoista puhun, enkä ymmärrä jos joku sen ikäisen laittaa omaan huoneeseen.

Kolme kuukautta vanha ei ole ihan vastasyntynyt... Ja jos nukkuu kerta Timpan tapauksessa yönsä hyvin niin piruako se sinun pyllyä kutkuttaa?

Sinähän se tässä sätkyilet, miksi et raavi kun noin kerran kutisee? Minä kerron sen mitä ajattelen ja te hypitte seinille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Ylijumala en ole, käytän järkeäni ja ajattelen mikä on lapselle parasta. Lapselle PARASTA on nukkua vanhempien kanssa, eikä omassa huoneessa. Vanhemmat voi kyllä katsoa omaakin parastaan ja laittaa lapsen eri huoneeseen. Piittaamatta siitä kumpi ois lapselle parempi.


Lapselle parasta ovat hyväntuuliset ja virkeät vanhemmat. Jos vanhemmat tekevät joitain asioita vain lapsen parasta ajatellen, vaikka se ei heille sovi, voi siitä olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Aina pitäisi katsoa koko perheen hyvinvointia, eikä vain pelkän lapsen, koska lapsi voi parhaiten hyvinvoivassa perheessä.

 
Tähän vähän sivulle karanneeseen keskusteluun sanon vaan, että mitä jos astuttais sieltä mustavalkoisesta arvostelun maailmasta pois ja todettais, että on monia hyviä tapoja tehdä asioita ja se, mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Ylijumala en ole, käytän järkeäni ja ajattelen mikä on lapselle parasta. Lapselle PARASTA on nukkua vanhempien kanssa, eikä omassa huoneessa. Vanhemmat voi kyllä katsoa omaakin parastaan ja laittaa lapsen eri huoneeseen. Piittaamatta siitä kumpi ois lapselle parempi.

Nyt olen siis arvostellut vain lapsen toiseen huoneeseen nukuttamista, en sitä että lapsi nukkuu omassa sängyssä samassa huoneessa vanhempien kanssa.

Sinähän tuolla aiemmin sanoit että lapsen kuuluu nukkua äidin iholla kiinni? Vai luettiinko me väärin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Te aliarvioitte äidinvaiston. Nyt en puhu parivuotiaista, sen ikäiset kai jo nukkuukin omassa huoneessaan. Vastasyntyneistä ja vauvoista puhun, enkä ymmärrä jos joku sen ikäisen laittaa omaan huoneeseen.

Kolme kuukautta vanha ei ole ihan vastasyntynyt... Ja jos nukkuu kerta Timpan tapauksessa yönsä hyvin niin piruako se sinun pyllyä kutkuttaa?

Sinähän se tässä sätkyilet, miksi et raavi kun noin kerran kutisee? Minä kerron sen mitä ajattelen ja te hypitte seinille.



Sinä et antanut ymmärtää, että kirjoitat vain mitä itse ajattelet, vaan kirjoitat kuin tekstisi olisi, joku sääntö jota me jotkut rikomme.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Ylijumala en ole, käytän järkeäni ja ajattelen mikä on lapselle parasta. Lapselle PARASTA on nukkua vanhempien kanssa, eikä omassa huoneessa. Vanhemmat voi kyllä katsoa omaakin parastaan ja laittaa lapsen eri huoneeseen. Piittaamatta siitä kumpi ois lapselle parempi.

Nyt olen siis arvostellut vain lapsen toiseen huoneeseen nukuttamista, en sitä että lapsi nukkuu omassa sängyssä samassa huoneessa vanhempien kanssa.

Sinähän tuolla aiemmin sanoit että lapsen kuuluu nukkua äidin iholla kiinni? Vai luettiinko me väärin?

Et lukenut väärin. Näin minä ajattelen. Mutta en silti paheksu jos vauva nukkuu omassa sängyssä. Se on minusta paha jos nukutetaan eri huoneeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja f-f:
Tähän vähän sivulle karanneeseen keskusteluun sanon vaan, että mitä jos astuttais sieltä mustavalkoisesta arvostelun maailmasta pois ja todettais, että on monia hyviä tapoja tehdä asioita ja se, mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle.

