Mummollani oli Helga niminen kaveri. kävimme sen luona kylässä kun olin lapsi. Helga oli kova tupakoimaan ja yskimään. Helga tarjosi minulle ison kovan kahvilta maistuvan karamellin, johon meinasin lähtiessämme tukehtua. Muistan edelleen ikävän tunteen, kun iso karamelli meni pieniä putkiani alas., Onneksi kyse oli kuitenkin nielusta eikä henkitorvesta.
Helga kuolikin lopulta keuhkosyöpään. Hän oli myös setäni anoppi.
Se mun aina tulee Helga-nimestä mieleen, tupakoiva ja köhivä vanha nainen ja iso kahvikaramelli.