mies ei huolehdi itsestään...kokemusia/neuvoja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "muumimamma"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"muumimamma"

Vieras
Eli olen huomautellut liian pitkistä hiuksista mutta ei tilaa parturia ja suuttuu jos huomautan. Ei myöskään osta itselleen vaatteita tai kenkiä. Minun pitää ne hankkia. Käyttää vanhoja mainos t-paitoja jotka liian pieniä kaiken lisäksi.
Tämä ärsyttää ja on suhteemme suurin eripuranaihe. Mies on huolimaton ja epäsiisti. Itse huolehdin itsestäni. Että hiukset on puhtaat ja meikkaan ja hampaat on pesty jne. perusasioita.
En tiedä kannattaisiko tämän takia jopa erota. On muuten ihan ok isä. Eli leikkii lasten kanssa ja auttaa kotitöissä mutta seksiä meillä ei ole ollenkaan ja nukumme eri sängyissä. MInulla oli pieni ihastus toiseen mieheen ja mies sai sen selville. Silloin lupasi muuttua ja hoitaa itseään, mutta toisin kävi. Samat vanhat kuviot toistuu. Olen miettinyt että jos eroaisin niin saisiko uusi nainen hänet muuttumaan jos siis uuden naisen saisi tilalleni.
 
Hienohelmamiehet on surkeita sängyssä, mutta vähän törkyinen mies uskaltaa laittaa itsensä likoon petipuuhissa, niin että älä ala. Mies vaan suihkun kautta samaan sänkyyn :p
 
Kumpikohan on törkyisempi, mies joka ei huolehdi hygieniasta vai nainen joka siitä syystä on pettämässä heti ku silmä välttää?Mahtais ottaa sit pattii kun se toinen nainen saisikin miehestäs kuoriiutuun sen puhtaamman puolen. Jos tuollaisen takia olet miestäsi jättämässä niin pistää miettiin mikä siel takana oikeesti on?Et o ansainnu miestäs.
 
olisiko vielä kommentteja? Kannattaisiko tuo laittaa vaihtoon kun itse vielä on ihan mukiinmenevä. Kaipa sen joku huolisi joskus. On myös luonteessa jotain häikkää. Lapset kyllä hoitaa jos antaa ohjeet ja valvoo. Laittaa niille pleikan ja pelaa itse samalla. =/
Itse olen vielä perfektionisti, tosin opettelen hieman relaamaan. Mutta asia vaivaa todella ja katselen muita miehiä. Eihän sekään ole kivaa pidemmän päälle. Sairastuin vielä masennukseenkin osittain huonon suhteemme takia. Nyt olen toipumassa siitä pikkuhiljaa. Huolisikohan kukaan enään minua. Tosin ei heti tietenkään.
 
Mun on pakko myöntää, etten itse taitaisi pystyä elämään sellaisen miehen kanssa, joka ei huolehdi perushygieniastaan ja siitä, että on siistit/asiallisen vaatteet päällä. Ei siis tarvi olla mitään merkkivaatteita, ihan vaikka HalpaHallin t-paidat käy, kunhan on siistejä ja sopivia, eikä mitään kulahtaneita ja pieneksi käyneitä riepuja.
En nyt tiedä onko se sinällään hyvä syy eroon, mutta toisaalta, miksi jatkaa suhteessa jossa ei ole hyvä olla toisen kanssa.
Vaikea juttu, toivottavasti saat asian selvitettyä itsellesi.
 
Jos se uus fiinipi mies sitten löytyy niin saako vanha ja haiseva enään lapsiaankaana tavata ettei anna heille vaan huonoja vaikkutteita...mene itseesi ja mieti mikä on todellinen syy suhteenne laimenemiseen noin voimakkaasti ja jos todella rakastat miestäsi muutat itseäsi.Heitä ukon rievut roskiin ja osta uusia tilalle salaa vaikka siittä sota syttyiskin käykää yhdessä suihkussa valitkaa lasten kanssa isille oma hampiharja ja dödö niin ei se voi niitä olla käyttämättäkään asialle voi vaikka mitä jos et tee siittä suurta numeroa vaan oikeasti pikku muutoksilla saat oikein salonkileijonan ja sen miehen takaisin johon alkujasi ihastuit ja rakastuit ja katso että pidät itsesikin kunnossa vaikka vanhoja raskauskiloja olisikin koita olla positiivinen,iloinen ja piristävä ennenkaikkea kannustava jos rakastat todella miestäsi jaksat ja jakakaa sänky ja aloittakaa aikuistenaika;)
 
