Joitakin vuosia sitten (lankapuhelinaikaan) mulle soitti naishenkilö Weilin&Göösiltä, koska olin mennyt joskus muinoin tilaaman heiltä jonkun satukirjasarjan. Kyseinen mamma yritti tyrkyttää meille oikein kunnon tietokirjasarjajöötiä, eli varmaan about kahtakymmentä leca-harkon kokoista opusta. Sanoin ensin kohteliaasti ei kiitos, jonka jälkeen myyjä alkoi inttää että no mikset osta, onhan se jo melkein sijoitus jossa arvo säilyy. Kieltäydyin vielä muutaman kerran kohteliaasti, ja myyjä alkoi jo selvästi hiiltyä. Lopuksi sanoin, että kerros mulle, minkä helevetin takia mä ostaisin sulta tommosen monen metrin jonon kirjoja hyllyyn pölyttymään ja vielä sairaan kalliilla, kun osa niiden sisältämästä tiedosta vanhenee nyky-yhteiskunnassa muutamassa vuodessa, mutta netistä kaivamalla mä löydän milloin tahansa tuoretta faktaa, ja vieläpä käytännössä ilmaiseksi. Myyjä ei vastannut mitään vaan löi luurin korvaan.
Mulla meni hermot, sillä olinhan ensin kieltäytynyt useaan otteeseen ja mamma vain jankutti ja jankutti, ja koko ajan äreämmin ja epäkohteliaammin. Soitin kyseisen kustantamon asiakaspalveluun, annoin myyjän nimen ja kerroin, millä metodeilla kyseinen naisimmeinen oli kauppaa tehnyt ja mihin kaikki päättyi. Olivat kovasti pahoillaan ja lupasivat mainita asiasta. Lisäksi sanoin vielä, että sovitaanko niin, että teiltä ei meille enää jatkossa soitella ollenkaan niin säilyy kaikilla parempi mieli.
Eikä ole muuten soittoa enää kuulunut. :xmas:
