Mielipiteitä, miehen menneisyydestä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
niin, MIEHESI sanoo, että nainen päätti asian, todellisuudessa se voi olla kumpi vaan, joka päätti...eiköhän moni lapsensa hylkääjä juurikin vieritä syyn naisen niskoille ja uuden muijat sitten sinisilmäisesti uskovat miehensä tarinat
 
En todellakaan ole eroamassa.

Jos hän olisi kertonut minulle asian kun yhteen menimme olisin sen hyväksynyt. Ja joudun hyväksymään sen nytkin.
Sitä en ymmärrä miksi se salattiin, ja miksi kertoa nyt? Se kertominen oli tavallaan tarpeetonta kun se olisi pitänyt kertoa jo silloin kun yhteen mentiin.

Kun aloimme seurustelemaan odotti mieheni isyystestin tuloksia entisen tyttöystävänsä kanssa, hän ei salannut asiaa ja hyväksyin täysin sen että miehelläni on mahdollisesti lapsi, mies ei ollut lapsen isä, mutta olemme puhuneet paljonkin siitä lapsesta jonka isä mieheni luuli olevansa ja vieläkin välillä mieheni miettii mitä sille lapselle kuuluu.
Joten en voi ymmärtää miksi tämä tytär piti salata.
Ja minua vaivaa todella paljon se että miestä ei kiinnosta tuo kyseinen lapsi, jotenkin tuntuu että miten kukaan voi olla täysin välinpitämätön lastaan kohtaan?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
niin, MIEHESI sanoo, että nainen päätti asian, todellisuudessa se voi olla kumpi vaan, joka päätti...eiköhän moni lapsensa hylkääjä juurikin vieritä syyn naisen niskoille ja uuden muijat sitten sinisilmäisesti uskovat miehensä tarinat

Se nainenhan oli vanhempi ja naimisissa, eikö. Silloin aika uskottavaa, että halusi uskotella että lapsi on aviomiehensä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
niin, MIEHESI sanoo, että nainen päätti asian, todellisuudessa se voi olla kumpi vaan, joka päätti...eiköhän moni lapsensa hylkääjä juurikin vieritä syyn naisen niskoille ja uuden muijat sitten sinisilmäisesti uskovat miehensä tarinat

Ei mieheni ole sanonut naisen päättäneen asian, eiköhän se asia ole salattu naisen avioliiton vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
niin, MIEHESI sanoo, että nainen päätti asian, todellisuudessa se voi olla kumpi vaan, joka päätti...eiköhän moni lapsensa hylkääjä juurikin vieritä syyn naisen niskoille ja uuden muijat sitten sinisilmäisesti uskovat miehensä tarinat

Se nainenhan oli vanhempi ja naimisissa, eikö. Silloin aika uskottavaa, että halusi uskotella että lapsi on aviomiehensä.

Niin eikä ala pesää rakentamaan nuoren klopin kanssa joka ei ole pakosta edes vielä armeijaa käynyt ja tulot voi olla pienet.
 
Mutta eikö ole paljon parempi, että kuulit asian nyt mieheltäsi. Tilanne voisi olla se, että olisit kuullut sen jostain muuta kautta joskus 10 tai 20 vuoden kuluttua.

Alkuvaiheessa asian kertomista on varmasti hankaloittanut se, että siihen on liittynyt toinen osapuoli, nainen, joka on halunnut pitää asian salassa. Jos miehesi olisi kertonut asiasta tyttöystävälle jo heti suhteen alkuvaiheessa tietämättä suhteen mahdollista kestoa (viikko, kuukausi tai vuosi), niin salassa pidettävä asia olisi helposti tullut julkiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
niin, MIEHESI sanoo, että nainen päätti asian, todellisuudessa se voi olla kumpi vaan, joka päätti...eiköhän moni lapsensa hylkääjä juurikin vieritä syyn naisen niskoille ja uuden muijat sitten sinisilmäisesti uskovat miehensä tarinat

Se nainenhan oli vanhempi ja naimisissa, eikö. Silloin aika uskottavaa, että halusi uskotella että lapsi on aviomiehensä.

