Mieheni holtittomaksi muuttunut rahankäyttö

[Tuskastunut vaimo]

Olemme 40+ aviopari, yksi murkkuikäinen lapsi. Elomme ei ole ollut ruusuilla tanssimista, on ollut työttömyyttä, sun muuta, mutta aina olemme selvinneet ja saaneet laskumme maksettua. Nyt olemme saaneet lopulta asuntomme velattomaksi ja luulin että taloudelliset ongelmamme ovat historiaa.

Mutta pelkäämpä että tästä ne vasta alkavatkin. Mieheni on, rumaa sanaa käyttäen, musta tuntuu siltä, lievästi seonnut. Hän on ottanut isoja luottoja, on ostanut liian kalliin auton rahatilanteeseemme nähden, luotolla. Pankista saa aika lailla näköjään luottoa kun on vakityöpaikka. Meillä on nyt tiukempaa kun asuntovelallisena!

Hän on ottanut niitä itsenäisesti mutta olenhan minäkin helvetti niistä viime kädessä vastuussa kun EI OLE AVIOEHTOA! Ei tarvitse nyt kenenkään viisastella miksi ette ole tehneet avioehtoa, en olisi tällaista arvannut. Tätä on jatkunut nyt 2v.

Mitä ihmettä teen. Mihinkään psykologin juttusille en miestäni saa, hänen mielestään olen vain ylivarovainen eikä ongelmaa ole. Kuulemma haluaa vihdoinkin nauttia elämästä ja kuluttaa kuten muutkin ikätoverinsa. Tämäkin kuulostaa teinin puheilta. Millaisen mallin tyttäremme saa? Pitääkö erota, tollaisen asian takia, ei apua... Olemme jo joutuneet maksamaan vastikkeita myöhässä koska rahat menevät mieheni "elämännauttimiseen".

 

[Tuskastunut vaimo]

Asumme pienellä paikkakunnalla, ja työpaikkamme eivät ole mitään "eläkepaikkoja" eli iso luuta voi hyvinkin lakaista jommankumman tai molempien työn pois ja täältä ei uutta työtä saa. Taloutemme ei kestäisi minkäänlaista palkkatulojen katkosta, ei edes muutaman kuukauden lomautusta. Jäi mainitsematta että lapsellamme on eräs sairaus joka vie rahaa, eli siitä emme voi tinkiä, lisäksi koska asumme aika sivussa, tarvitsemme 2 autoa, mutta halvemmatkin ovat aiemmin riittäneet, mutta ei enää tunnu riittävän mikään.

 

[I feel for you]

Ymmärrän hyvin, että ehkä pitkänkin penninvenytyksen jälkeen miehellesi on tullut nyt vaihe, että hän haluaa nauttia elämästä ja kuluttaa... Mutta asia on ihan kuten sanoit, että se kuulostaa teini-ihmisen käytökseltä. Isoista hankinnoista täytyisi perheen pystyä sopimaan, ja missään tapauksessa ei pidä mennä tekemään ratkaisuja, jotka saavat koko perheen taloudellisen perustan vaakalaudalle (vastikkeita joudutaan maksamaan myöhässä jne, jonka viimeistään olisi pitänyt herättää miehesi). En vain keksi hyvää tapaa ratkaista ongelma! Ehkä ulkopuolisen sana saisi miehesi ymmärtämään, missä mennään. Saisitko sovittua teille yhteisesti aikaa oman pankkineuvojan tai vastaavan luokse? Ulkopuolisen tekemä laskelma voi olla tehokkaampi ase.

Vaikka tässä ei mistään avioerosta olekaan kysymys, oli hyvä, että otit tuon avioehtoasian puheeksi. Siitä kun on näillä palstoilla keskusteltu kiivaasti. On hyvä huomata, että kaikkea voi sattua. Mitäpä tosiaan tekee, jos toinen vaikka hurahtaa täysin myöhemmillä päivillään ja avioerossa jää kummallekin tasapuolisesti pelkkää velkaa? Eipä sitä hääpäivänään kukaan voi aavistaa.

 

[Pertsa]

Moro!