Niinpä! Ei kukaan voi sanoa mikä on toiselle perheelle paras tapa tai ainakaan arvostella valintoja vääräksi tai huonoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja f-f:
Tähän vähän sivulle karanneeseen keskusteluun sanon vaan, että mitä jos astuttais sieltä mustavalkoisesta arvostelun maailmasta pois ja todettais, että on monia hyviä tapoja tehdä asioita ja se, mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle.

Niinpä! Ei kukaan voi sanoa mikä on toiselle perheelle paras tapa tai ainakaan arvostella valintoja vääräksi tai huonoksi.

Vauvan läheisyyden tarve ei muovaudu sen mukaan millaisia tapoja meillä on. Meidän tapojemme tulisi muovautua sen mukaan millaisia tarpeita vauvalla on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja f-f:
Tähän vähän sivulle karanneeseen keskusteluun sanon vaan, että mitä jos astuttais sieltä mustavalkoisesta arvostelun maailmasta pois ja todettais, että on monia hyviä tapoja tehdä asioita ja se, mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle.

Niinpä! Ei kukaan voi sanoa mikä on toiselle perheelle paras tapa tai ainakaan arvostella valintoja vääräksi tai huonoksi.

Vauvan läheisyyden tarve ei muovaudu sen mukaan millaisia tapoja meillä on. Meidän tapojemme tulisi muovautua sen mukaan millaisia tarpeita vauvalla on.

Vauvalla on tarve sille, että sen tarpeisiin vastataan kun se osoittaa tarvitsevansa jotain.
Vauvalla on tarve myös pirteisiin vanhempiin, jotka saavat yönsä nukuttua kunnolla.
Meillä vauva on nukkunut sekä vieressä että omassa sängyssä. Jossain vaiheessa mietittiin toista huonettakin kun heräsin liian helposti joka inahdukseen, ja unestani tuli liian katkonaista. Täytyy huomioda myös vanhempien jaksaminen.
Kenenkään täällä kirjoittavan lapsella ei ole ollut mitään hätää perheen päätöksien takia.
 
Missään vaiheessa en kyllä tajunnut onko vauva 1kk vai 11kk??
Jos 1kk niin silloin meilläkin isäntä tallustelisi sohvalle nukkumaan ja jos ois 11kk niin vauva menisi takasin sänkyyn.
Mulla ei tätä ongelmaa ole ollut sillä jos olen vieressä syöttänyt olen nostanut vauvan omaan sänkyyn. koska jos vauva ois vieressä niin oisin koko aika valpaana enkä nukkuisi niin hyvin kuin olisi tarvetta nukkua vaan säpshtelin koko ajan hereille jos joku käsi liikahtaa tai mies kääntyy tai vauva inahtaa.

Mutta yksi suurimmista eron syistä on juuri tuo, että isä ohitetaan isänä ja puolisona vauvan synnyttyä.
isän mielipidettä ei oteta huomioon koska vain äiti tietää miten tehdään ja toimitaan.
isän ei anneta opetella vauvan hoito taitoja ja jos joku lähtee sängystä niin se on isä.
Vauvan pitäisi yhdistää pariskunnasta perheeksi, mutta usein siitä tulee äidin oma.
Parisuhdetta ei saa laittaa vauvan edelle eikä vauvaa parisuhteen edelle, koska lapsen koti on vanhempien suhde.
eli minun ratkaisuni ois pitää pinnis vieressäni, mutta nostaisin sen vauvan takaisin omaan sänkyyn imetyksen jälkeen, niitähän on jopa sellaisia sänkyjä nykyään joista voi poistaa sen yhden laidan ja pinnis on kuin osa vanhempien sänkyä.
 
