Vierasvieras ja ap, tässä minun kokemukseni.
Kun epäilykseni miestä kohtaan heräsivät, yritin lähestyä asiaa puhuen tunteistani, epävarmuudestani, ajatuksistani siitä ettei kaikki ollut normaalisti. Miehen vastaukset olivat "älä huolehdi", "ei ole mitään hätää", "kaikki on hyvin", "älä ole hölmö, ei mitään ole tapahtunut".
Ihmisen perusvaisto on valehdella lisää, kieltää tekemänsä asiat, jos on mahdollista että myöntäminen aiheuttaa esim. perheen hajoamisen. Mieheni ei myöntänyt asiaa, koska toivoi että kaikki menisi ohi, ja voisimme jatkaa normaalisti, ilman että hän jää kiinni ja joudumme elämään kriisin läpi.
Kun sain "todisteet", siis varmuuden petoksesta, kerroin sen hänelle suoraan. En huutanut, en haukkunut (se kaikki tuli vähän myöhemmin...), kerroin että tiedän mitä hän on tehnyt ja kenen kanssa. Arvatkaas mitä? Mies edelleen kielsi kaiken. Hän oli vain pitänyt naista kädestä, käynyt kahvilla, käynyt kaupassa, pelannut pleikkaa naisen lasten kanssa... Edelleen perusvaisto oli valehdella asiat mahdollisimman kauniiksi.
Ei mennyt läpi. Lähdin kotoamme, kuuntelin miehen vastaajaani jättämät viestit, joissa hän syytti minua vakoilusta ja asioiden nuuskimisesta ym. Pikkuhiljaa hän kai kuitenkin ymmärsi, ettei saa minua hämättyä enää. Hän alkoi tunnustaa tekojansa pikkuhiljaa. Yhä vieläkin ne pahimmat asiat hän sivuutti. Minun oli aina osoitettava, että tiedän asian oikean laidan ennen kuin hän tunnusti kaiken.
Ja tiedättekös mitä, jos en olisi pistänyt kovaa kovaa vastaan. Jos en olisis VAATINUT koko totuutta, ei lapsillamme olisi enää yhtenäistä perhettä. Emme olisi voineet lähteä rakentamaan uutta elämää, luottamusta ja rakkautta selvittämättömille valheille.
Tämä siis minun tarinani lyhyesti.
Vierasvieras, anteeki kun sanon vähän kärkkäästi, mutta kuulostat vähän niiltä telkkarin "ennen - jälkeen" mainoksilta, joissa ero kahden asian välillä pyritään esittämään mahdollisimman suurena vääristelemällä tilanteita. Missään en sanonut, tai antanut ymmärtää että keskustelu miehen kanssa käydään huutamalla, haukkumalla ja provosoimalla. Kummallinen oletus sinulta.
Ehkä ymmärsitkin, että jos olisin omassa elämässäni toiminut sinun tavallasi, ei totuus olisi tullut milloinkaan esiin, ja me olisimme eronneet. Sillä minähän tiesin mitä on tapahtunut. Jos ei mies sitä olisi minulle lopulta tunnustanut, olisin hänet jättänyt. Ehkä sinulla on omassa elämässäsi toisenlainen kokemus totuuden etsinnästä kriisitilanteessa...
Ja kyllä, minunkin tarinassani on talolaina, lapsia ym. herkut jotka sopivasti monimutkaistavat asioita.