Avioehdon voi myös tehdä kesken avioliiton. Kerro miehelle, että olet huolissasi hänen rahankäytöstään, että et halua osallistua tuhlailevaan elämään. Jos mies suostuu tekemään avioehdon, jonka mukaan kaikki hänen nimissään olevat velkansa jäävät hänelle, jos eroatte, homma on selvä ja olet kuivilla, jos ero tulee.

Jos mies ei suostu tällaiseen avioehtoon, kannattaa ottaa yhteyttä kunnan ilmaiseen lakineuvontaan tai muuhun lainoppineeseen ja kysyä mitä mahdollisuuksia sinulla on varautua miehen holtitonta rahan käyttöä vastaan.

 

[Pertsa]

... ja luonnollisesti tässä kohtaa on syytä sopia siitä, miten pakolliset arkimenot jaetaan tasapuolisesti. Kumpikin voi sitten käyttää ylijäävät tulonsa kuten haluaa.

 

[ap,]

Moro!

Avioehdon voi myös tehdä kesken avioliiton. Kerro miehelle, että olet huolissasi hänen rahankäytöstään, että et halua osallistua tuhlailevaan elämään. Jos mies suostuu tekemään avioehdon, jonka mukaan kaikki hänen nimissään olevat velkansa jäävät hänelle, jos eroatte, homma on selvä ja olet kuivilla, jos ero tulee.

Jos mies ei suostu tällaiseen avioehtoon, kannattaa ottaa yhteyttä kunnan ilmaiseen lakineuvontaan tai muuhun lainoppineeseen ja kysyä mitä mahdollisuuksia sinulla on varautua miehen holtitonta rahan käyttöä vastaan.

Mieheni ei suostu avioehtoon. Olen sitä joskus ehdottanut, siis ennen näitä ongelmia, kun olen huolissani miten käy kun perintöä tulee kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ja JOS käy niin ikävästi että sellaisen jälkeen tulee ero, niin perityt omaisuudet menevät "väärälle" osapuolelle, vaikka toinen olisi tehnyt mitä vain, esim. pettänyt, niin siinähän menee perintömökin puolikas tälle petturiosapuolelle. Tämä siis pelko-spekulaatiota.

Mutta asiaan.Mies ei suostu avioehtoon, se on hänen mielestään epäluottamuslause. Olen kauhulla alkanut ajattelemaan, onko mieheni jotenkin epänormaali henkiseltä elämältään.

En saa häntä mihinkään pankkineuvojalle tms muuallekaan koska hänen mielestään ongelmaa ei ole ja on tavallista jos vastikkeet ym on joskus rästissä. Vetoaa vain että ollaanhan me työssä. Hän on ilmeisesti jotenkin "seonnut" kun työkaverit ostelee Lapinmökkejä, Harlikoita, veneitä, ja muita isojen poikien leluja. Mieheni ilmeisesti tuntee sitä perisuomalaista alemmuudentunnetta kun hänellä ei ole varaa moisiin. Moni 40-55 vuotias mieshän on todellakin aika vakiintunut taloudellisesti. Miksi me emme ole, johtuu siitä että meillä oli pitkään eräs velkatakaus jota jouduimme maksamaan, ja tästä oppineena emme ikinä takaa kenenkään lainaa tietenkään.

Toinen ongelma on se, että nyt kun tytär on jo iso, pääsee miehenikin enempi "liikkeelle" viikonloppuisin, ja hän on alkanut käymään ravintoloissa.Tähänkin pätee sama kun tuohon kuluttamiseen eli että "nyt pystyy nauttimaan elämästä kun aikaisempi elämä oli vain seiniensä sisällä istumista ja maksalaatikon syöntiä".

 

[vinkki]

Pyydä hienovaraisesti perinnönjättäjää sulkemaan ko. omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle, eli käytännössä tekemään testamentti sinun hyväksesi (vaikka siis olisit muutenkin ne saamassa) ja kirjaamaan lauseke siihen. Tähän ei tarvita miehesi suostumusta, eikä teidän kummankaan varsinaisesti tarvitse asiasta edes tietää ennen perukirjoitusta.

