Mieheni ei taida pitää minua kauniina/sievänä edes

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hiuksenhalkoja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hiuksenhalkoja

Vieras
Mieheni on huono sanomaan "sosiaalisia valheita". Olen muutaman kerran heittänyt jonkin sellaisen kommentin, johon luonteva, sosiaalisesti älykäs tapa kommentoida olisi sanoa jotain siitä, miten hyvältä näytän. Siis ei mitään sellaista, että sanoisin itse näyttäväni lihavalta tai rumalta ja odottaisin päänsilitystä vaan hienovaraisempaa. Tyyliin jos olemme kaupungilla ja minusta tuntuu että joku mies katsoo minua pidempään mainitsen siitä, että mitäköhän tuokin noin katsoi. Mies silloin vain vaikenee vaivautuneena, ei sano mitään.

Olen kyllä suhteemme aikan lihonut, joten kroppani ei ole enää yhtän upea kuin oli aikoinaan. Painoindeksini on tällä hetkellä 27. Naamani on aina ollut jotenkin omituinen, näytän liikaa joltain ties miltä menninkäiseltä ollakseni kaunis -kuvittelisin että parhaimmillani olen ollut ehkä kiehtovan näköinen.

Joskus kun tehdään seksiä mies saattaa kyllä sanoa, että "olet kaunis alasti", mutta sitä ei lasketa mitä kiihottunut mies sanoo. Joskus hyvin, hyvin harvoin se saattaa sanoa tykkäävänsä jostain vaatteestani. Enimmäkseen ei, mikä johtuu varmaan siitä että en ole kovin hyvä pukeutumaan ja olen ihan liian mukavuudenhaluinen näyttääkseni hyvältä.

Haluttava olen ilmeisesti edelleen, päätellen siitä miten usein seksi maistuu.

Mutta oikeasti, onko se ongelma parisuhteessa jos mies ei voi olla tyytyväinen vaimonsa ulkonäköön? Mies on itse hoikka ja nuorekas, paljon ikäistään nuorekkaamman näköinen ja itse taas olen kovasti vanhetunut viime aikoina. Tiedän että mies rakastaa minua mutta pelkään että se häpeää salaa ulkonäköäni.
 
Minä en ole koskaan ollut taviksen näköinen. Sepä olisikin helppoa. Mutta kun on aina näyttänyt vähän erikoiselta, sitä ajattelee toisen mielipidettä paljon enemmän. Ts. oletan että jos näyttäisin tavikselta, mies tuskin vertailisi minua muihin tavisvaimoihin, mutta nythän se voi hyvinkin ajatella, että "tuollainen tavallinen pulliainen olisi parempi kuin tuollainen outo menninkäinen."

Meinaan vaan että eihän kukaan tavallisuutta häpeä tai kiinnitä siihen huomiota vaan tavallisuudesta poikkeamista.

Sitäpaitsi minusta suurin osa ihan taviksista onnistuu näyttämään ihan hyvältä.
 
Minä en ole koskaan ollut taviksen näköinen. Sepä olisikin helppoa. Mutta kun on aina näyttänyt vähän erikoiselta, sitä ajattelee toisen mielipidettä paljon enemmän. Ts. oletan että jos näyttäisin tavikselta, mies tuskin vertailisi minua muihin tavisvaimoihin, mutta nythän se voi hyvinkin ajatella, että "tuollainen tavallinen pulliainen olisi parempi kuin tuollainen outo menninkäinen."

Meinaan vaan että eihän kukaan tavallisuutta häpeä tai kiinnitä siihen huomiota vaan tavallisuudesta poikkeamista.

Sitäpaitsi minusta suurin osa ihan taviksista onnistuu näyttämään ihan hyvältä.

Suomalaiset ovat ruma kansa. Minua hävettää olla suomalainen.
 
Viimeksi muokattu:
No vaikenee kun sun kysymykses tuntuu teiniltä. Ei aikuiset ihmiset tollasia kysele ukoltaan.


No, minä nyt kumminkin kyselen. Yritän kai saada miehen huomaamaan, että joku muu mies ehkä mahdollisesti huomaisi minut, että saisin hänet huomioimaan minua sanallisesti edes vähän. Tai saattaahan se pidellä takapuoltani kaksin käsin ja todeta, että sulla on niin ihana pylly, mutta ikinä se ei kommentoi sitä miltä näytän.

