Mieheni on järkyttävä tavaran hamstraaja, aargg

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "raparperi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

"raparperi"

Vieras
Järjestelen parhaillaan vaatehuonetta, makuuhuoneita ja kaappeja jotta saisi vähän tilaa. Koitan karsia mahdollisimman paljon turhaa romua pois ja nyt oli pakko pitää tauko ja tulla avautumaan, sapettaa niin paljon. Itseä ei sureta heittää turhia tavaroita pois, sellaisia mitä en ole muutamaan vuoteen edes kaivannut. Vien kirjoja ahkerasti kirjaston vaihtopöytään ja vaatteita kierrätykseen ja huonoimmat lentävät roskiin.

Mieheni taas ei haluaisi heittää juurikaan mitään pois joko "tätähän voi vielä tarvita" tai "tämä on tärkeä muisto". Ostelee todella paljon kirjoja (ehkä noin 6 kirjaa kuukaudessa), samanverran cd levyjä, lehtiä hänelle tulee tällä hetkellä laskemani mukaan 6 (osa ilmestyy harvemmin ja ainakin 2 lehdistä tulee joka viikko). Joten roinaa ja säilytettävää kertyy todella paljon. Kun muutimme suostui hän tarkan läpikäymisen ja harkinnan jälkeen luopumaan jätesäkillisestä vanhoja lehtiä, karsi kaikkein risaisimmista ne joista ei löytynyt kovin hyviä juttuja. Todella harvoin edes lukee noita vanhoja lehtiä koska uusia tulee niin paljon, mutta on sitä mieltä että joskus voi niitä haluta lukea uudestaan. Roskiin taisi lähteä 5 säkillistä miehen "muistoroinaa" saman muuton yhteydessä mutta mitään muuta ei saanut heittää pois. Sama säästäminen koski aiemmin vaatteissa, käyttää siistejä vaatteita, mutta rikkinäisiäkään ei saisi heittää pois. Vaatteisiin olen saanut luvan kajota ja heittää rikkinäiset/huonot roskiin. Muistoja (piirustuksia ja kirjeitä ala-asteen ensimmäisiltä luokilta, 10 vuotta sitten kuolleen koiran ruokakippoa ja hihnaa, töitä ala-asteen käsityötunneilta, jääkiekko pelaajakortteja, pinssejä, tarroja jne. jne löytyy niin paljon ettei ennen muutoamme tilavana pitämääni ulkovarastoomme mitään muuta mahdukkaan kun nuo saamarin pahvilatikot "muistoja täynnä".

Nyt olen muutaman kerran harrastanut tehdessäni isompaa siivousta kaappeihin ja komeroihin sitä, että heitän surutta mieheltä salaa osan vanhimpia lehtiä ja muita hänen mielestään säästettäviä asioita roskiin ilman että hänelle kerron asiasta. Ikinä hän ei ole mitään noista pois heittämistäni tavaroista kaivannut. Yhdessä olemme asuneet 9 vuotta ja kaikki "säästettävät" tavarat ovat saaneet olla laatikoissa eikä mieheni ole niitä edes katsonut muuta kuin sen yhden ainoan kerran kun teimme yhdessä muuttoa ja kävi kaikki läpi ja päätti että lähes kaikki edelleen säästetään. Silloin juuri lähti tuo 5 jätesäkillistä rompetta roskiin ja muut säästöön.

Meille on lapsi tulossa ja mielestäni meidän 3 ihmisen (kaksi aikuista ja 1 lapsi) pitäisi mahtua elämään 85 neliön asunnossa. Mutta asunto tuntuu jo nyt ahtaalta. Kaikki kaapit ja komerot ovat täynnä kirjoja ja lehtiä, mitä ei saa heittää pois. Muistot viedään varastoon. Siksi asia stressaa varmaankin nyt entistä enemmän.

Kylläpä helpotti kun sai purkaa ketutusta!! Miehen kanssa saadaan aina riita aikaiseksi kun olisin jotain heittämässä pois, hän ei vaan käsitä ettei kaikkea voi säästää. Mutta teenkö kovinkin pahasti väärin kun heittelen miehen lehtiä ja roinaa roskiin salaa?
 