thumb_porvoo.jpg
 
Mutta jos ei ole itse elänyt tässä. Ja jos aiheesta tulee riitojakin. On myös epäsosiaalinen. En tiedä johtuuko todella huonosta itsetunnosta. Itselläni myös oli suhteen alussa jonkin verran huono itsetunto ja aika ajoin nytkin. Tosin vanhemmiten ja ammatin kautta on tarvinnut sitä kasvattaakin. Mutta en ymmärrä ettei halua edes esimerkkiä lapsille näyttää. Käy kyllä siis suihkussa mutta muuten vaatteet ja hiukset epäsiistit. Mikä sitten on hyvä syy erota. Riidat--> niitäkin meillä on milloin mistäkin. Puhumattomuus--->juu löytyy. eri mieltä kasvatusasioista--->kyllä. Mies uhkailee jos eroan että saa lapset ym. Mutta on myös itse välillä riidan aikana sanonut että haluaa erota.
Olen turhamainen mutta eikö jokainen nainen ole? Enkö saa haluta niitä asioita mitä muillakin on parisuhteessa? Vai onko minun tyytyminen tähän missä en tiedä rakastanko tai olenko koskaan ollut onnellinen? Voihan se olla että uusi nainen saisi mieheni siistitymään kun olisi pakko, mutta ainakin lasten isä näyttäisi sitten hyvää esimerkkiä. Useinhan miehet muuttuu eron myötä. Eikö kaikilla vähän käy niin? Myös naisilla. Lasten takia tätä jaksan joka päivä. Mutta meillä harvoin edes on katsekontaktia ja mietin millaisen mallin annan lapsille suhteesta. Tosin ei lapsuudenkotini suhdekaan täydellinen ollut mutta silti ainakin kuvittelen että rakastivat toisiaan. Miten lapsi joka ei näe hellyydenosoituksia ja vanhemmat nukkuu eri sängyssä ja ei välttämättä paljoa puhu toisilleen vk-lopun aikana. Sitä meidän elämä on.
 
Kun olen ostanut vaatteita ja shampoita ym. Mutta riidan tullen saan sellaista sontaa naamalleni ja uhkailuja ja sitä ettei jaksa enään kanssani ja myydään asunto jne. Kun se ei ole vaan ulkonäkö vaan olemme niin erilaisia. Hän esim ottaa itselleen ne mitä on minulle lahjaksi antanut. Siinä sitä sitten miettiin että viitsinkö tuolle ostaa vaatteita jos haluaa erota ja viedä minulta nyt vaikka tietokoneen minkä on hankkinut vaikka en sitä pyytänyt. Viitsinkö tehdä toiselle naiselle valmiiksi kaiken vaivan. Kun sitä hyvää hetkeä ei kestä kuin pari päivää kun mies on taas ärtyinen ja omissa oloissaan.
 
Oli jo suhteen alkaessa epäsiisti. Siis kyllä suihkussa aina käynyt jne. mutta hiuksia ei leikkaa kuin pakon edessä ja kulkee mielummin tukka likaisena ja roikkuvana mallistaan yli kasvaneena. Ja vaatteita ei katso mitä laittaa. Esim. olen ostanut uusia vaatteita mutta pitää myös niitä mainos t-paitoja ja kulahtaneita vaatteita. Samoilla kengillä kulkee kesät-talvet. Ei vaan kiinnosta. Ei myöskään ihoaan hoida vaikka pitäisi. Olin hänet ottaessani nuori, kokematon ja epävarma ja vasta 20v ja eka poikaystävä. Mitäpä muuta sanoisi kuin en voi lapsia kuitenkaan katua ja ovat maailman ihanimpia ja yritän heitä kasvattaa vähän toisenlaiseksi.
 
Likaisuus ja pesemättömyys on todella törkeää omaa puolisoa kohtaan. Seksiä ei voi, eikä pidä harrastaa pesemättömillä vehkeillä, eikä kai kukaan suutele ihmistä, joka ei pese hampaita. Ulkoinen olemus on aika tärkeä osa kumppanin kunnioitusta. Ei sen tarvitse mitään ihmeitä olla, mutta kyllä jokainen odottaa kumppanilta niitä ihan perusjuttuja.
 
Viimeksi muokattu:
Miten niin suihkussa käy aina, mutta sitten kuitenkin kulkee tukka likaisena? Se käy suihkussa pesemättä tukkaa?

