Mieheni on ihan mahdoton! Kuinka toimisitte?

["väsynyt"]

Olen väsynyt parisuhteeni tilaan. Mieheni käytös on jotain aivan uskomatonta Hän on sairaalloisen mustasukkainen ja vainoharhainen: ei anna minun esimerkiksi olla tekemisissä miespuolisten henkilöiden kanssa, entisiä miesystäviäni en uskalla tervehtiäkään, jottei mieheni saisi raivokohtausta. Kyselee menemisistäni ja tekemisistäni, tarkkailee puhelimenkäyttöäni jne. (Minulla ei ole salattavaa, joten kuitenkin kerron hänelle avoimesti kaikesta. Väsyttää vain tuo jatkuva epäily ja tivaaminen.)

Mies hermostuu todella helposti, olipa asia mikä hyvänsä. Jos hän esimerkiksi epäonnistuu jonkin asian tekemisessä, turhautuu hetkessä ja alkaa käyttäytyä todella lapsellisesti: paiskoo tavaroita, huutaa, kiroilee, paiskoo ovia, tiuskii minullekin. Jos taas minä joskus satun esimerkiksi kiroilemaan, mies puuskahtaa, että "lopeta tuo v-tun hokeminen, en jaksa yhtään tuollaista" ja on minulle "loukkaantunut"/osoittaa pettyneensä minuun.

Tekee usein selväksi, kuinka olen esimerkiksi pilannut hänen päivänsä vaikkapa pilkkomalla tomaatit väärällä tavalla. Kun sitten tulen pahalle mielelle hänen kommenteistaan tai huomautuksistaan, alkaa siitäkin show: miksi olen niin herkkä, mitä hän on nyt tehnyt väärin kun mikään ei minulle tunnu kelpaavan, hän ei jaksa taas tingata kanssani tms.

Miten ihmeessä minun tulisi toimia? Jonkin verran olen yrittänyt keskustella asioista hänen kanssaan, mutta en ilmeisesti osaa ottaa asioita puheeksi sillä tavalla, että mieskin ymmärtäisi, kuinka raskasta hänen käytöksensä on. Tiivistettynä hän saa kyllä käyttäytyä miten huvittaa, mutta minun pitäisi olla koko ajan hyvällä tuulella häntä "palvelemassa". Mies saattaa suuttua, mikäli en osaa esimerkiksi tehdä jotain asiaa (remonttia, autoon liittyviä asioita tai muita askareita, jotka ovat ns. miehisempiä töitä ja joita en ole koskaan aiemmin tehnyt), ja huomaan, että normaalisti ulospäinsuuntautunut ja rempseä olemukseni on alkanut muuttua sulkeutuneeksi, varovaiseksi hiljaisuudeksi. Kadotanko itseni yrittäessäni pitää mieheni tyytyväisenä (eikä hän silti koskaan ole tyytyväinen) ja parisuhteeni kasassa?

 

[Vierass]

Sun miehes on NARSISTI. Jätä se mahdollisimman pian...kertomatta kuitenkaan hänelle!

 

[das]

Ainoa mahdollinen ratkaisu tuohon tilanteeseen on päättää parisuhteenne. Miehesi ei tule muuttumaan, vaikka kävisitte läpi terapioita. Jos jäät tuollaiseen suhteeseen, niin kadotat itsesi ja itsetuntosi. Ei suhde voi perustua siihen, että toinen mukautuu toisen tahtoon. Ala siis valmistella lähtöä vaivihkaa. Älä paljasta suunnitelmiasi miehellesi, ettei hän äidy väkivaltaiseksi (niin kuin tuon luonteisilla miehillä on tapana, kun tajuaa ettei enää pystykään kontrolloimaan toista). Pidä varasi, ettei sinusta tule seuraava Iltalehden lööppiuutinen

 

[laaman nöyhtä]

Eeeetkä eroa! Haette yhteisen kivitalolainan, ainakin 600,000€ ja pyöräytät hälle 4 poikaa. Ja näin kasvatetaan lisää nilkkejä tähän maahan. Niitä tarvitaan näille kynnysmatoille joita kasvatetaan mitä suuremmalla tahdilla. Onnea.

 

["osku"]

Aivan ehdottomasti suosittelen eroa. Mies ei tuosta muutu. Sinulla on oikeus hyvään elämää, jossa joku ei koko ajan valvo ja ahdistele.

 

["nanna"]

Mun mielestä toi kuulosti jo pelottavalta. Tai mä ainakin pelkäisin, jos mun mies käyttäytyisi noin. Ei toi oo normaalia.

Yleensä mä en kehoita ketään eroamaan tai olla eroomatta, vaan ne on ihmisten omia ratkaisuja, mutta nyt kyllä sanon, että ota ja lähde!