Mielipiteitänne: erityislapsen vieminen srk:n tai muuhun kerhoon

["vieras"]

Nyt minä sitten kirjoitin tuon sanan: erityislapsi. Kyllähän tuo poika sellainen on.

Siis lapsi on kovasti sosiaalinen ja hakee kontaktia muihin lapsiin kaupassa, leikkikentällä ym. Hän on kaikin puolin kuin muutkin, vain ulkonäössä on erilaisuutta; korvanlehti ei ole kunnolla kehittynyt.

Pitääkö minun ottaa ensin yhteyttä kerhonpitäjään, että mitä sanoa, jos ja kun muut lapset kiinnittää siihen huomiota? Tahtoisin niin, että hän saisi kavereita.

Lapsi on iältään vuosi ja 9 kk.

 

["mielipide"]

Ei tarvitse Lapsia on erilaisia. Kerhoon vain!! Tuo korvalehden epämuodostuma ei oli samalla lailla erityis lapsi juttu, kuin esim. henkinen kehitysviimästymä yms. jutut. Rohkeasti mukaan vain. Lapsille voi sanoa, että lapset on erilaisia.. ei tarvitse kerhopitäjälle minusta soittaa..

 

[Ei kukaan oo täydellinen]

Tuskin samanikäiset lapset tuollaista edes leikkien tohinnassa äkkiä huomaavat, sitten kun huomaavat ovatkin jo tutustuneet.. Tuntuu jotta tuo ongelma on suurempi sinulle itsellesi. Ymmärrän kyllä huolesi mutta reippaasti vaan lapsi leikkimään muiden kanssa

 

["Hmmm"]

Erityislapsi, toki, kaikki lapset ovat tavallaan erityisiä, mutta siis onko poikasi ainoa erityispiirre erilainen korvanlehti? Itse olen vaikeasti kehitysvammaisen äiti, ja hänet on kyllä aina otettu kaikkeen toimintaan mukaan lasten puolesta ihan varauksettomasti, lapset kun eivät yleensä ole niin tuomitsevia ja ennakkoluuloisia kuin aikuiset saattavat olla. Rohkeasti mukaan vaan!

 

["aloittaja"]

Tuskin samanikäiset lapset tuollaista edes leikkien tohinnassa äkkiä huomaavat, sitten kun huomaavat ovatkin jo tutustuneet.. Tuntuu jotta tuo ongelma on suurempi sinulle itsellesi. Ymmärrän kyllä huolesi mutta reippaasti vaan lapsi leikkimään muiden kanssa

Ei tosiaankaan tuo lapsi itseään tunne mitenkään erilaiseksi. Minä vaan olen arka ja pelkään kiusaamista. Lapselle sitä en missään nimessä näytä.

Leikkipuistossa meille on tullut tutuksi yksi äiti saman ikäisen lapsen kanssa. En kuitenkaan ole hänelle ruvennut tuota esittelemään. Minusta se loukkaisi lasta, vaikka ei hän sitä vielä sillä tavalla ymmärräkään.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Hmmm";24865293]Erityislapsi, toki, kaikki lapset ovat tavallaan erityisiä, mutta siis onko poikasi ainoa erityispiirre erilainen korvanlehti? Itse olen vaikeasti kehitysvammaisen äiti, ja hänet on kyllä aina otettu kaikkeen toimintaan mukaan lasten puolesta ihan varauksettomasti, lapset kun eivät yleensä ole niin tuomitsevia ja ennakkoluuloisia kuin aikuiset saattavat olla. Rohkeasti mukaan vaan![/QUOTE]
Pieni on huoleni sinun tilanteeseesi verrattuna. Näin kuitenkin ajattelin, että jos lähipiirin lapset tottuu poikaani niin isompana eivät sitten niin kiinnitä koko asiaan huomiota.

 

[Pinki]

Anna mennä vaan ilman soitteluita. :hug:

Mulle sanoi neuropsykologi hyvin, kun mietin aikoinaan samaa asiaa, että erityislapsi ei ole synonyymi sanoille tarttuva tauti.

 

["Hmmm"]

[QUOTE="aloittaja";24865319]Pieni on huoleni sinun tilanteeseesi verrattuna. Näin kuitenkin ajattelin, että jos lähipiirin lapset tottuu poikaani niin isompana eivät sitten niin kiinnitä koko asiaan huomiota.[/QUOTE]

Anteeksi, ei siis ollut tarkoitus vähätellä ongelmaasi, koska oli kyseessä mikä tahansa niin äitihän siitä asiasta huolehtii eniten. Mutta järkevältä kuulostaa tuo että kun pienestä asti on tekemisissä erilaisuuden kanssa niin siihen ihan varmasti tottuu ja suhtautuukin erilailla Minusta sinun poikasi on siis tavallaan muillekin lapsille rikkaus.