Näinpä. Eikä ole mitenkään "hylännyt" lastaan, hyvään ja rakastavaan huomaanhan se mukelo jäi. Biologinen isä on eri kuin perheen mies, mutta varmaan on ihan rakastettu lapsi hänenkin taholtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mutta eikö ole paljon parempi, että kuulit asian nyt mieheltäsi. Tilanne voisi olla se, että olisit kuullut sen jostain muuta kautta joskus 10 tai 20 vuoden kuluttua.

Alkuvaiheessa asian kertomista on varmasti hankaloittanut se, että siihen on liittynyt toinen osapuoli, nainen, joka on halunnut pitää asian salassa. Jos miehesi olisi kertonut asiasta tyttöystävälle jo heti suhteen alkuvaiheessa tietämättä suhteen mahdollista kestoa (viikko, kuukausi tai vuosi), niin salassa pidettävä asia olisi helposti tullut julkiseksi.

Tuokaan ei oikein päde asian julkiseksi tulo, en asunut samalla paikkakunnalla, tuo juttu on tapahtunut 500km päässää kun mies oli ammattikoulussa, paikkakunnalla jossa minä en ole koskaan käynyt, joten ei se minun kauttani olisi koskaan kenenkään korviin kantautunut.
Tietysti on parempi että itse kertoi kuin se että tyttö olisi joku päivä ilmestynyt oven taakse että heippa isi.
Joten parempi näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Jos heti ero tulee tuollaisen takia mitä on tapahtunut ennen omaa suhdetta, niin ei voi se suhde olla kovin vahva...Mä ainakin ennemmin kannustaisin miestä selvittämään isyyttään.

Peesi tähän!

 
Minusta on hienoa, että mies halusi jakaa tämän asian kanssasi. Se on merkki luottamuksesta. Hän on ollut pikkupoika kun asia on tapahtunut ja lapsen äiti on päättänyt jatkaa miehensä kanssa, tiedä vaikka miehesi ei olisikaan lapsen isä. Vaikkakin samanlainen tapaus oli tavatessanne meneillään, ehkä mies on ajatellut ettet kestäisi jos niitä olisi useampi... Pelkäsi varmasti menettävänsä sut jos kaikki kaapin luurangot ois heti eteesi nakannut.
 
No me alettiin seurustelemaan 16-vuotiaina, joten jos sitä ennen olis jotain tapahtunut, niin... Ennemminkin loukkaantuisin siitä, että hän olisi sitten valehdellut mulle mun olevan ensimmäinen :D . Oikeasti, jos mun kohdalle sattuisi samanlainen juttu, niin ihmettelisin kyllä, miksei tuollaista asiaa olisi voinut aiemmin kertoa. Toisaalta ymmärtäisin, ellei mies halua muistella asiaa. Eli mua ei häiritsisi, vaikka miehellä olisi lapsi jossain muualla, kunhan se lapsi tai sen äiti pysyisi poissa häiritsemästä mun elämääni.

Miksi ihmeessä ap:n miehen pitäisi ruveta setvimään isyyttään? Sillä lapsella on jo isä, ei se tarvitse toista. Miksi pitäisi sekottaa kahden perheen asiat ihan täysin, kun kaikki on hyvin juuri näin? Ap:n lasten ei tarvitse tietää tästä yhtään mitään eikä varmaan ole kovin todennäköistä, että lapset törmäisivät toisiinsa, jos kerran se toinen nainen asuu niin kaukana. Vaikka ap:n mies olikin silloin vielä nuori, niin kyllä mä ymmärrän, että asia häntä mietityttää. Mutta jos ei miehellä ole mitään mielenkiintoa tavata sitä lasta, niin ei pitäisi olla muullakaan perheellä. Ei se lapsi tule edes myöhemmin missään perintöjutuissa esille, koska ap:n mies ei ole merkitty isäksi.

Antaa menneiden olla ja keskittykää nykyhetkeen ja tulevaan!
 

Yhteistyössä