[QUOTE="aloittaja";27398676]No olen kyllä sanonut, että olisi kiva jos minäkin saisin jotain uutta. Esim. suuseksiä tai että hän suostuisi käyttämään vibraa mitä ei nykyään suostu. Olen kuitenkin antanut olla koska seksi on muutenkin ollut ihan hyvää.
Tänäänkin sanoin että olen väsynyt, ettei nyt jaksa. Aika usein siihen kuitenkin suostun, siis suihinottoon, koska välillä se on ihan kivaa. Ei kuitenkaan aina.
Harmi että mies ajattelee sitten noin. Hyvä kuitenkin varmaan tietää että suuseksi on ainoa kiva asia. Ei kyllä kiinnosta minua seksi enää ollenkaan. Hyi.[/QUOTE]
Meillä oli suhteen alussa mielettömän hyvää, tasapuolista seksiä. Sitten jossain vaiheessa, jostain syystä ajauduttiin tekemään enemmän miehen toiveiden mukaan, enkä mä oikein osannut ruveta vaatimaan itselleni parempaa, vaan ajattelin aika lailla juuri tuolla tavalla, että no, on tämä "ihan hyvää", ja on "ihan kivaa" tehdä välillä (lue: yleensä) miehen mieliksi. En tosiaan oikein pitänyt puoliani siinä asiassa, että mun olisi myös vaihteeksi pitänyt saada jotain oikeasti hyvää, eikä vain pientä iloa siitä, että "no, edes mies nauttii."
Seksistä tuli asia, joka alkoi hiertää suhteessa, ensin vähän ja pikku hiljaa pahemmin. Riitelimme. Miehen mielestä hän "yritti turhaan tehdä jotain seksielämän eteen, mutta akka torpedoi kaiken" ja mä hölmö uskoin. Mun lähestymistapani oli marttyyriksi ryhtyminen. Omituista valtapeliä, riitaa ja pahaa mieltä piisasi pitkään, sanoisin, että useampia vuosia.
Lopulta multa paloi käpy paskaan seksielämään, mutta en ole sitä tyyppiä, joka eroaa herkästi. Sen sijaan aloin pitää puoleni. Puhuttiin, riideltiin lisää, kierrettiin asiaa puhumatta oikeastaan koskaan kaikkein kipeimmistä jutuista. Sitten mä yhden kerran tulin ihan järkyttävän vihaiseksi ja tunnustin, sekä miehelle, että itselleni, ettei mulle riittänyt enää se, että "kiva, että mies nauttii" ja myönsin, ettei se oikeasti ollut koskaan riittänyt, vaikka olin itsellenikin niin uskotellut. Uskoin siihen tosissani monta vuotta ja kärsin koko ajan.
Se rehellisyys kannatti, vaikka molempiin sattui henkisesti ja parisuhde tuntui olevan aika lailla repaleina. Mieskin heräsi tarjoamaan mulle sitä, mitä meillä oli aikoinaan ja minusta oli OIKEASTI kiva tarjota hänelle nautintoa, kun sain sitä itsekin.
Toivottavasti teidän ei tarvitsisi iskeä kirvestänne jokaiseen kiveen kuten meidän täytyi. Yritä sinä pitää puolesi jo aikaisemmin. Ei kannata pitkän päälle antaa miehelle (tai naiselle) sellaista "saavutettua etua" että hän on sängyssä se, jota yksin palvotaan ja jonka halujen mukaan toimitaan. Siitä on hankala pakittaa tasa-arvoiseen seksiin. Jos jompikumpi kokee olevansa sängyssä vähempiarvoinen ja altavastaajana, se tekee pahaa. Koko seksi alkaa tuntua inhottavalta ja siitä jää paha mieli.
Höpötän ehkä liikaakin, että tämä jaksaisi kiinnostaa, mutta toivottavasti tästä on jotain apua.
Tuollaselle sialle en antais enää ikinä..
Niin varmaan joo, älä viitsi puhua paskaa.