Tukihenkilö kyllä
hyvä olla mukana, mutta eihän sen tarvitse olla mies....
Oma mieheni oli mukana esikoisen syntyessä, mutta en koe, että hänestä olisi ollut kovin paljon varsinaista "apua". Toisaalta synnytyskin oli aika helppo. Mutta oli tosi kiva, että oli joku seurana ja jakamassa ainutlaatuista kokemusta.
Toinen lapsi syntyi niin nopeasti, ettei mies ehtinyt paikalle ja synnytin ilman tukihenkilöä. Mm. synnytyksen nopeudesta johtuen miehestä tuskin olisi ollut kummoisesti muuta apua kuin olla tilanteessa tarkkailijana, itselleni jäi aika hatarat muistikuvat kun kaikki tapahtui niin nopeasti ja yllättäen. Eli olisin toivonut, että joku olisi ollut mukana ja voinut kertoa mitä oikein tapahtui...
Kolmatta en myöskään haluaisi synnyttää "yksin". Mieheni ei ole mitään "hoivaajatyyppiä", ja hänestä tuskin olisi kovin paljoa käytännössä apua, mutta seuraa haluaisin. Olen myös miettinyt koulutetun doulan palkkaamista, kun tukihenkilöksi ei tällä paikkakunnalla ole oikein sopivia ystäviä/sukulaisiakaan. Sillä voi olla, että työnsä takia mies ei ehdi tälläkään kertaa (tod näk nopea synnytys, ei ehkä ehdi ajoissa toiselta paikkakunnalta). Toisaalta tuntuu vähän turhalta maksaa seurasta, sillä synnytykseni olleet nopeita ja "helppoja". Jos joudun taas yksin nopeaan synnytykseen, haluaisin ainakin kätilöopiskelijan mukaan seuraksi ja "turvaksi", yksin en halua olla.
Mutta siis, en lähtisi miestä "pakottamaan" mukaan, pakolla mukaan tulleesta tuskin on kovin paljon apuakaan. Mieluummin ottaisin vaikka jonkun naispuolisen ystävän/sukulaisen, jolla kokemusta synnytyksistä ja josta voisi olla ihan konkreettista apuakin. Tai sitten harkitsisin koulutetun doulan palkkaamista.
Oma mieheni oli mukana esikoisen syntyessä, mutta en koe, että hänestä olisi ollut kovin paljon varsinaista "apua". Toisaalta synnytyskin oli aika helppo. Mutta oli tosi kiva, että oli joku seurana ja jakamassa ainutlaatuista kokemusta.
Toinen lapsi syntyi niin nopeasti, ettei mies ehtinyt paikalle ja synnytin ilman tukihenkilöä. Mm. synnytyksen nopeudesta johtuen miehestä tuskin olisi ollut kummoisesti muuta apua kuin olla tilanteessa tarkkailijana, itselleni jäi aika hatarat muistikuvat kun kaikki tapahtui niin nopeasti ja yllättäen. Eli olisin toivonut, että joku olisi ollut mukana ja voinut kertoa mitä oikein tapahtui...
Kolmatta en myöskään haluaisi synnyttää "yksin". Mieheni ei ole mitään "hoivaajatyyppiä", ja hänestä tuskin olisi kovin paljoa käytännössä apua, mutta seuraa haluaisin. Olen myös miettinyt koulutetun doulan palkkaamista, kun tukihenkilöksi ei tällä paikkakunnalla ole oikein sopivia ystäviä/sukulaisiakaan. Sillä voi olla, että työnsä takia mies ei ehdi tälläkään kertaa (tod näk nopea synnytys, ei ehkä ehdi ajoissa toiselta paikkakunnalta). Toisaalta tuntuu vähän turhalta maksaa seurasta, sillä synnytykseni olleet nopeita ja "helppoja". Jos joudun taas yksin nopeaan synnytykseen, haluaisin ainakin kätilöopiskelijan mukaan seuraksi ja "turvaksi", yksin en halua olla.
Mutta siis, en lähtisi miestä "pakottamaan" mukaan, pakolla mukaan tulleesta tuskin on kovin paljon apuakaan. Mieluummin ottaisin vaikka jonkun naispuolisen ystävän/sukulaisen, jolla kokemusta synnytyksistä ja josta voisi olla ihan konkreettista apuakin. Tai sitten harkitsisin koulutetun doulan palkkaamista.