 

[qwer]

jos tuolaista pelkäät, että ero tulisi ja perintö menisi vääriin suihin, niin jos perinnönjättäjä ei ole käyttänyt lausetta, avio-oikeudesta, niin voit perukirjoituksessa hönkäistä, että annat ohittaa itsesi ja perintö menisi lapsellesi.
mutta näin ulkopuolisen silmin ja paljon nähneenä, ero tuosta tulee, ennemmin tai myöhemmin.

 

[Kannatan]

Pyydä hienovaraisesti perinnönjättäjää sulkemaan ko. omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle, eli käytännössä tekemään testamentti sinun hyväksesi (vaikka siis olisit muutenkin ne saamassa) ja kirjaamaan lauseke siihen. Tähän ei tarvita miehesi suostumusta, eikä teidän kummankaan varsinaisesti tarvitse asiasta edes tietää ennen perukirjoitusta.

Tämä on ehdottamasti parasta tapa turvata "suvun omaisuus" omassa suvussa! Ilman testamenttia omaisuus toki siirtyy perintöoikeuden mukaisesti normaalisti, mutta testamentilla sen voi rajoittaa siirtymään vain perijälle. Tällöin ei tarvita avioehtoa ja perintö tulee vain itsellesi. Testamentin ehdon voi ulottaa myös seuraavalle polvelle, jos haluaa. Ja koska kyse on mitä ilmeisemmin sinun sukulaisista, luulisi että tämä asia oikein esitettynä on varmasti myös heille mielelinen ratkaisu!

 

[Jussi]

Kyllä minä laittaisin eron vireille jo ihan näillä perusteilla. Sitten kun avioero astuu voimaan, voitte hyvin asua yhdessä vuokralla, jos teitä vielä huvittaa. Avoliitossa ette ole toistenne raha-asioista vastuussa.

Jos miehestä on normaalia maksaa vastike joskus myöhässä, anna hänen hoitaa vastikkeen maksu. Kai tiedän palkat kuitenkin tulee eri tileille, niin ettei mies itsenäisesti pääse sinun rahoihisi kiinni? Jos ei, mars palkkatoimistoon ilmoittamaan tilinvaihdoksesta. Samalla sovitte miehen kanssa kumpi mistäkin elinkustannuksista vastaa.

Ja tosiaan, jos perintöä osaat odottaa, pyydä perinnön jättäjää sulkemaan perintö avio-oikeuden ulkopuolelle testamentilla.

 

[hyviä ohjeita...]

...tässä onkin jo tullut. Eli:

- sano omille vanhemmillesi, että miehesi rahankäyttö on holtitonta ja ero saattaa tulla sen vuoksi. Sano, että sen vuoksi heidän kannattaisi käydä omassa pankissaan, kunnan oikeusaputoimistossa tai yksityisellä asianajotoimistossa tekemässä sellainen paperi, että heidän rintaperillisensä (lapset) saavat kukin yhtä paljon omaisuutta, mutta omaisuus ei siirry avio-oikeuden nojalla puolisolle. Jos siis ero tulee, niin miehelläsi ei ole osuutta perintöön.

- jos mies ei suostu avioehtoon, niin voit sanoa hänelle, että hän ei kuitenkaan pääse sinun perintöösi käsiksi, joten sen vuoksi hänen on ihan turha roikkua avioliitossa. Jos mies ei suostu avioehtoon, niin suostuuko sitten avioeroon... Siihenhän ei nykyään tarvitse kysyä lupaa.

- viimeistään nyt siirrä palkkasi menemään ikiomalle tilillesi, johon miehelläsi ei ole käyttöoikeutta. Säilytä pankkitunnukset laskujen maksua varten niin varmassa paikassa, että miehesi ei pääse niihin käsiksi.

- sopikaa kirjallisesti (kumpikin allekirjoittaa päivätyn sopimuksen), että kumpi maksaa mitäkin kuluja. Esim. mies hoitaa vastikkeet ja sähkön, sinä ruoat. Kumpikin vastaa mahdollisista viivästyskoroista. Apua tähän saat kunnan oikeusaputoimistosta.