meillä on pojat nukkunu vieressä niin kauan kun ovat yöllä syöneet, sit ovat siirtyneet omaan sänkyyn. mut ukon käskystä en kyllä taatusti rupeis vauvaa siirtelemään joka imetyksen jälkeen omaan sänkyyn takas |O :kieh: sitäpaitsi meillä ainaki niin herkkäuniset vauvat et ois heränny siihen siirtelyyn ja toiseks mä ainaki nukahdin melkeen joka kerta kesken imetyksen B)
 
Alkuperäinen kirjoittaja :((:
Puolivuotias tyttö on nukkunut laitokselta asti mun kyljessäni. Siinä saa hyvin nukuttua ja minä myös, miehellekin asia on aikaisemmin ollut ok mutta eilisiltana tuli ukaasit että jos vauva ei pian siirry pinnikseen koko yöksi (niin että imetyksen jälkeen siirtäisin aina pinnasänkyyn), äijä lähtee sohvalle nukkumaan :s
Mies haluaisi kuulemma mun läheisyyttäni enemmän ja se kylki kyljessä nukkuminen on toki vaikeaa jos vauva on välissämme, mutta musta tuntuu kamalalta "vieroittaa" vauva vieressä nukkumisesta ihan vain äijän uhkauksien takia :( Mä haluan pitää vauvan vieressäni, en saa nukuttua jos hän on yhtään etäällä musta, edes pinniksessä joka on sängyssämme kiinni.

Mites ois jos iltasella tosissaan sen imetyksen jälkeen vauva sais nukkua siinä omassa sängyssään, kuitenkin ihan teidän vieressä? Siinä sitten nautitte läheisyydestä sinä ja miehesi iltasella ja kun vauva sitten yöllä herää seuraavalle imetykselle niin otat hänet viereesi ja ehkä nukutte sitten loppu yön kolmistaan.... Kaikkein tärkeintähän vauvalle on että sillä on kaksi onnellista ja hyvin voivaa vanhempaa, sekä isä että äiti!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihgisqb:
Missään vaiheessa en kyllä tajunnut onko vauva 1kk vai 11kk??
Jos 1kk niin silloin meilläkin isäntä tallustelisi sohvalle nukkumaan ja jos ois 11kk niin vauva menisi takasin sänkyyn.
Mulla ei tätä ongelmaa ole ollut sillä jos olen vieressä syöttänyt olen nostanut vauvan omaan sänkyyn. koska jos vauva ois vieressä niin oisin koko aika valpaana enkä nukkuisi niin hyvin kuin olisi tarvetta nukkua vaan säpshtelin koko ajan hereille jos joku käsi liikahtaa tai mies kääntyy tai vauva inahtaa.

Mutta yksi suurimmista eron syistä on juuri tuo, että isä ohitetaan isänä ja puolisona vauvan synnyttyä.
isän mielipidettä ei oteta huomioon koska vain äiti tietää miten tehdään ja toimitaan.
isän ei anneta opetella vauvan hoito taitoja ja jos joku lähtee sängystä niin se on isä.
Vauvan pitäisi yhdistää pariskunnasta perheeksi, mutta usein siitä tulee äidin oma.
Parisuhdetta ei saa laittaa vauvan edelle eikä vauvaa parisuhteen edelle, koska lapsen koti on vanhempien suhde.
eli minun ratkaisuni ois pitää pinnis vieressäni, mutta nostaisin sen vauvan takaisin omaan sänkyyn imetyksen jälkeen, niitähän on jopa sellaisia sänkyjä nykyään joista voi poistaa sen yhden laidan ja pinnis on kuin osa vanhempien sänkyä.

OIKEIN!!!! :flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja Rytkäätys:
Alkuperäinen kirjoittaja f-f:
Tähän vähän sivulle karanneeseen keskusteluun sanon vaan, että mitä jos astuttais sieltä mustavalkoisesta arvostelun maailmasta pois ja todettais, että on monia hyviä tapoja tehdä asioita ja se, mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle.

Niinpä! Ei kukaan voi sanoa mikä on toiselle perheelle paras tapa tai ainakaan arvostella valintoja vääräksi tai huonoksi.

Vauvan läheisyyden tarve ei muovaudu sen mukaan millaisia tapoja meillä on. Meidän tapojemme tulisi muovautua sen mukaan millaisia tarpeita vauvalla on.