Välillä tuntuu että mies ei edes usko että joku muu mies voisi huomata minut.
 
Viimeksi muokattu:
No, minä nyt kumminkin kyselen. Yritän kai saada miehen huomaamaan, että joku muu mies ehkä mahdollisesti huomaisi minut, että saisin hänet huomioimaan minua sanallisesti edes vähän. Tai saattaahan se pidellä takapuoltani kaksin käsin ja todeta, että sulla on niin ihana pylly, mutta ikinä se ei kommentoi sitä miltä näytän.

Välillä tuntuu että mies ei edes usko että joku muu mies voisi huomata minut.


Mikset vain sano suoraan, että haluaisin sinun huomioivan minua enemmän sanallisesti.

Tosin minusta kuitenkin vaikuttaa että miehesi kehuu, esim pyllyä ja kauneutta alasti. Miksei sitä muka lasketa, mitä kiihottunut mies sanoo tai miksei hänen tapansa kehua kelpaa? Miksei se sinulle kelpaa, että mies rakastaa ja haluaa sinua? Mikset ota vain nätisti vastaan kun sinua kehutaan, kun ongelma on selvästi enemmän sinun kuin miehesi päässä?

Voit toki kysyä suoraan, pitääkö mies sinua kauniina tai sievänä. Mutta jos hän vastaa että kyllä, hän pitää niin kelpaisiko sekään sinulle vai pitäisitkö pakotettuna valheena, tai mitäpä jos hän vastaisikin että en pidä mutta rakastan ja haluan sinua silti? Eiköhän sinun kannattaisi nyt miettiä, miten itse miellyttäisit itseäsi - jos ylipaino vaivaa niin laihduta, jos naamassa tai tukassa on vikaa, mene kampaajalle, kosmetologille tms. Meillä ihmisillä on taipumusta projisoida tunteitamme muihin, eli jos itse häpeän paria ylikiloani niin uskon muiden ajattelevan samalla tavalla jne.

Tavallaan jaan tunteesi, sillä tapailen miestä joka on samanpituinen ja muutenkin saman kokoinen kuin itse olen, ja tietty helkkarin timmissä kunnossa. Itse taas olen haastavan kevään ja sairastelukierteen jäljiltä läskimpi kuin koskaan, siinä 25-indeksissä. Mies on 8 vuotta vanhempi kuin minä joten korvien väli kuten aikuisella ja kuitenkin näyttää todella nuorelta. Ei saa näppejään irti minusta ja seksi ynnä henkinen synkka loistavaa. Vaikka näytänkin mielestäni miehen rinnalla tosi löysältä ja minulla on ihan varmasti isommat farkut kuin hänellä, olen sitkeästi takertunut ajatukseen että mä olen nyt ihmissuhdemaailman lottovoittaja ja nautin tästä tilanteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Tavallaan jaan tunteesi, sillä tapailen miestä joka on samanpituinen ja muutenkin saman kokoinen kuin itse olen, ja tietty helkkarin timmissä kunnossa. Itse taas olen haastavan kevään ja sairastelukierteen jäljiltä läskimpi kuin koskaan, siinä 25-indeksissä. Mies on 8 vuotta vanhempi kuin minä joten korvien väli kuten aikuisella ja kuitenkin näyttää todella nuorelta. Ei saa näppejään irti minusta ja seksi ynnä henkinen synkka loistavaa. Vaikka näytänkin mielestäni miehen rinnalla tosi löysältä ja minulla on ihan varmasti isommat farkut kuin hänellä, olen sitkeästi takertunut ajatukseen että mä olen nyt ihmissuhdemaailman lottovoittaja ja nautin tästä tilanteesta.


Kuulostaa että sun ukolla on läskifetissi.
 
Viimeksi muokattu:
Tosin minusta kuitenkin vaikuttaa että miehesi kehuu, esim pyllyä ja kauneutta alasti. Miksei sitä muka lasketa, mitä kiihottunut mies sanoo tai miksei hänen tapansa kehua kelpaa? Miksei se sinulle kelpaa, että mies rakastaa ja haluaa sinua? Mikset ota vain nätisti vastaan kun sinua kehutaan, kun ongelma on selvästi enemmän sinun kuin miehesi päässä?.