- jos haluat varmistaa, että miehesi ei käytä myös sinun palkkarahojasi, niin nosta kuukausittain rahaa käteisenä ja siirrä esim. toisen pankin tallelokeroon, jolloin mies ei tiedä rahojen olemassaolosta, sillä on aika kauheaa, jos miehesi on tuhlannut surutta jo 2 vuotta palkkarahojasi, joista hänelle jää ilo ja sinulle taakka. Varaudu jo nyt heti siihen, että teille saattaa asian takia tulla ero.

- pidä huoli, että tyttärenne tiliin mies ei pääse koskemaan.

- keskustele miehesi kanssa vielä kerran siitä, että miten tyttärenne autokoulu, jatko-opintoja yms. aiotaan kustantaa. Peruskoulun jälkeen kirjat eivät enää ole ilmaiset, vaan niistä pitää maksaa. Lapsilisäkin loppuu, kun tytär täyttää 17-v.

- meneekö miehelläsi rahaa toiseen naiseen, ryyppäämiseen (alkava alkoholiongelma), uhkapeleihin (esim. nettipokeri) tms. jota et kertakaikkiaan voi sulattaa.

Miehelläsi saattaa olla joku psyykkinen ongelma (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö), jonka vuoksi raha-asiat eivät pysy kontrollissa. Et saa häntä kuitenkaan hoitoon, mutta sinun tehtävänäsi on tietysti miettiä, että kuinka kauan menee, ennen kuin taloudellinen tilanteenne on niin huono, että luottotiedot menevät. Jos miehen kulutushysteria vain kasvaa, niin hänelle voi tulla iso ahdistus siitä, että mistä rahaa saadaan lisää.

 

[ap.]

Tämä on ehdottamasti parasta tapa turvata "suvun omaisuus" omassa suvussa! Ilman testamenttia omaisuus toki siirtyy perintöoikeuden mukaisesti normaalisti, mutta testamentilla sen voi rajoittaa siirtymään vain perijälle. Tällöin ei tarvita avioehtoa ja perintö tulee vain itsellesi. Testamentin ehdon voi ulottaa myös seuraavalle polvelle, jos haluaa. Ja koska kyse on mitä ilmeisemmin sinun sukulaisista, luulisi että tämä asia oikein esitettynä on varmasti myös heille mielelinen ratkaisu!

Muuten hyvä idea mutta.. Asumme pienellä paikkakunnalla ja vanhempani myös. Vanhempani eivät tiedä ongelmistamme. JOS sanoisin tuosta merkintäjutusta vanhemmilleni, tietäisi koko kylä ja suku viikon päästä että meillä on ongelmia. Enkä halua tässä vaiheessa perheestämme mitään julkista siunailun kohdetta pikku lintukodossamme. Sitä ei moni isossa kaupungissa asuva voi ehkä ymmärtää mutta asia kuitenkin on niin. Äitini on sellainen juorukello etten voisi hänelle vihjaista millään lailla että meillä menee huonosti. Jos ero tulee, muutan paikkakuntaa kauemmas, en voisi jäädä tänne koska täällä on kulttuuri että jos ero tulee, se on täydellinen epäonnistuminen ihmisenä, ja mitä kaikkea lapseni saisi kuulla.. Eli tuo ei käy valitettavasti.

 

[ap.]

...tässä onkin jo tullut. Eli:

- sano omille vanhemmillesi, että miehesi rahankäyttö on holtitonta ja ero saattaa tulla sen vuoksi. Sano, että sen vuoksi heidän kannattaisi käydä omassa pankissaan, kunnan oikeusaputoimistossa tai yksityisellä asianajotoimistossa tekemässä sellainen paperi, että heidän rintaperillisensä (lapset) saavat kukin yhtä paljon omaisuutta, mutta omaisuus ei siirry avio-oikeuden nojalla puolisolle. Jos siis ero tulee, niin miehelläsi ei ole osuutta perintöön.

- jos mies ei suostu avioehtoon, niin voit sanoa hänelle, että hän ei kuitenkaan pääse sinun perintöösi käsiksi, joten sen vuoksi hänen on ihan turha roikkua avioliitossa. Jos mies ei suostu avioehtoon, niin suostuuko sitten avioeroon... Siihenhän ei nykyään tarvitse kysyä lupaa.