Vauvalla on tarve sille, että sen tarpeisiin vastataan kun se osoittaa tarvitsevansa jotain.
Vauvalla on tarve myös pirteisiin vanhempiin, jotka saavat yönsä nukuttua kunnolla.
Meillä vauva on nukkunut sekä vieressä että omassa sängyssä. Jossain vaiheessa mietittiin toista huonettakin kun heräsin liian helposti joka inahdukseen, ja unestani tuli liian katkonaista. Täytyy huomioda myös vanhempien jaksaminen.
Kenenkään täällä kirjoittavan lapsella ei ole ollut mitään hätää perheen päätöksien takia.

Tottakai vauva voi hyvin jos vanhemmat voi hyvin ja saavat yönsä nukkua paremmin. Jos äiti ei saa nukuttua vauva kainalossa ja se koettelee hermoja liikaa niin parempi laittaa omaan sänkyyn. Omaan huoneeseen en laittaisi silloinkaan, jättäisin vauvan vaikka miehen kanssa nukkumaan ja menisin itse toiseen huoneeseen.

Mutta vauvat laitetaan omaan huoneeseen nukkumaan useimmiten täysin itsekkäistä syistä. Joilla ei ole mitään tekemistä vanhempien jaksamisen kanssa.
 
Semmoista vielä teiltä, joiden mielestä vauvan pitäisi nukkua aina vieressä tai samassa huoneessa: Nukutteko te aina itse kun vauva nukkuu? Teettekö koskaan esim. kotitöitä toisessa huoneessa vauvan nukkuessa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja piina:
Semmoista vielä teiltä, joiden mielestä vauvan pitäisi nukkua aina vieressä tai samassa huoneessa: Nukutteko te aina itse kun vauva nukkuu? Teettekö koskaan esim. kotitöitä toisessa huoneessa vauvan nukkuessa?

En nukkunut aina itse. Vauva nukkui vaunussa ne olemattomat pätkät mitä päivisin nukkui ja yöt nukuin minäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Alkuperäinen kirjoittaja Timppa:
Alkuperäinen kirjoittaja tiltu:
Vauvan nukuttaminen omaan huoneeseen noin nuorena lähtee ainoastaan vanhempien itsekkäistä tarpeista. Lapsia ei kuulu nukuttaa eri huoneessa noin nuorena, herätessään yöllä yksin joutuvat kokemaan turvattomuutta.

Mutta minkä ihmeen takia sitä pitää "nukuttaa" samassa huoneessa? Ei meillä ole ikinä ketään sen puoleen "nukutettu" vaan ihan ovat itse nukkuneet. Ja jos yönsä nukkuu läpeensä niin mitä ihmeen väliä sillä on missä sitä nukkuu? Ja jos lapsi tietää että kun vinkasee niin apua tulee niin mitä väliä siinä on onko ovi välissä vai ei?

Mistä sä tiedät ovatko nukkuneet? Ei kaikki lapset itke vaikka heräilevätkin yöllä useitakin kertoja. Vauvalle on tärkeää se että kuulee herätessään vanhempien hengityksen rytmin ja tuntee äidin tai isän tuoksun. Se on luonnollista, vauvan kuuluu nukkua äidin iholla kiinni.


Lapsille, jotka ovat tottuneet vanhempien keskellä nukkumaan, on yksin olo pelottavaa. He ovat tavallaan oppineet siihen, että ilman vanhemman kainaloa olo ei voi olla turvallinen.

Lapsi, joka on nukkunut esim. toisessa huoneessa, ei pelkää yksin oloa samalla tavalla. Se on huomannut, että yksin olossa ei ole mitään pelättävää ja vanhemmat tulevat katsomaan kyllä jos ääntelee. Yksin olo on siis pelottavaa sellaisille, jotka eivät ole siihen tottuneet. Jos pienestä asti tottuu siihen, että se oma huone on turvallinen paikka, niin ei sitä osaa pelätä.
 

Yhteistyössä