Mieheni ei koskaan keksi yhteistä tekemistä...

Ärsyttää ihan älyttömästi ettei mies koskaan keksi meille mitään yhteistä tekemistä!!! Välillä tuntuu että oon parisuhteessa se hovinarri joka tekemällä tekee arjesta vähän siedettävämpää keksimällä kaikkea pientä tekemistä ja menoja.

Miten sais miehen ymmärtämään että nauttisin paljon siitä jos joskus mies ehdottaisi jotain yhteistä menemistä tai tekemistä? Mä järjestelen reissuja, teatterijuttuja yms mihin mennä miehen kanssa yhdessä mutta mies ei osaa ehdottaa edes lautapelin pelaamista mulle!!! Helvetin turhauttavaa!!!

 

ootko sanonut sille että ois kiva jos se ehdottais ja järjestäis jotain yhteistä tekemistä? miehet ei lue ajatuksia. eikä ymmärrä vihjeitä. sano suoraan.

 

ootko sanonut sille että ois kiva jos se ehdottais ja järjestäis jotain yhteistä tekemistä? miehet ei lue ajatuksia. eikä ymmärrä vihjeitä. sano suoraan.

Kevennys;
Mies löysi pullon rannalta ja henki lupasi yhden toivomuksen toteuttaa miehelle kun vapautti pullosta hengen,
mies toivoi tietä rakastettunsa saarelle joka oli keskellä merta,
henki siihen että on vaativa sinun toiveesi eikö voisi olla jokin helpompi,
mies siihen että ymmärtäisin mitä rakkaani ajattelee,
hetken tuumittuaan henki siihen vastasi kuinka monikaistaisen tien taasen halusitkaan sille saarelle.

 

ootko sanonut sille että ois kiva jos se ehdottais ja järjestäis jotain yhteistä tekemistä? miehet ei lue ajatuksia. eikä ymmärrä vihjeitä. sano suoraan.

On sanottu suoraan ja epäsuorasti ja joka kerta vastaus on sama: joo joo, kyllä mä yritän... No yrittämisen asteelle se aina jää :/

Oon ehdottanut että vois vaikka pakata eväät mukaan ja viedä mut jonnekin puistoon picnikille mutta mies ei kuulema tiedä yhtään hyvää puistoa tms minne mennä!!! Voi v***u, eihän niitä puistoja täällä olekaan kun muutama kymmenen tossa 20kilsan säteellä. Kihlapäivänä puhuttiin et oltais menty ravintolaan syömään... no eipä sitten menty kun mies ei kuulema tiedä paikkakunnalta yhtään ravintolaa!! Eikä ollut vaivautunut ottamaan selvää niistä!!!! Ja jo tossa keskustan alueella on ainakin seittemän ravintolaa... ja jos vähän pitää silmät jak korvat auki kun liikkuu kaupungilla niin varmasti näkee ne ravintolat.

Välillä vaan tuntuu ettei miestä edes kiinnosta tehdä mun kanssa mitään, saatika sitten nähdä vaivaa sen eteen että järjestäis jotain.

 

ok. kannattaa lempata äijä. mitä sitä itseään kiusaamaan, silloin kun suhteessa ei ole enää kivaa niin ei ole mitään syytä olla lähtemättä kävelemään.

 

hei...meikäläiselläkin tyypillinen jörö mies, jolla ei mielikuvitusta. Kesti vaan aikansa hyväksyä se piirre vaikka ärsyttikin tosi paljon! Mä olen se joka keksin tekemistä ja ehdotan juttuja. Homma alkoi toimia kun asennoiduin niin että hei, mähän voin tykätä siitä että oon nk. "pomo" siinä asiassa että keksin menemiset ja saan siitä palkaksi sitten sen että toinen nauttii. Mies ei ole aamuihiminen ns. ja meikäläinen on...eli meillä aamulla minä puhun ja mies jöröilee. Ihmiset vaan on erilaisia kaikki! ja parisuhteessa tosiaankin ottaa koville se että toiveet ei kohtaa. Toinen voi olla ulospäinsuuntaunut ja toinen ei. Toinen vihaa janssoninkaiusausta ja toinen ei. (nk. meillä) no, teen itselle aina välilä pelköstään itselle sitä herkkua! Tiedän miten paljon joutuu tekemään töitä sillä saralla, että hyväksyy toisen sellaisena kuin on. Toista ei voi alkaa muuttamaan, mutta ymmärrystä voi kehittää. Ei se mies tee sitä tahallaan tai siksi ettei välitä toisesta. Ei vaan osaa, eihän sitä itekään osaa kaikkea ja juuri niitä mitä toinen osaa. Puhuminen auttaa, vaikka toinen ei puhuiskaan. Täytyy vaan olla varovainen että puhuu siten ettei syyllistä...miehet toimii kaiketi niin suoraan ja me naiset ollaan monimutkaisia...mutta siksipä myös miehet meistä tykkääkin. :!!!

 

Oon myöskin sitä mieltä, että miehelle pitää sanoa aika suoraan mitä toivoo, koska miehet ei (sen enempää kuin naisetkaan) osaa lukea ajatuksia. Noista menoista ja tekemisistä on kuitenkin turha tehdä liian suurta numeroa, koska se vaan helposti lannistaa toista tai saa ajattelemaan, että kaipaat jotain liian vaikeasti järjestettävää (vaikka totuus olisikin jotain aivan muuta). Tulee rimakauhu.

Jos olet hyvä keksimään tekemistä niin jatka sitä, mutta älä laita itseäsi ja miestäsi aivan ylikierroksille. Keksi jotain hauskaa, jututa siitä mikä miestäsi kiinnostaa, kehu ja kiitä. Liika stressaaminen ei ole kuin haitaksi. Uskon, että kun riittävästi teette jotain yhdessä (vaikka sopimalla aluksi tietyt päivät jolloin järjestätte jotain) niin yhdessä tekemisestä tulee pian tapa ja alatte keksiä kaikenlaista yhdessä. Välillä tulee tehtyä ihan mielettömän hauskoja juttuja, ja välillä taas valittua joku aivan surkeakin juttu... Kuten katsottua huono leffa ja sen jälkeen hankittua vaikka itämaisesta vatsanpuruja. Kaikesta jää kuitenkin aina jokin muisto.

Myöhemmin ei enää ole niin paineitakaan onnistumisen suhteen, jolloin tekeminen ei enää ole pääasia vaan yhdessä oleminen. Mielestäni noiden juttujen ei tarvitse myöskään olla kovin spontaaneja, eikä niistä aina tarvitse olla ihan järjettömän innoissaankaan lähtöhetkellä.

Kyllä se mies varmaan vielä aktivoituu.

Ps. Kehu lisää.

 

minkäs sitä miehenä tekee. meillä kaksilasta joista toista ei saa koskaan hoitoon. eli lapset on jatkuvasti mukana. eli mitä sellaista voi yhdessä kotona iltasella tehdä. vaimo koko ajan valittaa että keksi yhteistä tekemistä ja kun tiedustelee että mitä, niin vastaus on jotain. ei kelpaa lautaapelit eikä elokuvankatselu. tarttis olla jotain arjesta poikkeavaa. töiden jälkeen vapaa aika menee omakotitaloa rakentaessa, niin millä siinä sit kehittää mitään.