- viimeistään nyt siirrä palkkasi menemään ikiomalle tilillesi, johon miehelläsi ei ole käyttöoikeutta. Säilytä pankkitunnukset laskujen maksua varten niin varmassa paikassa, että miehesi ei pääse niihin käsiksi.

- sopikaa kirjallisesti (kumpikin allekirjoittaa päivätyn sopimuksen), että kumpi maksaa mitäkin kuluja. Esim. mies hoitaa vastikkeet ja sähkön, sinä ruoat. Kumpikin vastaa mahdollisista viivästyskoroista. Apua tähän saat kunnan oikeusaputoimistosta.

- jos haluat varmistaa, että miehesi ei käytä myös sinun palkkarahojasi, niin nosta kuukausittain rahaa käteisenä ja siirrä esim. toisen pankin tallelokeroon, jolloin mies ei tiedä rahojen olemassaolosta, sillä on aika kauheaa, jos miehesi on tuhlannut surutta jo 2 vuotta palkkarahojasi, joista hänelle jää ilo ja sinulle taakka. Varaudu jo nyt heti siihen, että teille saattaa asian takia tulla ero.

- pidä huoli, että tyttärenne tiliin mies ei pääse koskemaan.

- keskustele miehesi kanssa vielä kerran siitä, että miten tyttärenne autokoulu, jatko-opintoja yms. aiotaan kustantaa. Peruskoulun jälkeen kirjat eivät enää ole ilmaiset, vaan niistä pitää maksaa. Lapsilisäkin loppuu, kun tytär täyttää 17-v.

- meneekö miehelläsi rahaa toiseen naiseen, ryyppäämiseen (alkava alkoholiongelma), uhkapeleihin (esim. nettipokeri) tms. jota et kertakaikkiaan voi sulattaa.

Miehelläsi saattaa olla joku psyykkinen ongelma (masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö), jonka vuoksi raha-asiat eivät pysy kontrollissa. Et saa häntä kuitenkaan hoitoon, mutta sinun tehtävänäsi on tietysti miettiä, että kuinka kauan menee, ennen kuin taloudellinen tilanteenne on niin huono, että luottotiedot menevät. Jos miehen kulutushysteria vain kasvaa, niin hänelle voi tulla iso ahdistus siitä, että mistä rahaa saadaan lisää.

Kiitos pitkästä vastauksesta. Ero olisi varmasti paras vaihtoehto, mutta kun muuten en viitsisi perhettä repiä.. Pelkään että hänellä on joku esim. kaksisuuntainen m-häiriö, olen lukenut netistä oireista. Mutta hoitoon en häntä saa koska hänestä minä olen vain nihilisti kun haluaisin istua rahakirstun päällä enkä "nauttia elämästä".

Alko-ongelmaa hänellä ei ole, menojalka vain vipattaa kun ei ole vuosikausiin päässyt mihinkään kun lapsi oli pieni.

Vanhempiani en voi neuvoa sulkemaan miestäni pois perinnöistä, kuten jo jollekulle vastasinkin, valitettavasti.

Kun olisin tajunnut tehdä avioehdon silloin joskus, mutta kun en niin en. Tosin en tiedä olisiko mies siihen suostunut.

Olemme maksaneet puoliksi vastikkeet, lainat, ruoat ym. tähän asti eikä ongelmaa ole ollut. Nyt mieheltäni ei kuitenkaan jää enää rahaa noihin menoihin kun rahaa menee hänen tekemiin sitoumuksiin. On aika vaikea laittaa "aikuinen mies ruotuun". Tuntuu että tuo murkkukin on helpompi kun mies, hänelle sentään aikuiset on autoriteettejä mutta eihän vaimon kuulu miehelleensä olla mikään "pomo" tai justiina. Tässä tilanteessa kai pitäisi mutta musta ei ole siihen.

Olen asiaa ajatellut eikä tässä taida oikein olla muuta tehtävissä kun ero. Ennen kuin tulee ongelmia lisää. Se perintöasia ei ole tämän päivän asia, vanhempani eivät ole kuolemaa tekemässä mutta sekin asia tuli mieleeni. Noi mieheni tekemät velat vaan tulevat puoliksi minun ristilleni erossa, ja se vituttaa niin helvetisti jos suoraan sanon. TEHKÄÄ TE MUUT AVIOEHTO AJOISSA ETTEI KÄY KUTEN MULLE.

