Mielikuvitusystävät

on kai yleistä n 3-4vuotiaana. meiän 4vee tytöllä on välillä mielikuvituskoira hihnassa jota se tarjoaa mulle kiinni pidettäväksi esim kun mennään hissiin.. ja keinussa on viereisessä keinussa joskus joku kaveri jota pitää kans keinuttaa:D
 
Meillä kans nyt 4.5v tytöllä on monta mielikuvituskaveria. Kiivaimmillaan leikkiminen heidän kanssa oli vuosi sitten kesällä kun oli pitkä tauko hoidosta eikä joka päivä ollut kavereita pihalla tai kun oltiin reissussa. Pikkuvelikin oli ihan vauva eikä hänestä ollut seuraa silloin. Vieläkin samat ystävät joiden kautta tyttö prosessoi mm. isomummon kuolemaa - "Pekan isä kuoli eilen ym ym"...
 
Minä ihmettelen että joku ihmettelee moista, eikö melkein kaikilla pikkulapsilla ole mielikuvitusystäviä?
Minulla ainakin oli, ja meidän 4-vuotiaalla on ollut jo pitkän aikaa... (tyttö on kehittänyt ystävälle kunnon identiteetin, hänen nimi on Laisa ja hän asuu tässä lähellä ja hänellä on poni ja poliisi-isä ja ties mitä... hänet varmasti kutsutaan joka juhlaan ja mukaan uimaan ja ties mitä)
 
meidän kolme vuotiaalla on myös mielikuvitus ystäviä.hän on myös mieletön suupaltti ja kertoo auliisti kaikille vastaantuleville heistä:)lähikaupan kassa kyselee usein mitä heille kuuluu ja onko heitä näkyny.muutama naapurikin on ihan mukana jutuissa.ja ihan helsinkiläisiä ollaan:)
 
Mun 2,5-vuotiaalla on mielikuvitusystävä "Tyttö" Hän ilmestyi meille kun meillä oli ollut hankala päivä lapsenn kanssa (olin ollut turhan kireä mm.) ja alkuun hän muka riiteli ja töni Tytön kanssa, Oikeassa elämässä on erittäin sovinnollinen ja iloinen. Mun mielestä Tyttö ilmaantui meidän kireän meiningin vuoksi. Mä toivotin tytön tervetulleeksi ja hän on harvakseltaan ollut kuvioissa, ilman ainakaan mitään selkeää syytä.
 

Yhteistyössä