 

["vieras"]

Mukaan vaan! Lapsi ei varmaankaan kiinnitä itse asiaan huomiota, ellei opi esimerkiksi aikuisten reaktioiden kautta asiaan kiinnittämään huomiota. Toki hänellä on oikeus ja mahdollisuus kaikkeen siihen hyvään ja kivaan mikä muillakin lapsilla on.

Ystäväpiiriimme kuuluu lapsi, jolla on enemmänkin liikumista ja kommunikointia rajoittava vamma ja muut lapset suhtautuvat asiaan luonnollisesti. Toki se on tarkoittanut myös sitä että asiaa ei ole hyssytelty, vaan on yhdessä katsottu(silloin kun lapsi on asian ottanut esille), että kappas vaan, tällä kaverilla tämä asia on tällä tavalla. Sen jälkeen asia ei ole vaivannut tai mietityttänyt. Alle parivuotiailla tuskin tuollaisia keskusteluja tullaan vielä käymään ja todennäköisesti asian huomaavat enemmän aikuiset tai vanhemmat lapset.

Ymmärsin, että kerho on sellainen, johon lapset jäävät keskenään. Jännä, että noin pienille lapsille on tuollaisia teilläpäin. Meillä kerhot joissa lapset ovat keskenään alkavat kolmivuotiaina. Silloin on ehkä itsellekin helpompi jättää lapsi, kun kaverit ja heidän äitinsä ovat perhekerhoista tuttuja.

Kun mainitsit sanan erityislapsi, tuli mieleen tilanne, jossa lapsi jotenkin häiritsee muita esimerkiksi käytöksellään tai tarvitsee avustajaa. Silloin ehkä suuremmat keskustelut olisivat tarpeen. Mutta jos asia mietityttää niin ainahan voi ohjaajiin ottaa yhteyttä

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Hmmm";24865346]Anteeksi, ei siis ollut tarkoitus vähätellä ongelmaasi, koska oli kyseessä mikä tahansa niin äitihän siitä asiasta huolehtii eniten. Mutta järkevältä kuulostaa tuo että kun pienestä asti on tekemisissä erilaisuuden kanssa niin siihen ihan varmasti tottuu ja suhtautuukin erilailla Minusta sinun poikasi on siis tavallaan muillekin lapsille rikkaus.[/QUOTE]
Eieiei! En ajatellut noin. Itse vaan tulin miettineeksi tätä 'ongelmaani' ja sitten ajatelleksi vähän laajemmaltikin; että on niitä huolia muillakin äideillä. Eri mittasuhteet vaan.

Kiitos vastauksistanne. Sain kyyneleet silmiini, kun tuli palautetta. Mulla kun ei juurikaan ole tuttavia ja vasta täällä pystyin puhumaan. Kiitos tosiaan siitä.

 

[Anatolia]

Rohkeasti kerhoon vaan

Jos joku lapsi asiaan kiinnittää huomiota, niin ei hän sitä ilkeyttään tee, ja hänelle voi selittää että lapsi on syntynyt tällaisena tms, ihmisiä on erilaisia. Sehän on sitä suvaitsevaisuuskasvatusta parhaimmillaan - kaikenlaiseen erilaisuuteen tottumista pienestä pitäen

 

[nellien]

[QUOTE="vieras";24865244]Nyt minä sitten kirjoitin tuon sanan: erityislapsi. Kyllähän tuo poika sellainen on.

Siis lapsi on kovasti sosiaalinen ja hakee kontaktia muihin lapsiin kaupassa, leikkikentällä ym. Hän on kaikin puolin kuin muutkin, vain ulkonäössä on erilaisuutta; korvanlehti ei ole kunnolla kehittynyt.

Pitääkö minun ottaa ensin yhteyttä kerhonpitäjään, että mitä sanoa, jos ja kun muut lapset kiinnittää siihen huomiota? Tahtoisin niin, että hän saisi kavereita.

Lapsi on iältään vuosi ja 9 kk.[/QUOTE]

eihän tuo ole edes vakava juttu. mutta missä kunnassa alle 3vuotiaat pääsee kerhoilemaan ilman vanhempia? ei ainakaan täällä meillä päin,täällä alle 3v menee aina aikuisten kanssa

 

[sinne vaan]

Lapsen pitäisi antaa olla aivan samalla tavalla kuin muidenkin lasten. Monet vanhemmat tekevät sen virheen, että suojelevat lapsiaan liikaa eivätkä anna heille samoja mahdollisuuksia kuin tavallinen lapsi saisi. Omalla lapsellani on cp-vamma ja muuta. Monesti, etenkin pienenpänä, oli vaikea antaa lapsen mennä, mutta täytyi vain luottaa siihen, että lapsi pärjää ja oppii selviämään omalla tavallaan.