 

[Rriikka]

Velat tulevat puoliksi, mutta niin myös auto ym mitä sillä on ostettu.

 

[ap.]

Velat tulevat puoliksi, mutta niin myös auto ym mitä sillä on ostettu.

Tiedän. Mulle vain kun olisi kelvannut joku halpa auto, ei tarvitse olla 20 000 euron arvoinen peli. Riitti se halpa auto aiemminkin miehelleni ja vielä päälle paasasi ihmisille että ei ole mitään älyä ostaa velalla autoa. Ei olekaan minunkaan mielestäni, mutta nykyään miehelläni on toinen ääni kellossa. Auto on mielestäni niin turha rahansijoituskohde ellei ole miljonääri, jolla on varaa vaikka uuteen mersuun joka vuosi! Mutta kun olemme pienituloisia etten sanoisi köyhiä ihmisiä, on täyttä hulluutta ostaa tuollaisia autoja vain toisen lapsellisuuden takia.

Kaverini kyllä sanovat mulle että lähde ajoissa. Niin... on vain niin vaikeaa!Ja milläs perustelet tän lapselle, "äiti haluaa eron kun isä osti kalliin auton", ei!!!

 

[valeriana]

No voi hyvää päivää. Ymmärrän, että ongelmasi on todella vaikea ja ero on tuskaisa. Mutta.

Perustelet, miksi et voi erota: suku ja naapurit alkavat puhua, tytär ei ymmärrä, mies suuttuu. Suoraan sanoen, entä sitten? Haluatko tosiaan hukata elämäsi ja ajautua vielä syvempään velkakriisiin vain sen takia, että TOISET IHMISET voivat sanoa tai ajatella sinusta jotain negatiivista? Itsehän sen tiedät kuitenkin, miten teillä todellisuudessa menee/meni ja miksi erositte, jos eroatte. Eiköhän se ole tärkeintä.

Ja on mahdollista, että jos otat eron tosissasi puheeksi ja myös alat puuhaamaan sitä, mies saattaa toeta. Nyt hänellä ei ole hätäpäivää, koska luulee sinun vain nalkuttavan nalkuttamisen ilosta ja kitsaan luonteen tms. takia. Kyllä tytärkin viimeistään aikuisena tajuaa, että ero oli ainoa vaihtoehto, jos parisuhteen toinen osapuoli on syöksemässä koko perheen velkakierteeseen ja tuhoamassa siten itsensä ja kahden muun ihmisen tulevaisuuden. Kyllä se vain on ihan oikea ongelma, että "isi osti liian kalliin auton". Eivät ainoat "hyväksytyt" eron syyt ole viina ja väkivalta.

 

[herätys]

Siis tosiaan haloo! Mä en kyllä jäisi makselemaan miehen velkoja vaan repisin sen niskaperseotteella avioehtoa kirjoittamaan. Jos se tohveli ei tajua sun parasta niin miksi olet jatkanut sen kanssa 2 vuotta?? Ei TODELLAKAAN ole mikään syy se että alkaa kylä kohista teidän ongelmista. Siinähän kohisevat sitten kun tulee ulosottomiehet kun ei toi tahvo osaa pitää talouttaan kasassa. Eikö se ymmärrä puhetta vai mikä on? Ajattele sinä nyt edes omaa etuasi vähän ja tosiaan ensiksi oman ja lapsesi tilin laitat nyt mieheltä jäähylle. Ja mene sanomaan niille vanhemmillesi siitä testamentista. Tarvitseeko avioehtoon kummankin allekirjoituksen?? Esim. jos voitat lotossa niin voitko nyt käydä kirjoittamassa etukäteen itse paperin et kaikki tulevat rahat mitkä kuuluu sulle niin myös jää sulle tästä lähtien??

 

[herätys]

Ja kanssasisaret tehkää niitä avioehtoja, saattavat olla romantiikanpilaajia mut ei ainakaan käy näin!! Koskaan et voi olla 100% varma toisesta!!!!