Erittäin hyviä kysymyksiä. Ilmeisesti jostain syystä haluaisin että mies kehuu PUKEUTUMISTANI. Vaikka niin ei varmaan monikaan heteromies tee. Mies on itse asiassa tehnyt selväksi että hänestä alastomuus on seksikästä mutta esim. sievät alusvaatteet eivät hetkauta.
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin hyviä kysymyksiä. Ilmeisesti jostain syystä haluaisin että mies kehuu PUKEUTUMISTANI. Vaikka niin ei varmaan monikaan heteromies tee. Mies on itse asiassa tehnyt selväksi että hänestä alastomuus on seksikästä mutta esim. sievät alusvaatteet eivät hetkauta.

Voi kuule, täydet sympatiani! Tuollaisia ne miehet ovat. Minä panostan aika paljon pukeutumiseeni, luen tyyliblogeja, suunnittelen asuja, tuunaan ja huollan vaatteita huolellisesti. Nautin siitä kun tunnen näyttäväni hyvältä. Mutta ei ne vaatteet miestäni kiinnosta! Alusvaatteissa on aivan sama, ovatko ne pitsihepeneitä vai sloggeja, miestä kiinnostaa vain niiden riisuminen. Lakkaa siis sinäkin toivomasta mahdotonta, ja nauti siitä huomiosta jota mieheltäsi saat! Teet vaan itsesi onnettomaksi toivomalla toiselta sellaista, mikä häneltä ei tule luonnostaan. Pukeutumisjutuista voit puhua ja keskinäistä kehumista harrastaa kavereidesi kanssa, sinulla on varmaan joku naispuolinen kaveri, joka huomaa vaatteesi.
Lisäksi sanot itse, ettei juuri panosta pukeutumiseesi. Kokeile joskus, mitä tapahtuisi jos panostaisit vähän enemmän. Minä veikkaan, että saisit siitä sellaista potkua itsetunnollesi, ettet edes välittäisi siitä, kehuuko kukaan! Tärkeintä on kuitenkin se, millaiseksi itse itsesi tunnet missäkin asussa.
 
Viimeksi muokattu:
Voi kuule, täydet sympatiani! Tuollaisia ne miehet ovat. Minä panostan aika paljon pukeutumiseeni, luen tyyliblogeja, suunnittelen asuja, tuunaan ja huollan vaatteita huolellisesti. Nautin siitä kun tunnen näyttäväni hyvältä. Mutta ei ne vaatteet miestäni kiinnosta! Alusvaatteissa on aivan sama, ovatko ne pitsihepeneitä vai sloggeja, miestä kiinnostaa vain niiden riisuminen. Lakkaa siis sinäkin toivomasta mahdotonta, ja nauti siitä huomiosta jota mieheltäsi saat! Teet vaan itsesi onnettomaksi toivomalla toiselta sellaista, mikä häneltä ei tule luonnostaan. Pukeutumisjutuista voit puhua ja keskinäistä kehumista harrastaa kavereidesi kanssa, sinulla on varmaan joku naispuolinen kaveri, joka huomaa vaatteesi.
Lisäksi sanot itse, ettei juuri panosta pukeutumiseesi. Kokeile joskus, mitä tapahtuisi jos panostaisit vähän enemmän. Minä veikkaan, että saisit siitä sellaista potkua itsetunnollesi, ettet edes välittäisi siitä, kehuuko kukaan! Tärkeintä on kuitenkin se, millaiseksi itse itsesi tunnet missäkin asussa.

En tosiaan juurikaan panosta pukeutumiseeni. Toisaalta haluaisin panostaa enemmän ja siksi olisi kiva saada mieheltä jotain suuntaviivoja miltä hän haluaisi minun näyttävän. Tuttavapiirini sattuu olemaan sellaista etten oikein voi kenenkään kanssa jutella pukeutumisasioista emmekä tyttökavereiden kanssa kommentoi toistemme vaatteita. No, yhtä mekkoani kehui moni yksissä juhlissa ja olin siitä ihan järkyttynyt. (minulle siis selvästi sopii suorastaan räikeän väriset vaatteet jotka paljastaa anteliaasti liivittömiä rintoja. ;) Ei vaan tunnu luontevalta pukeutua siten arjessa).

Mutta ehkä on vaan parasta esiintyä alasti jos haluaa mieheltä kehuja ja miettiä pukeutumisasiat ihan itsekseen.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä