miehen syöpäkontrolli ja vauva.. aamuisia ajatuksia!

Eilen oli miehen syöpäkontrolli ja kaikki oli hyvin! IHANAA.
Mies kysyi lääkäriltä myös että joko se vauva voisi meidän elämään tulla, ja lääkäri oli todennut että antaa mennä vaan!! ihanaa, vihdoinkin saamme luvan pienokaiselle :heart:

Ollaan vielä nuoria (minä 20 ja mies 22), silti vauva-ajatukset on pyörinyt päässä jo hetken, vauvakuumettakin on kiitettävästi.
Nyt kuitenkin "luvan saatua" ajatus rupes jollain tapaa pelottamaan.
Ehkä se on vaan sitä, kun nyt se todella on mahdollista..
Mutta ihana juttu se joka tapauksessa on!!

 

Ihana juttu!! Toivottavasti tärppää pian! Onnittelut sairauden voittamisesta

 

Kiva kuulla että kaikki oli hyvin! Ja ei muuta kun peiton alle vauvaa yrittämään!

 

kiitos! sitä pikkuista toivoi jo vuosi sitten, mutta lääkäri määräsi vuoden odottamaan hoitojen jälkeen, nyt melkein vuosi takana syöpähoidoista ja vauva tervetullut, ihanaa!

Aina sitä vaan silti miettii, että olenko mä nyt valmis, pärjätäänkö me, yms. Mutta ollaanhan me aina ennenkin pärjätty, miksei nytkin

 

kiitos! sitä pikkuista toivoi jo vuosi sitten, mutta lääkäri määräsi vuoden odottamaan hoitojen jälkeen, nyt melkein vuosi takana syöpähoidoista ja vauva tervetullut, ihanaa!

Aina sitä vaan silti miettii, että olenko mä nyt valmis, pärjätäänkö me, yms. Mutta ollaanhan me aina ennenkin pärjätty, miksei nytkin

Pärjäätte te :flower: Hienoa kuulla että hyviä syöpäuutisia ja vielä pisteenä tuo vauvalupa.

 

Se pelko on kumppanin menettämisen pelkoa. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että alitajuisesti ihminen miettii josko sairaus uusii ja sitä jää yksin lapsen kanssa: Onnea teille ja ole miettimättä elämää valmiiksi, sitä pitää nautti hetkistä jatehkää ihmeessä lapsi jos sen haluatte.

 

Se pelko on kumppanin menettämisen pelkoa. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että alitajuisesti ihminen miettii josko sairaus uusii ja sitä jää yksin lapsen kanssa: Onnea teille ja ole miettimättä elämää valmiiksi, sitä pitää nautti hetkistä jatehkää ihmeessä lapsi jos sen haluatte.

kiitos, sitä se kai on. Uusiutumisriski kun aina kuitenkin on. Mutta niin, täytyy elää päivä kerrallaan ja toivoa että kaikki jatkuukin näin hyvin ja että sen oman pienokaisen saamme! =)

 

Ihana kuulla että kaikki on hyvin :hug: Sitten vain vauvanteko puuhiin

 

tuli mieleen, että tietääkö kukaan tapausta, jossa syöpähoitojen jälkeen ei vauvaa olisi kuulunutkaan? :|
noh, turha se kai on mitään vielä murehtia, kun ei olla edes vielä yritetty..

 

:hug: onnea molemmille hyvistä uutisista

 

:hug: temppiä vaan teille ja hommiin vaan tiedän tunteen meillä myös mies syöpäkontrolleissa ja meillä poika 5v ja tyttö 4kk rohkeutta :heart:

 

kiitokset kaikille :hug:

 

Se pelko on kumppanin menettämisen pelkoa. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että alitajuisesti ihminen miettii josko sairaus uusii ja sitä jää yksin lapsen kanssa: Onnea teille ja ole miettimättä elämää valmiiksi, sitä pitää nautti hetkistä jatehkää ihmeessä lapsi jos sen haluatte.

kiitos, sitä se kai on. Uusiutumisriski kun aina kuitenkin on. Mutta niin, täytyy elää päivä kerrallaan ja toivoa että kaikki jatkuukin näin hyvin ja että sen oman pienokaisen saamme! =)

No toki se on tuota menettämisen pelkoa mutta sen kanssa voi elää :hug: minä en kyllä ole pelännyt sitä yksin jäämistä lasten kanssa jotenkin tunnen että nyt on paremmin vielä kun on lapset niin en todella jää ihan yksin jos pahin jostain syystä tapahtuisi, miehenikin on sanonut niin että ihanaa kun hänen elämä jatkuu lapsissakin ei uskonut että saisi vielä lapsia elämä koettelee välillä, mutta saihan saku koivukin lapsen vaimonsa kanssa vaikka hoidot takana yritä ihmeessä,kannattaa kyllä ja miehesi saa muuta ajateltavaa :wave:

 

Se pelko on kumppanin menettämisen pelkoa. Omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että alitajuisesti ihminen miettii josko sairaus uusii ja sitä jää yksin lapsen kanssa: Onnea teille ja ole miettimättä elämää valmiiksi, sitä pitää nautti hetkistä jatehkää ihmeessä lapsi jos sen haluatte.

kiitos, sitä se kai on. Uusiutumisriski kun aina kuitenkin on. Mutta niin, täytyy elää päivä kerrallaan ja toivoa että kaikki jatkuukin näin hyvin ja että sen oman pienokaisen saamme! =)