 

[Mies 50]

Ja kanssasisaret tehkää niitä avioehtoja, saattavat olla romantiikanpilaajia mut ei ainakaan käy näin!! Koskaan et voi olla 100% varma toisesta!!!!

Tässä koko totuus, ja jos kumppani ei sitä kestä niin eipä kestä liittokaan.
Hyvä ohje oli myös yhdessä viestissä mainittu testamentti joka sulkee "epäsoveliaat" ulkopuolelle. Omaisuudet, pienetkään eivät solju "vääriin" sukuihin. Elämästä kun ei koskaan tiedä, eikä kehenkään voi luottaa, ainakaan kun on kyse rahasta.

 

[seken]

Miehelläsi taitaa olla viidenkympin villitys.
Jollei pahempaa tapahdu kun rahan tuhlaaminen autoon, anna olla.

Vanhempiesi suhteen; vetoa perintöveroon! Pyydä heitä tekemään testamentti lapsiesi hyväksi, ja sinulle elinikäinen nautintaoikeus. Siiloin miehesi ei pääse mahdolliseen perintöön käsiksi, eikä naapurien juorukellot pääse päivittelemään muuta kun viisaita veronkiertäjiä!

 

[Kiinteä omaisuus]

Muuten hyvä idea mutta.. Asumme pienellä paikkakunnalla ja vanhempani myös. Vanhempani eivät tiedä ongelmistamme. JOS sanoisin tuosta merkintäjutusta vanhemmilleni, tietäisi koko kylä ja suku viikon päästä että meillä on ongelmia. Enkä halua tässä vaiheessa perheestämme mitään julkista siunailun kohdetta pikku lintukodossamme. Sitä ei moni isossa kaupungissa asuva voi ehkä ymmärtää mutta asia kuitenkin on niin. Äitini on sellainen juorukello etten voisi hänelle vihjaista millään lailla että meillä menee huonosti. Jos ero tulee, muutan paikkakuntaa kauemmas, en voisi jäädä tänne koska täällä on kulttuuri että jos ero tulee, se on täydellinen epäonnistuminen ihmisenä, ja mitä kaikkea lapseni saisi kuulla.. Eli tuo ei käy valitettavasti.

Voisitko olla hieman ovelampi vanhempiesi suuntaan...?

Kerrot lukeneesi lehdestä jutun testamenteista ja omaisuuden säilyttämisestä omassa suvussa, ja aloitat siitä keskustelun "muina naisina". Ihmiset/vanhemmat harvoin ymmärtävät, että "perinnöstä puolet menee puolisolle". Tilanne on vielä helpompi selittää, jos vanhemmillasi on kiinteää omaisuutta. Kerro, että haluat varmistaa omaisuuden säilymisen juuri TEIDÄN SUVUSSA jatkossakin, ja varautua myös siihen, että lapsenne mahdollisesti avioituessa hänen puoliso ei saa puolta omaisuudesta. Ja että helpoin tapa on varmistaa asiaa jo nyt. Käytä siis lehtijuttua tekosyynä sekä lapsesi omaisuuden turvaamista oikeana syynä. Testamenttiehdon voi siis tehdä myös niin, että se koskee sekä sinua että lastasi eli sitten kun sinun vanhempiesi perintö siirtyy lapsellesi. Ja tällainen testamentti kannattaa sinunkin tehdä joka tapauksessa, niin varmistat ettei lapsesi joudu samaan tilanteeseen.

Lapsen iästä riippuen kannattaa harkita myös vanhempiesi omaisuuden testamenttaamista suoraan hänelle. Tällöin vältytte yhden sukupolven (=sinun) perintöveroilta. Lakiosahan tulee pakosta sinulle (sisaruksillesi, jos niitä on?), mutta jos testamentti lapsellesi turvaa puolet omaisuudesta.

 

[Nyrkki pöytään]

Eikö ole helpompi tässä vaiheessa sanoa miehelle suoraan, että nimi avioehtoon ja törsäilylle loppu tai eropaperin hakuun. Tyhmää selän trakana alkaa sumplia mitään keirrätyksiä yms.

Jos sopu tulee niin jatkossa kaikista isommista ostoista ja menoista neuvonpito. Auto tietysti myyntiin tai sinulle samansuuruinen huvitteluraha käteen.

