Mielipiteesi Helsingistä?

[QUOTE="vieras";24462355]Suomikin on ulkomaa ulkomailta katsottuna.[/QUOTE]

Heh, totta. Sanotaan sitten niin, että kolmessa muussakin maassa on tullut asuttua ja mielummin asuisin jossakin niistä kuin Suomessa.

 

[QUOTE="eee";24462245]Pakko kommentoida tuohon sen verran, että kaikkialla Suomessa ei todellakaan liiku edes satunnaisesti humalaisia ihmisiä. Itse asuin 15 lapsuusvuottani paikkakunnalla, jolla en koskaan nähnyt spurguja. Kyllä Suomesta sellaisia paikkoja löytyy varmasti vaikka kuinka, tosin ei sieltä Helsingistä. [/QUOTE]

"ei sieltä Helsingissä" on aika kulunut fraasi. Toista kaupunkia ei Suomessa ole joka herättäisi eräissä pienissä paikkakunnissa asuvissa yhtä suurta inhoa ja katkeruutta. Helsinki on ihana kaupunki; raikas meri-ilma ja raikas avarakatseisuus ihmisissä on hyvä yhdistelmä. Mä en voisi elää enää ilman merta enkä ilman sitä vapautta mikä pk-seudulla on. Pienessäkin kaupungissa olen asunut ja voi luoja kuinka inhottavaa siellä oli elää. Ja kyllä, humalaisia on ihan varmasti ympäri Suomea, älä nyt hulluja puhu!

 

[QUOTE="vieras";24462340]Ja juuri ne lähiöthän karmeita ovatkin...[/QUOTE]

Lähiö-sana tuo mieleen jonkun Malmin tai Itä-Helsingin mutta ihan yhtä lailla Munkkiniemi tai Lauttasaarikin on lähiö. Ne vaan eivät aiheuta samanlaista mielikuvaa kuin esim Itis. Mukaviakin lähiöitä on, se sana on vain niin ärsyttävä.

 

[QUOTE="vieras";24462340]Ja juuri ne lähiöthän karmeita ovatkin...[/QUOTE]

Kiinnostavaa. Annapa esimerkki karmeasta lähiöstä ja kerropa samalla kuinka hyvin tunnet kyseisen alueen vai ootko hurauttanut vaan autolla ohi ja nähnyt kadunkulmassa mustan miehen :O uuu.. ghettooo

 

Minä en ole asunut Helsingissä enää yli viiteentoista vuoteen. Mutta ei siellä asuessani, koskaan päällimäisenä mielikuvana siitä kaupungista olleet spurgut ja muut humalaiset. Toki heitä siellä oli, mutta ei mitenkään silmiinpistävästi. Tosin lapsuudesta muistan Lepakkoluolan, silloin kun se vielä oli alkoholistien yömaja, vai mikä se virallinen termi olikaan. Siltä ajalta muistan spurgut, ja kuinka siitä ohiajaessa heitä piti auton ikkunasta kurkistaa.

Yksi sympaattisimmistä ihmisistä, jonka olen koskaan tavannut oli steissillä majaillut spurgu. Joka toivottavasti pääsi, sinne, mistä aina haaveksi... sille puolelle katua, jolle aurinko aina paistaa.

 

Kun olin lapsi, juopot nukkui kaduilla yöt. Aikaisin aamulla liikenteeseen lähtijät joutuivat väistelemään kaduilla majailevia spugeja. Näin siis ainakin Kalliossa. Sittemmin avattiin näitä yömajoja, joihin he ohjattiin yöpymään.

Aiemmin Helsingissä oli erilaista, alueet muuttuneet aika paljon, tullut uusia lähiöitä, vanhat hyvät lähiöt rappioituneet, uudisrakennusta vanhoihin lähiöihin jne.

 

[QUOTE="minttuli";24461678]Mä oon asunut Tampereella, Espoossa ja nyt Helsingissä, ja kyllä viihdyn täällä parhaiten... Riippuu tietysti myös asuinalueesta itse nykyään asun Kumpulassa ja kyllä tämä on ihana paikka asua [/QUOTE]

Mutta onko se kouluun menijöille ihana paikka jos sivukoulu lakkautetaan?
"Koskelantiellä kulkee yli 22 000 autoa vuorokaudessa ja Kustaa Vaasan tiellä yli 45 000. Eka- ja tokaluokkalaisia ei voi panna näitä katuja ylittämään yksin"

Aika paljon näitä sivukouluja tai muuten vaan pienempiä on lakkautusuhan alla, koko ajan kasvavassa Helsingissä. Ihan saakelin sairasta toimintaa.

