Mielipiteitä kaipailen

[Lizard]

Olemme siis toivoneet lasta kohta neljä vuotta. Ensimmäiseen puoleentoista vuoteen sisältyi viisi keskenmenoa. Tutkimusten tulos: selittämätön lapsettomuus. Sen jälkeen n. vuoden ja kahdeksan kk kausi ilman tärpin tärppiä. Hakeuduimme uudelleen tutkimuksiin, jotta asia lähtisi rullaamaan ja saisimme vaikkapa jonkun tyyppisten hoitojen kautta vauvan. Kun seuraavista kuukautisista piti aloittaa minun hormoonien kartoitus, saimme huomata, että olen raskaana. Jippii! Raskaus kuitenkin osoittautui kohdun ulkoiseksi ja vasen tuuba poistettiin repeytymisen seurauksena.
Meidän käskettiin ottaa yhteys lapsettomuuspolille heti syyskuun alussa, kun poli aukeaa kesätauon jäljiltä. Näin toimimme toki heti reilun viikon päästä, mutta nyt päästäänkin itse asiaan eli siihen, mihin mielipiteitä kaipailisin:

kun nyt kohdun ulkoinen todisti sen, että edelleen voin tulla raskaaksi, on alkanut mietityttämään hoitoihin lähtö. Pitäisikö sittenkin antaa luonnolle mahdollisuus ja odotella seuraavaa raskautta ja toivoa sen onnistuvan? Vai lähteäkö mukaan hoitoihin, mitä ne ikinä tulevat olemaankaan? Jos olen oikein ymmärtänyt, hoidoilla aikaan saadut raskaudet päättyvät jonkin prosentin verran useammin keskenmenoon. Mites minun kohdalla, joka tehtailen keskenmenoja muutenkin? Onko joku muu samantyyppisessä tilanteessa ja mihin ratkaisuun päätynyt?

Meidän on toki itse ratkaisumme tehtävä, mutta toivoisin teiltä kanssasisaret mielipiteitä, jotta voisimme peilailla omia mietteitämme.

 

[Lizard]

Tahtoo mielipiteitä!

 

[mamma-73]

Tiiä nyt osaanko selittää asiani oikein, mut Eve Hietamiehellä oli myös paljon keskenmenoja ja hän kävi läpi vaikka mitä klinikoita etsimässä vikaa. Naistenklinikalla eräs lääkäri(myös minua hoitanut) epäili, että kyseessä on raskauden aikana tullut tulppa, joka aiheuttaa km. Hietamies sai verenohennuslääkettä(mm.Fragmin) pistoksina koko raskauden ajan ja näinollen sai saatettua raskauden loppuun asti. Mä käytin myös kyseistä lääkettä lyhyen ajan tulppariskin takia. Eli kannattaisi mainita jossain tästä asiasta koska tuo lääke on huomattavasti edullisempi tapa kokeilla onnistumista kuin mennä ensin hoitoihin. Sulla kumminkin noin monta km niin olis kyllä aika jo tutkia missä vika. Tsemppiä!

 

[onneliina]

minä lähtisin mielummin hoitoihin.

omassa tapauksessani vuodenkin yrittäminen tuntuu jo tukahduttavalta. lääkärin mielestä meillä on hyvät mahdollisuudet saada lapsi luomuna, mutta jos voisin nyt päättää, niin mielummin hoitoon, jotta säästyisin siltä jännitykseltä ja stressiltä, joka taas vähentää mahdollisuuksia tulla raskaaksi.

niin minä ajattelisin. mutta jos otat asian rauhallisesti ja todella uskot mahdollisuuksiisi, niin kyllä se varmasti on mahdollista myös ilman hoitoja.

 

[mm-72]

on, että kannattaa aloittaa hoidot. Luontoäidillä on ollut jo kauan aikaa hoitaa tämä asia, mutta jossain on vikaa, ettei onnistu
Älkää enää jääkö odottamaan!
Carnevalgirlillä oli hyvä ajatus "viasta".

 

[malttamaton]

Mutta eikö sulla ole otettu X-koetta? Eli siinä tutkitaan veren vasta-aineet ja tukostaipumus. Koe otetaan automaattisesti 3:n keskenmenon jälkeen ja itse teetätin sen yksityisellä 1 km:n jälkeen. Tukostaipumus aiheuttaa keskenmenon 8 rv:n jälkeen ja jos taas vasta-aineet koholla aiheuttaa se km:n ennen 8 rv.
Minulla esimerkiksi verestä löytyi vasta-aineet raja-arvoilla mikä voi aiheuttaa sen, että elimistöni hylkii kaikkea vierasta kudosta (alkiota) eli estää kiinnittymisen tai aiheuttaa keskenmenon. Tämä nyt siis hoidossa sillä, että syön kortisonia aina ovulaatiosta asti seuraavaan vuotoon tai 8 rv:lle. Minulla keskenmeno tuli 8+4 eli sopi näin jälkikäteen ajateltuna noihin vasta-aineisiin ja selitti myös sen, että keskenmenon jälkeen meillä on ollut yritystä yli vuosi ilman tärppiä. Kortisonia on käytetty vasta 2 kierrossa ja tässä kärvistellään ja odotellaan olisiko tärppi käynyt. Myös tukostestissä löytyi pikkasen taipumusta tukoksiin, joten siihen luultavasti otetaan verenohennuslääke, mutta sehän aloitetaan vasta rv 8.

 

[LT82]

Meillä on esikoinen syntyny 11/03 ja toista on yritetty 06/06 asti. Mulla oli myös KU-raskaus uuden vuoden aikana, ja vasen johdin poistettiin. Luomu-yritystä jatkettiin heinäkuulle asti, ja tän kuun alussa aloitin clomifen+terolut kuurit (eka kierto siis lääkkillä menossa).
Mun mielipide on se, että menkää ihmeessä jotain kautta hoitoihin, luonto saattaa hoitaa asian hyvinkin hitaasti. Kannattaa käydä ainakin juttelemassa aiheesta, ja tuo keskenmenojen aiheuttaja on myös selvitettävä.
Tsemppiä sinne! =)

 

[Lizard]

CarnevalGirl: pääsimme kyseisen lääkärin tutkimukseen mukaan pari vuotta sitten. Tutkimuksesta ei siinä vaiheessa ollut meille kuitenkaan mitään apua, koska raskaudet loppuivat ennen kuin alkoivatkaan.

Malttamaton: meille tehtiin kolmen keskenmenon jälkeen laajat tutkimukset, joissa nuo tukostaipumuksetkin selviteltiin. Sen tähden meidät itse asiassa puheissa olevan lääkärin pakeille lähetettiinkin, kun epäiltiin, että kyseessä saattaisi olla tuntematon tukostaipumus.

Reilun kahden vuoden takaisten tutkimusten tulos oli siis, että kaikki on kunnossa ja keskenmenot ovat huonoa tuuria tai johtuvat lääketieteelle tuntemattomasta syystä. Sitten kun keskenmenot loppuivat ja tilalle tuli pitkä hiljaisuus raskauksien saralla, päätimme hakeutua uudestaan tutkimuksiin, ajatuksena, että on ilmennyt jokin uusi syy tälle lapsettomuudelle.

Tässä viimeisimmässä raskaudessa, joka osoittautuikin ku:ksi, käytin lääkärin valvonnan alla lugeja ja minidisperiiniä. Ikään kuin varotoimena, vaikkei syytä olisikaan. Raskaus etenikin mallikkaasti aina yhdeksännelle viikolle, jolloin kivut iski kertalaakista ja päivystyksessä tehtiin laparoskopia, jossa poistettiin se tuuba ja mellevä määrä verta vatsasta. Seuraavana päivänä minulla olisi ollut ultra, jossa olisi varmistettu raskaus, mutta sinne ei keritty.

Mutta se siitä. Kiitos paljon vastauksista. Otamme yhteyden lapsettomuuspolille ja katsotaan, mitä he sieltä ehdottelevat jatkolle.