 

[kaisutar]

Eivät ainoat "hyväksytyt" eron syyt ole viina ja väkivalta.

Silti Suomi on puolillaan naisia jotka katselevat väkivaltaisia juoppojaan! Mun mielestä jossain on monet asiantuntijatkin jo sanoneet että jos on joku näistä, on jo mikä näistä tahansa sellainen ongelma, eli jos menee yksin henkilön kanssa jolla on joku näistä ongelmista, helvetti on edessä:

- alkoholismi
- väkivalta
- krooninen pettäjä
- tasapainoton

 

[sivusta sanon]

Siis tosiaan haloo! Mä en kyllä jäisi makselemaan miehen velkoja vaan repisin sen niskaperseotteella avioehtoa kirjoittamaan. Jos se tohveli ei tajua sun parasta niin miksi olet jatkanut sen kanssa 2 vuotta?? Ei TODELLAKAAN ole mikään syy se että alkaa kylä kohista teidän ongelmista. Siinähän kohisevat sitten kun tulee ulosottomiehet kun ei toi tahvo osaa pitää talouttaan kasassa. Eikö se ymmärrä puhetta vai mikä on? Ajattele sinä nyt edes omaa etuasi vähän ja tosiaan ensiksi oman ja lapsesi tilin laitat nyt mieheltä jäähylle. Ja mene sanomaan niille vanhemmillesi siitä testamentista. Tarvitseeko avioehtoon kummankin allekirjoituksen?? Esim. jos voitat lotossa niin voitko nyt käydä kirjoittamassa etukäteen itse paperin et kaikki tulevat rahat mitkä kuuluu sulle niin myös jää sulle tästä lähtien??

Maalta on helppoa sanoa kun merellä myrskyää. Ap:n miehellähän selkeästi on sairaus. Mielisairaus. Mikään muu ei selitä tuota. Mutta minkäs teet kun jäpikkä ei suostu myöntämään ongelmaa, hoitoon hakeutumisesta puhumattakaan. Mikä hoito olisi tollaseen skitsoamiseen, pakkokeinot?

Miten joku voi seota noin.

 

[ap.]

Eikö ole helpompi tässä vaiheessa sanoa miehelle suoraan, että nimi avioehtoon ja törsäilylle loppu tai eropaperin hakuun. Tyhmää selän trakana alkaa sumplia mitään keirrätyksiä yms.

Jos sopu tulee niin jatkossa kaikista isommista ostoista ja menoista neuvonpito. Auto tietysti myyntiin tai sinulle samansuuruinen huvitteluraha käteen.

Sain mieheni lopulta suostuteltua edes kysymään mitä autoliike maksaisi jos ostaisi takaisin automme. Mutta meinasin pyörtyä, meille jäisi silti autosta velkaa jos myisimme sen pois! Auto maksoi 22 000 euroa, nyt siitä saisi paaaaljon vähemmän ja velkaa on autosta vielä 18 000 euroa. Eli sitä ei kannata myydä ainakaan, ja joutuisi ostamaan vielä tilalle jonkin halvan auton. Miten noi autot voi tuolla tavalla pudottaa arvoaan? Kyseessä on ihan eurooppalainen merkki ja kun katsoin Keltaisesta pörssistä, niistä pyydetään kyllä 20 000 hyvinkin mutta autoliike näköjään ei halua maksaa mitään tollasesta, vaikka itse taatusti myisi sen eteenpäin hyvällä voitolla.

Mies ei suostu avioehtoon, ja kuten totesinkin, hän on ilm. sairas, joten turha hänen kanssaan on neuvotella, ei ymmärrä asiaa, on nyt ns. maanisessa vaiheessa jossa velatkin on saatavia. Menee ensi viikonloppuna "poikien kanssa" kahden yön mökkireissulle, alan kohta epäillä jotain. Ei tästä tule mitään. Miten ihmeessä voin kertoa ongelmasta lapselle, ilman että käännän hänet jommankumman puolelle? Ei murkkuikäinen tajua mistään psyykkisistä sairauksista, itsekään en tuollaisista ole paljoa perillä ollut ennen tätä.