Mieheni sanoi minulle viikonloppuna, että en ole mihinkään tyytyväinen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja marina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

marina

Vieras
ja on siinä harvinaisen oikeassa. En tajua mikä mättää kun kaikki pitäisi olla täydellisesti. kaksi tervettä lasta, hyvä aviomies, ihana koti ja jne...

mutta olen ilmeisesti ollut liian kauan kotona lasten kanssa, koska nykyään kaikki tökkii. Kesä oli vaan sitä samaa, syksy on sitä samaa, kevät on sitä samaa. Töihin mietin lähtöä joka päivä, mutta sitten tulee huono omatunto, koska kuopus on 1v.

Olenko ainoa, jolle ei kelpaa yhtään mikään ja on iskenyt joku masennus, jota en voinut kuvitella saavani.
 
Mulla alko tulla kans tuollaista silloin ennen ku menin töihin. Silloin mun ystävät oli töissä tai asuivat sen verran kaukana ettei ollu varaa jatkuvasti kyläillä. Mulla yksinkertaisesti alkoi olla elämä niin yksitoikkoista ja kaipasin muutaki elämää.
 
Nyt sataa kakkaa niskaan mutta mä kyllä suosittelen sulle töihin lähtöä. Itselläni oli lapsi 1 v 5kk kun lähdin töihin ja nyt mieheni on sanonut että en ole enää niin takakireä kun olin sillon kun olin jatkuvasti kotona. Muutenkin mieli on paljon pirteämpi kun saa välillä jotain muuta ajateltavaa.... Ei kaikkia ole luotu olemaan kotona. Tiedän sen tunteen kun ei raaskis laittaa lasta hoitoon. MInulla olis suuret suunnitelmat olla kotona siihen asti kun lapsi täyttää kaksi. Ne sit tosiaan jäi vain suunnitelmiksi. Oisko sulla työpaikka valmiina minne mennä? Laita hoitohakemukset sisään ja ilmoita töihin että tulet takaisin heti kun on hoitopaikka. Hoitopaikan saamiseen voi mennä neljäkin kuukautta joten ei sinne töihin heti välttämättä tartte mennä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Simputti:
Nyt sataa kakkaa niskaan mutta mä kyllä suosittelen sulle töihin lähtöä. Itselläni oli lapsi 1 v 5kk kun lähdin töihin ja nyt mieheni on sanonut että en ole enää niin takakireä kun olin sillon kun olin jatkuvasti kotona. Muutenkin mieli on paljon pirteämpi kun saa välillä jotain muuta ajateltavaa.... Ei kaikkia ole luotu olemaan kotona. Tiedän sen tunteen kun ei raaskis laittaa lasta hoitoon. MInulla olis suuret suunnitelmat olla kotona siihen asti kun lapsi täyttää kaksi. Ne sit tosiaan jäi vain suunnitelmiksi. Oisko sulla työpaikka valmiina minne mennä? Laita hoitohakemukset sisään ja ilmoita töihin että tulet takaisin heti kun on hoitopaikka. Hoitopaikan saamiseen voi mennä neljäkin kuukautta joten ei sinne töihin heti välttämättä tartte mennä.

On työpaikka odottamassa ja ottaisivatkin minut heti takaisin, mutta olen ajatellut hakea kyllä muuta työtä. Hoitoalalla kun olen niin työpaikan saanti ei ole ongelma. Minua vaan mietityttää jaksanko sitten töissä ja lasten kanssa ja kodin hoitamisen. En ole ollut töissä 3v. joten sekin jännittää ja sitten on huono omatunto kun kuopus on niin pieni. En tiedä, jotain ratkaisuja on pakko tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Simputti:
Nyt sataa kakkaa niskaan mutta mä kyllä suosittelen sulle töihin lähtöä. Itselläni oli lapsi 1 v 5kk kun lähdin töihin ja nyt mieheni on sanonut että en ole enää niin takakireä kun olin sillon kun olin jatkuvasti kotona. Muutenkin mieli on paljon pirteämpi kun saa välillä jotain muuta ajateltavaa.... Ei kaikkia ole luotu olemaan kotona. Tiedän sen tunteen kun ei raaskis laittaa lasta hoitoon. MInulla olis suuret suunnitelmat olla kotona siihen asti kun lapsi täyttää kaksi. Ne sit tosiaan jäi vain suunnitelmiksi. Oisko sulla työpaikka valmiina minne mennä? Laita hoitohakemukset sisään ja ilmoita töihin että tulet takaisin heti kun on hoitopaikka. Hoitopaikan saamiseen voi mennä neljäkin kuukautta joten ei sinne töihin heti välttämättä tartte mennä.
peesaan =)
 
Niin... Joko sä olet kotona hyvällä omallatunnolla ja ilmeisemmin podet masennusta. Tai lähdet töihin hieman huonolla omalla tunnolla ja olet vähän vähemmän masentunut.... Nämä vain siis mun päätelmiä!
Laita nyt kuitenkin ne hoitopaikkahakemukset ja eihän niitä ole pakko ottaa vastaan jos et kuitenkaan töihin halua lähteä.
Joku uusi harrastuskin voisi sinua piristää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Simputti:
Niin... Joko sä olet kotona hyvällä omallatunnolla ja ilmeisemmin podet masennusta. Tai lähdet töihin hieman huonolla omalla tunnolla ja olet vähän vähemmän masentunut.... Nämä vain siis mun päätelmiä!
Laita nyt kuitenkin ne hoitopaikkahakemukset ja eihän niitä ole pakko ottaa vastaan jos et kuitenkaan töihin halua lähteä.
Joku uusi harrastuskin voisi sinua piristää.

Kiitos kovasti. Tässä olikin ajattelemisen aihetta! Aloitin jo Spinningin, joten pikkuisen varmaan helpottaa jo sekin. Laitan hoitopaikkahakemukset vetämään ja jos tulen katuma päälle niin eihän sekään mikään katastrofi ole olla ottamatta paikkoja vastaan.
 
Mulla oli ihan samanlaista kun olin kotona.Olin kettuuntunut kaikkeen,parisuhde meni päin pyllyä,kaikki lähinnä ärsytti.Nyt olen taas oma itseni kun aloitin työt! Suhdekin voi paremmin,koska itelläni on hyvä olo.Jaksan taas paremmin,eikä elämä pyöri pelkästään lasten- ja kodin ymäpärillä.Olin varmaan vähän masentunut näin jälkikäteen ajateltuna.
 

Yhteistyössä