Ensivilkaisulla tilanne vaikuttaisi siltä, että ap on liian nipo, ja ukko taas on liian välinpitämätön. Jos annat liian selvästi ilmi, että toinen näyttää huonolta ja epäsiistiltä, niin saattahan siihen tulla jo vastareaktiokin. Aikuinen ihminen saa pitää vaikka rumia t-paitoja päällään jos niin haluaa. Toisaalta taas kyllä sen kumppanin eteen laiskat ja epäsiistitkin ihmiset jotakin tekevät.

Jos ostaa "lahjaksi" tavaroita, joita itse haluaa niin tästä kyllä pitää sanoa ja topakasti, jos ei usko niin on kyllä jo stopin paikka. Itsekeskeisyydenkin sulattamisessa on jo rajansa. Meillä meinaa joskus tulla vähän kärhämää siitä, että minä saan "lahjaksi" kodinkoneita ja huonekaluja ym. mitä koko perhe käyttää ja tarvii, ja sitten mies yleensä saa aina jotain ihan omaa härpäkettä, johon muut eivät saa välttämättä edes koskea. Jos tämä menisi nyt vielä siihen, että minunkin lahjat on sitten sellaisia ukon juttuja niin en kyllä katselisi sitten tippaakaan.

Tärkeintä tietysti on sanoa se, että lasten takia ei ole pakko olla yhdessä. Haluatko olla yhdessä, tuskinpa ne rumat t-paidat tai roikkuva tukka on mikään eron syy. Mieti nyt niitä oikeita syitä, joiden takia ne rumat t-paidat ja roikkuva tukka ärsyttää niin paljon. Jos miehesi olisi sinulle hyvä ja rakas, niin nuo asiat tuskin hirveästi kaivelisivat.
 
Minusta ap:lla ei ole tässä pääpointti ollenkaan se miehen epäsiisteys, vaan laimennut suhde . Tottakai se on inhottavaa jos kumppani ei huolehdi itsestään, mutta se kertoo kyllä minusta sekin suhteen laimenemisesta. Koska jos kunnioittaa kumppaniaan, ja rakastaakin, minusta on ihan luonnollista että haluaa huolehtia itsestään.

Luulenpa että tässä on kyse siitä mikä usein käy lasten tulon jälkeen parille, on unohdettu hoitaa parisuhdetta. Ja meinasipa omassakin suhteessa käydä niin, onneksi havahduimme ennen kuin oli liian myöhäistä. Minusta ap:n pitäisi jutella miehelleen avoimesti näistä kaikista asioista jootka hänen mielestään suhteesa on vialla, ja kuunnella myös miestä, uskon että hänelläkin on yhtä ja toista hampaankolossa.

Ap:n mies on ollut ruokkoamattoman näköinen jo suhten alussa, mutta varmaankaan se ei rakastuneena häiritse yhtä paljon kuin arjen koittaessa.

Neuvoni on siis että puhukaa, puhukaa ja puhukaa, riitelemättä, toisianne kuunnellen ja arvostaen. Jos ette siihen pysty, voisi pariterapia olla avuksi. Ehkä se mieskin tajuaa kuinka tärkeää on parisuhteessa hoitaa itseään, kun joku ulkopuolinen kertoo hänelle, että sillä tavalla hän osoittaa (tai on osoittamatta ) arvostustaan kumppaniinsa. Tai se on yksi niistä tavoista.
 
Tiedänpä tapauksen (kaverini hetken "hairahdus") jossa mies ei lainkaan peseytynyt käskemättä! Siis ei käynyt suihkussa tai saati hampaita pessyt :x Ei kuulemma sitä voinut ees suudella, ellei ensin lähettänyt sitä hammaspesulle :laugh:
Anteeksi :ashamed: Itse en kykenisi moisen kanssa olemaan...Toki taas pitäisi jättää moinen mies, ennen kuin menee muihin miehiin...
 
Haluaisin kuulla miten te tekisitte tilanteessani. Aamulla oli taas polemiikkia miehen kanssa. Tuli selväksi ettei halua mennä juttelemaan minnekään. Huoh. On kuin teini-ikäisen kanssa kommunikoisi. Välillä ei vastaa ja jos kysyn uudestaan niin minä jankutan. Mies menee ikäänkuin käpertyy itseensä. Vetäytyy nukkumaan ym. jos yritän keskustella. Tai toinen vaihtoehto on että vataa huutamalla. Mikä on sitten normaalia? Olenko sitten itse liian vaativa ja pitäisi miehen vain antaa olla? Olen yrittänyt kehuakin hyvistä asioista mutta ei oikein siitäkään pidä. Meillä siis on kommunikointia vain jos mies haluaa. Jos minä haluan puhua itselleni tärkeistä asioista niin ei kiinnosta ja suuttuu.
 

Yhteistyössä