Ymmärrän ärsytyksen, mutta todella julmaa on laittaa mitään sanomatta toisen tavaroita roskiin!

Ihan ekaksi, mieti kumman vaatteet vievät vaatekaapissa tilaa enemmän, sinun vai hänen? Vaikka itse kierrättäisit, kertyy naisille silti helpommin vaatetta. Jos miehellä todella on enemmän esim. vanhoja vaatteita, anna hänelle tilaisuus laittaa niitä vanhoja roskiin - tai SEN jälkeen ilmoitat laittavasi itse osan pois. Itselläkin meinaa välillä hermot mennä toisen "romuihin", mutta meillä on säästettyä tavaraa yhtä lailla molemmilla. Jos toinen on lapsuudesta asti säästänyt jotain muistoja, ei niitä noin vain voi enää heittää pois. Helpompi on luopua jostakin uudemmasta, mutta tarpeettomasta.
 
Siis varasto ON JO TÄYNNÄ miehen säästämiä tavaroita siellä ei ole yhtään mitään muuta kuin varasto ahdettu täyteen noita pahvilaatikoita joissa säästettäviä asioita. Ei hän ole niitä tavaroita tietääkseni kaivannut kertaakaan tämän 9 vuoden aikana jonka olemme yhdessä asuneet. On sen verran laiska, että olisi minut pyytänyt etsimään jos olisi sieltä jotain halunnut katsoa. Kerran käynyt tavarat läpi painostuksestani ja päättänyt, että ne säästetään edelleen.
 
Niin ja miesten on ehkä helpompi ymmärtää selkeitä rajoituksia tyyliin: tämä kaappi on sun, tämä mun ja tämä vauvan, ja niihin sitten on kaiken mahduttava.
 
Sinuna myös miettisin, että miten itse suhtautuisit jos mies heittäisi sun tärkeät tavarat ja muistot pois? Niin ettet niitä voisi enää takaisin saada? Jos miehesi on oikea hamstraaja, hankkikaa apua. Heittämällä tavaraa salaa pois asias ei ratkea. Petät näin miehesi luottamuksen. Pyydä vaikka joku miehen ystävä auttamaan häntä siinä mikä kannattaa säilyttää ja mikä ei, jos hän ei sinua usko. Eihän toki kaikkea voi säilyttää, mutta jos heität tavaroita salaa pois piilottelet ongelmaa, vähän kuin toiset piilottelevat puolisosnsa alkoholismia. Ja kun miehesi saa tämän selville, hän säästää tavarat vielä hanakmmin ja ei luota sinuun enää. Tiedän mistä puhun, olen asunut äitini kanssa joka oli todellinen hamstraaja.
 
Ongelma on tuo tavaroiden järkyttävä ostaminen myös, lähinnä kirjat ja cd:t ja dvd levyt. Meillä on ihan järkyttävästi muoveissa olevia levyjä ja ilmeisesti kirjoja mitä ei ole avatukkaan. Tuntuu, että miehelläni on tarve ostaa kirja, cd tai dvd vain ostamisen vuoksi koska usein ne jäävät kaupan pakkauksiin. Tällaistakin rompetta kertyy jo puolessa vuodessakin ihan järkyttävän isot kasat sääsettävää. Näitä ei vain voi heittää pois kun ovat taas uusia.
 
Meillä auttoi ainakin sääntö :uutta ei osteta, ellei samalla jostakin vanhasta luovuta. Uuden kirjan tms saa siis vain jos laittaa vanhan pois. Koita saada miehesi myös kiinnostumaan siitä että kirpputorilla hän voi todella tienata roinalla, tai että sen voi lahjoittaa hyvään tarkoitukseen (useat eri yhdistykset ottavat vastaan tavaraa) Kun tavara ei mene kaatopaikalle vaan jollekin toiselle käyttöön, siitä on helpompi luopua. (ts. miehelläsi se jäisi käyttämättä, kuten roskiinheittäessäkin, lahjoittaessa auttaa muita ja tavara menee jollekin käyttöön)
 

Yhteistyössä