JONSERED Karhunkantaja
Maanantaina ystävä sanoi, että olisi mukavaa, jos olisi keskiviikkona tulevalle vieraalle jokin lahja annettavaksi. Sanoin, että tein sen jo, mutta pussi tms. puuttuu. Seuraavana päivänä ystäväni toi valmiiksi ompelemansa pussin, joka oli täydellisen kokoinen, näkemättäkään lahjaa. Vain nyöri puuttui. Kuinka ollakaan, käsilaukustani löytyi juuri sopiva, oikean värinenkin.
Ystäväni, joka ei KOSKAAN pudota ruokaa lattialle, pudotti ison läjän edellisenä päivänä pilkkomiani porkkanoita. Eihän niitä enää voinut koululaisten ruokaan laittaa... Hän kysyi apulaiselta, josko tällä oli pulaa porkkanoista. Tämä tunnusti ajatelleensa illalla porkkanoita, sillä ne olivat häneltä kotona lopussa. Eli tulimme tulokseen, että hän on porkkaNoita. Hän pesi pudonneet porkkanat ja vei kotiinsa.
Mietimme ystäväni kanssa kuinka ihmeessä piristää apulaista, sillä hänellä on elämässään hankala kohta menossa. ystäväni mielestä tanssikurssi tms olisi sopiva, mutta hän ei löytänyt sopivaa heti. Sanoin, että iltapäivällä on vastaus.
Kahdentoista jälkeen posti toi kutsun risteilylle, johon kuuluu myös latinotanssia.
Aamulla olin varma, että tarvitsen starttibuusterin, mutta en halunnut herättää äijää kolistelullani. Auto sentään starttasi, mutta n. km.n päässä "nukahti" ylämäkeen, eikä jaksanut enää herätä. Siis kävelin kotiin, kerrankin riittävän lämpimästi pukeutuneena kuonokoppaan ja untuvatakkiin, 30-asteen pakkasessa hakemaan buusteria... Olisi pitänyt vain uskoa itseään.
Eilen vieras, jolle olin tehnyt lahjan, kävi. Kyseessä on henkilö, jonka palavasti halusin tavata. Kuinka ollakaan, hänen kuskinsa ei päässytkään palauttamaan häntä vierailun jälkeen ja minä pääsin ajamaan ja keskustelemaan hänen kanssaan kahdestaan. Wow!
Ja muitakin yhteensattumia ja sujuvaa arjen kulkua on pariin vuorokauteen mahtunut.
Kyllä tämä tästä.
Ystäväni, joka ei KOSKAAN pudota ruokaa lattialle, pudotti ison läjän edellisenä päivänä pilkkomiani porkkanoita. Eihän niitä enää voinut koululaisten ruokaan laittaa... Hän kysyi apulaiselta, josko tällä oli pulaa porkkanoista. Tämä tunnusti ajatelleensa illalla porkkanoita, sillä ne olivat häneltä kotona lopussa. Eli tulimme tulokseen, että hän on porkkaNoita. Hän pesi pudonneet porkkanat ja vei kotiinsa.
Mietimme ystäväni kanssa kuinka ihmeessä piristää apulaista, sillä hänellä on elämässään hankala kohta menossa. ystäväni mielestä tanssikurssi tms olisi sopiva, mutta hän ei löytänyt sopivaa heti. Sanoin, että iltapäivällä on vastaus.
Kahdentoista jälkeen posti toi kutsun risteilylle, johon kuuluu myös latinotanssia.
Aamulla olin varma, että tarvitsen starttibuusterin, mutta en halunnut herättää äijää kolistelullani. Auto sentään starttasi, mutta n. km.n päässä "nukahti" ylämäkeen, eikä jaksanut enää herätä. Siis kävelin kotiin, kerrankin riittävän lämpimästi pukeutuneena kuonokoppaan ja untuvatakkiin, 30-asteen pakkasessa hakemaan buusteria... Olisi pitänyt vain uskoa itseään.
Eilen vieras, jolle olin tehnyt lahjan, kävi. Kyseessä on henkilö, jonka palavasti halusin tavata. Kuinka ollakaan, hänen kuskinsa ei päässytkään palauttamaan häntä vierailun jälkeen ja minä pääsin ajamaan ja keskustelemaan hänen kanssaan kahdestaan. Wow!
Ja muitakin yhteensattumia ja sujuvaa arjen kulkua on pariin vuorokauteen mahtunut.
Kyllä tämä tästä.