 

Luotaantyöntävä ja jo nimeä myöten vastenmielinen paikka, ihmiset ovat olevinaan suurkaupunkilaisia vaikka maailman mittakaavassa Helsinki on pieni kyläpahanen. Monilla helsinkiläisillä on epämiellyttävän kuuloinen puhetyyli.
Helsingistä puuttuu maailmankuulut nähtävyydet, metrokin on pieni ja suurimmaksi osaksi maan päällä kulkeva juna jne.
Keskusta mitäänsanomaton, ei juurikaan ostosmahdollisuuksia, hyvin tylsä kaupunki.

 

En voisi muuttaa kuin ehkä työn, rakkauden tms. perässä. Liian iso kaupunki mulle. Ja liian kaukana läheisistäni.

 

Sulkeutuneita ihmisiä, ei sanota päivää naapureille eikä jutella ohikulkijoiden kanssa.

Kävellään päin punaisia.

 

Mä olen asunut nyt kolme vuotta helsingissä ja onhan täällä hyvätkin puolensa. Ennen muuttoa oltiin aivan satavarmoja että koskaan ei elämässä muuteta ainakaan Helsinkiin, minne vaan muualle kuin sinne.
Muutettiin sitten kuitenkin, "työn perässä pariksi vuodeksi, kunnes saadaan omalta paikkakunnalta töitä" - no se tuttu stoori Nyt on olo ettei tässä mikään kiire ole pois- lähiössä on rauhallista asua ja lapsilla on paljon mahdollisuuksia koulutuksen ja harrasteiden muodossa.
Julkinen liikenne vetää mielestäni hyvin ( "maalla" meillä meni yksi linja- auto tunnissa suuntaansa ja klo: 18 jälkeen liikenne lakkasi ) ja autoilijat ovat erittäin huomaavaisia pieniä tiellä liikkujia kohtaan ( tätä liikennettäkin pelättiin ennen muuttoa, että miten lasten liikkuminen )- koulu on lähellä, samoin kaikki palvelut.
Meinattiin tyrskähtää nauruun kun muutettiin ja tosiaan, kauppa, kirjasto ja kaikki muukin oli kävelymatkan päässä Ennen tarvittiin aina auto joka paikkaan.

Keskustassa ei käydä juurikaan, lähinnä leffassa tai jotain muuta, jos halutaan esim. käydä muuten vaan oleilemassa ja katselemassa paikkoja ja arkkitehtuuria. Kaupoilla käydään kauppakeskuksissa tai sitten noissa meidän lähikaupoissa.
Työpaikka mulla on ihan vieressä, miehellä vartin ajomatka, molemmilla vakityöt. Oikeastaan ainoa miinus on se että ei saada ostettua "unelmataloa" eli isoa omakotitaloa maaseutumaisemasta- sen unelman takia varmaan muutetaan pois. Tai sitten ei, ehkä sitten kun lapset ovat koulunsa käyneet..

 

Helsingissä olen törmännyt töykeisiin ihmisiin. En tiiä, voi olla huonoa tuuria, mutta ei se kovin hyvää kuvaa jättänyt kaupungista. Jotenkin kaikilla on koko ajan pinna kireellä. Muissa kaupungeissa en ole havainnut samaa. Keskusta on sotkuinen ja sekava- voi ahdistus koko paikkaa..

 

Minusta on mukava käydä Helsingissä, etenkin kesällä. En haluaisi sinne suunnalle töihin, en ole koskaan halunnut, työn puolesta pienempi yksikkö on minulle sopiva. Mutta jos muuttaisin pois täältä keskeltä maata, haluaisin meren läheisyyteen. Sinänsä ei olisi väliä niin, mikä paikkakunta siellä pääkuntaseudulla, jos vain olisi suht lyhyt matka Helsingin keskustaan. Pienen kaupungin reuna-asukkaana kadehdin pääkaupunkiseudun palveluita ja kulttuuritarjontaa. Ja sitä miten paljon helpommin sieltä pääsee ulkomaille, verrattuna tähän paikkakuntaan, jossa asun.

 

[QUOTE="Vieras";24463622]Sulkeutuneita ihmisiä, ei sanota päivää naapureille eikä jutella ohikulkijoiden kanssa.

