Ä
äimän käki
Vieras
Mieheni ei osaa puhua tunteista. Ei osaa sanoittaa siis niitä. Ei osaa kertoa miltä tuntuu tai mitä tunneasioista ajattelee. Ei osaa kuvailla millainen minä olen tai millainen hän on. Ei tiedä hyviä tai huonoja puoliaan. Ei osaa kertoa lapsuudestaan.
Ainoat asiat mitä kuulen kysyttäessä ovat paremmin kuin sulla, täydellistä, hyvää, hienoa jne. On siis heti puolustamassa itseään heti, vaikkei mitään tarvetta olisi.
Tunteet tuntuvat heijastan omiani. Toistelee samoja asioita kuin minä, mutta usein vain toisin päin eli heijastaa kuvailut minuun itsensä sijasta. Rakkauskin kulkee käsi kädessä sen kanssa rakastanko minä häntä vai en.
Mitä tämä on? Voiko ihminen olla ihan tunnesokea ja jos, voiko hänellä silloin tosissaan olla täydellinen lapsuus?
Ainoat asiat mitä kuulen kysyttäessä ovat paremmin kuin sulla, täydellistä, hyvää, hienoa jne. On siis heti puolustamassa itseään heti, vaikkei mitään tarvetta olisi.
Tunteet tuntuvat heijastan omiani. Toistelee samoja asioita kuin minä, mutta usein vain toisin päin eli heijastaa kuvailut minuun itsensä sijasta. Rakkauskin kulkee käsi kädessä sen kanssa rakastanko minä häntä vai en.
Mitä tämä on? Voiko ihminen olla ihan tunnesokea ja jos, voiko hänellä silloin tosissaan olla täydellinen lapsuus?