T
"teija"
Vieras
Kokemuksia kaipailisin. Onko teidän ystävillä tai sinulla mielenterveys ongelmia? kuinka vaikuttanut ystävyyteen? löytyykö ymmärrystä?
Ystäväni sairasti sairaalahoitoa vaatineen masennuksen. Meillä on viiden naisen ystäväporukka ja tuimme kaikki häntä parhaamme mukaan. Haimme kävelylenkille, soittelimme kuulumisia. Olimme olemassa. Pahimmasta jaksosta on kulunut viitisen vuotta ja pitkän tien ystävä kulki. Lääkehoito kuuluu hänen elämäänsä koko lopun iän. Lisäksi hän kävi sekä yksilö- että ryhmäterapiassa. Mutta hän toipui täysin työkykyiseksi ja opiskelipa vielä erikoistumisopinnot vuosi sitten. Ystävyytemme on lämmin edelleen.
. Ja suurta rakkautta
T
"teija"
Vieras
Ootteko törmäänneet hylkäämiseen? itsellä sen verran huonoja jaksoja etä ystävyys suhteet kärsineet. Olen yrittänyt pitää yhteyttä, mutta tuntuu ettei monia edes loppujen lopuksi kiinnosta mitä minulle kuuluu. On vaikea puhua asioista, mutta hädän hetkillä olisi ystävän tuki ollut todella tärkeää
P
"pikkumyy99"
Vieras
Minä olen mielenterveys ongelmista kärsinyt jonku vuoden. Jotku hylkäsi minut kun oli vähän vaikeaa ja rankempaa, tosin muutama todellinen yystävä ei oo kadonnut.mielestäni mielenterveys ongelmat ei saa olla ystävyyden este tai hidasta, nehän voi olla rikkaus.ymmärrystä ja myötätuntoa kaipaan
P
"pikkumyy99"
Vieras
Minä olen mielenterveys ongelmista kärsinyt jonku vuoden. Jotku hylkäsi minut kun oli vähän vaikeaa ja rankempaa, tosin muutama todellinen yystävä ei oo kadonnut.mielestäni mielenterveys ongelmat ei saa olla ystävyyden este tai hidasta, nehän voi olla rikkaus.ymmärrystä ja myötätuntoa kaipaan