Kävellään päin punaisia.[/QUOTE]

Itse olen asunut pikkukaupungissa ja Helsingissä. Ainakin niissä taloissa, joissa itse olen asunut, naapureita tervehditään, ovia pidetään auki ja joskus jopa vaihdetaan pari sanaa. Kun kuljen lapsen ja koiran kanssa, jokaikisellä kävelyllä muutama ihminen hymyilee meille, ja melkein aina joku jää lässyttämään joko koiralle tai lapselle.
En sitten tiedä, johtuuko jotenkin minusta vai asuinalueesta, mutta tuo kokemus tylyistä helsinkiläisitä on vähän vieras. Toki poikkeuksia on, mutta niin on joka kylällä.
Punaisia päin kävellään joka kaupungissa, josta ne liikennevalot löytyy.

 

En välttämättä tahtoisi juuri Helsingissä asua, Espoossa kyllä. Mutta muuten on kyllä ihan kiva paikka ja mielellään siellä käy.
Tosin joidenkin Helsinkiläisten (tai oikeestaan PK-seutulaisten) asenne vähän tökkii, kun ajatellaan koko muu Suomi kuolleeksi maaseuduksi.. Muutin jokunen vuosi sitten Tampereelta kehä kolmosen sisäpuolelle ja sain jopa kuulla sellaista kommenttia Helsingissä asuvilta työkavereilta, että "miltäs tuntuu nyt asua täällä kaupungissa" Meinas vetää sanattomaks Ja kun sitten muutin Kirkkonummelle, joka tosin ei mikään iso kunta ole, mutta reilu 40 000 kuitenkin. Niin kyseltiin, että "mites siellä maalla sujuu?" En oikeen osannut sitä betonikerrostalolähiötä kyllä maaseuduksi mieltää

No meni vähän sivuraiteille tämä, heh... Mutta pointti oli, että Helsinki kiva, ihmisten asenne ei niinkään.

 

Monesti tuntematon pelottaa, niin minuakin nuorena. En halunnut hakeutua pääkaupunkiseudulle edes opiskelemaan. Töiden perässä kuitenkin jouduin Helsinkiin muuttamaan. Se asia oli yksi elämäni onnekkaimpia käännekohtia.

Asuin aivan ihanalla paikalla helsingissä. Lehmiä ja hevosia näkyi laiduntamassa kotimme ikkunoista. Meri oli ihan vieressä. Samoin kaikki palvelut olivat lähellä. Itäkeskukseen hurautti bussilla reilussa viidessä minuutissa. Keskustaankin pääsi 20 minuutissa.

Pääsin harrastamaan unelmoimaani lajia. Helsingissä oli tasokas opetus ja paljon harrastajia.

Perheeni kasvaessa muutimme kehäIII:n ulkopuolelle isomman ja edullisemman asunnon perässä. Enää en halua minnekään tuppukylään muuttaa.

Miinusta täällä on maahanmuuttajat ja rikolliset/häiritsevät romanikerjäläiset. Asumisen kalleus on myös iso miinus.

Meidän lähiössä ei ole yhtään spurgua siitä syystä, ettei täällä ole pubeja, eikä liikenteen keskeisiä solmukohtia. Asumme rauhallisella omakotitaloalueella. Tänne eivät spurgut eksy.

 

Mulle Helsinki=keskusta. Siellä käydessä mulle tulee sellainen hyvä hesafiilis. Tykkään palloilla siellä päivän kerran vuoteen-pariin. Ruuhkaisimpina aikoina en oikein kestä koko paikkaa, liian paljon ihmisiä että olisi mukava liikkua tai olla. Ympäröivät kaupuginosat ovat ihan ok, mutta niissä ollessa sitä on ihan kuin missä muussa pikkukaupungissa tahansa. Samalla tavalla esim. Lahdesta, Riihimäeltä tai Hämeenlinnasta voi lähteä käymään Hesan keskutassa, kuin sieltä lähiöistä. Ja asuminen on vähintään 2x halvempaa.

Mä en pystyisi ikinä asumaan Helsingissä, mutta en kyllä missään muussakaan kaupungissa. Olen paljasjalkainen maalainen ja kaipaan tilaa, vuodenaikoja, tähtitaivasta, eläimiä, kasvimaata, metsää, peltoa... Muutamaan otteeseen elämässäni olen asunut kaupungissa. Kyllä siellä selviydyn ja olen olemassa, mutta elämisen kanssa on vähän niin ja näin.

 

Mulle Helsinki=keskusta.

Mulle myös Helsinki = keskusta. Sitten siellä ollessa aika menee kuitenkin kehäteillä ym.
En pidä ollenkaan siitä autossa istumisesta, mitä Helsingissä oleminen tarkottaa

 

Vihoviimeinen paikka minne muuttaisin.