Mies alkoi taas puhuun haaveestaan

muuttaa maalle. Tontti olisi valmiina, mutta ihan kivenheiton päässä on anopin talo, missä 4 aikuista poikaa viettää paljon aikaa erilaisten töiden merkeissä. Ja varsinkin vanhin näistä veljeksistä on appiukon kuoltua "tilan herra" siis omasta mielestään. Eli tontilla ja läheisyydessä taitaa olla yhtä monta määrääjää kun anopilla lapsia. Mä vaan jotenkin epäröin rakentaa saman tien varrelle. En ihmettelisi jos tämä vanhin veli kuvittelisi määräävänsä myös meidän tontin. Ja joo, olen luonne etten yleensäkkään siedä toisten komentelua ja määräämistä

Olis se ihana rakennuttaa uusi koti ja saada oma kunnon kokoinen tontti. Nykyisessä ok-talossa tosi pieni plaani. Mutta tästä on tuleville koululaisille niin ihanteellinen ja turvallinen koulumatka. Harrastuksiin pääsevät muutaman vuoden kuluttua pyörällä, kavereita on lähellä. Maalla ei olisi näistä mitään.
Tiedän miten suuri unelma asia on miehelleni, harmittaa epäröidä näin vahvasti

 

Oletko peloistasi puhunut miehelle? Tiedostaako hän sisarustensa luonteet? Koita jutella, ettei ahdistus pääse liian isoksi. Mieskin voi vain luulla että olet asiasta yhtä innoissasi.

 

Sen verran on kokemusta appiksien lähellä asumisesta, etten ikinä suostuisi!
Ja jos nykyisessä on koulut ja harrastukset, sekä kaverit lähellä, sais mies vaan selvitä siitä ettei haave toteudu, kaikkea ei voi saada ja aikuinen ihminen voi laittaa lasten edun omien haaveiden edelle.
Mutta varmasti hankala tilanne..

 

Niin, kyllä mäkin sun tilanteessa jarruttaisin. Jos susta nyt jo tuntuu, että sinne muuttaminen voi olla virhe, ei kannata harkitakkaan koko asiaa enää. Paha sitten, kun on talot rakennettuna kaikki valmiina ja huomaakin, että muutto oli virhe.

Tietysti maallakin on lapsilla hyvä olla ja varmasti ihanaa, mutta ei nuo koulu- ja harrastusmatkatkaan ihan mitätön juttu ole.

 

Olen puhunut miehelle pelostani ja hän kyllä itsekkin tietää vanhimman veljensä "aseman". Silti uskoo ettei olisi haittaa asumiselle. Lapset tykkää valtavasti olla maalla, mutta eihän he osaa ajatella asiaa käytännön plussina ja miinuksina. Myös mies sitä mieltä että nykyisestä talosta ihanteelliset koulu ym. matkat jotka iso plussa.

 

Mä en suostuis ikinä. Miehellä just samanlainen sisko, vaikka ei asu edes vakituisesti siellä suunnalla. Mutta tiedän, että puuttuisi myös meidän elämään, samoten anoppi. Ja miehellä ois aina hommia anoppilassa. Se olis suurin virhe, mitä voisin ikinä tehdä. Kannattaa miettiä tarkkaan, jos nyt jo epäilyttää.

 

Onko tää maaseutu kovin kaukana nykyisestä asuinpaikastanne? Sekin kai vaikuttaa, jos nykyiset tutut ja ystävät jää liian kauaksi?

 

Entä jos ehdottaist harkitsevasi asiaa sitten, kun lapset ovat jo enempi "omillaan"?

 

Niin, siihen se kai menisi että mies olisi jatkuvasti anopin puolella tekemässä jotain. Anoppi ihana hän ei elämäämme tulisi puuttumaan. Matkaa nykyisestä kodista tonne tulee n. 15 km. Mutta eiköhän tämä epäröintini todista ettei muutto olisi oikein.

 

Entä jos ehdottaist harkitsevasi asiaa sitten, kun lapset ovat jo enempi "omillaan"?

Tämä kuulostaa hyvältä. Sano miehelle että muutto maalle ei ole paras mahdollinen lasten kannalta tässä tilanteessa mutta kun lapset ovat isoja niin sitten voi harkita.