No toki se on tuota menettämisen pelkoa mutta sen kanssa voi elää :hug: minä en kyllä ole pelännyt sitä yksin jäämistä lasten kanssa jotenkin tunnen että nyt on paremmin vielä kun on lapset niin en todella jää ihan yksin jos pahin jostain syystä tapahtuisi, miehenikin on sanonut niin että ihanaa kun hänen elämä jatkuu lapsissakin ei uskonut että saisi vielä lapsia elämä koettelee välillä, mutta saihan saku koivukin lapsen vaimonsa kanssa vaikka hoidot takana yritä ihmeessä,kannattaa kyllä ja miehesi saa muuta ajateltavaa :wave:

itse asiassa ei mullakaan suoranaisesti koskaan miehen sairastaessa oo ollut pelkoa, että se siihen kuolisi. jotenkin sitä luottaa nykypäivän hyviin hoitoihin ja että niin vain ei käy, me ei anneta periksi. ja molemmat pysyttiin tosi positiivisena koko sairauden aikana. (muut sitä kovasti ihmetteli) enemmänkin kai mua tässä vauvasuunnitelmissa mietityttää minä itse - olenko vielä valmis ja näin. kiitos rohkaisevista sanoistasi! toki vauvaa yritetään, (joko nyt pian, tai hetken päästä) vaan jotenkin mua kuitenkin jännittää koko juttu.. vuosi sitten olin täysin varma asiasta, nyt sitten epäröin, kai kun yrittäminen on lupa aloittaa =)

 

Onnea! Toivotaan, että jatkossakin kontrolleista tulee hyviä uutisia.

Mullekin sanottiin toisten hoitojen jälkeen, että mieluiten vähintään vuosi odottaa raskauden yrittämistä. No raskaaksi tulin kolme vuotta myöhemmin, mutta se raskaus päätyi keskenmenoon.

 

Onnea! Toivotaan, että jatkossakin kontrolleista tulee hyviä uutisia.

Mullekin sanottiin toisten hoitojen jälkeen, että mieluiten vähintään vuosi odottaa raskauden yrittämistä. No raskaaksi tulin kolme vuotta myöhemmin, mutta se raskaus päätyi keskenmenoon.

kiitos, ja pahoittelut sun menetyksen vuoksi :hug:

 

ihanaa että voitte alkaa yrittää vauvaa! :heart:
ja suuret onnittelut miehesi sairauden voittamisesta! :hug:

saako kysyä mikä syöpä miehelläsi oli? :|

 

ihanaa että voitte alkaa yrittää vauvaa! :heart:
ja suuret onnittelut miehesi sairauden voittamisesta! :hug:

saako kysyä mikä syöpä miehelläsi oli? :|

kiitos :hug:
aina sitä kysyä saa, ja mä kyllä jaan tietoni siitä mielelläni =)
eli imusolmukesyöpä oli, hodginkin lymfooma tarkemmin.
huhtikuun alussa-07 todettiin ja sitten aloitettiin sytostaattihoidot, jotka kesti aina marraskuulle -07 asti. 6.jaksoa sai, eli 12 hoitokertaa, kahden viikon välein. marraskuussa todettiin syöpä voitetuksi ja siitä asti kaikki ollut hyvin kontrolleissa!

 

ihanaa että voitte alkaa yrittää vauvaa! :heart:
ja suuret onnittelut miehesi sairauden voittamisesta! :hug:

saako kysyä mikä syöpä miehelläsi oli? :|

kiitos :hug:
aina sitä kysyä saa, ja mä kyllä jaan tietoni siitä mielelläni =)
eli imusolmukesyöpä oli, hodginkin lymfooma tarkemmin.
huhtikuun alussa-07 todettiin ja sitten aloitettiin sytostaattihoidot, jotka kesti aina marraskuulle -07 asti. 6.jaksoa sai, eli 12 hoitokertaa, kahden viikon välein. marraskuussa todettiin syöpä voitetuksi ja siitä asti kaikki ollut hyvin kontrolleissa!

kiitos kun jaksoit vastata olen todellinen onnellinen teidän puolesta! on lohduttavaa kuulla tällaisia selvitymistarinoita.
mun äidiltä leikattiin 4½vk sitten paksusuolen syöpäkasvain, leikkaus onnistui hyvin. ensi ti leikataan osa haimasta pois ja perna, pelottaa :'(

 

kiitos kun jaksoit vastata olen todellinen onnellinen teidän puolesta! on lohduttavaa kuulla tällaisia selvitymistarinoita.
mun äidiltä leikattiin 4½vk sitten paksusuolen syöpäkasvain, leikkaus onnistui hyvin. ensi ti leikataan osa haimasta pois ja perna, pelottaa :'( [/quote]

Silloin kun mies sairastui oltiin itse niin ymmällään kaikesta, että silloin oli mukava lukea muiden tarinoita ja kysellä ja oppia, siksi haluan nyt kertoa ja auttaa muita tässä asiassa ja sen käsittelyssä!

Tommoset leikkaukset pelottaa aina, mutta kyllä kaikki menee hyvin :hug:
Mä en tiedä tosta äitisi ko. syövästä juurikaan, oliko se levinnyt sitten haimaan ja pernaankin, kun ne joudutaan myös leikkamaan?
voimia :hug:

 

kiitos kun jaksoit vastata olen todellinen onnellinen teidän puolesta! on lohduttavaa kuulla tällaisia selvitymistarinoita.
mun äidiltä leikattiin 4½vk sitten paksusuolen syöpäkasvain, leikkaus onnistui hyvin. ensi ti leikataan osa haimasta pois ja perna, pelottaa :'(

Silloin kun mies sairastui oltiin itse niin ymmällään kaikesta, että silloin oli mukava lukea muiden tarinoita ja kysellä ja oppia, siksi haluan nyt kertoa ja auttaa muita tässä asiassa ja sen käsittelyssä!

Tommoset leikkaukset pelottaa aina, mutta kyllä kaikki menee hyvin :hug:
Mä en tiedä tosta äitisi ko. syövästä juurikaan, oliko se levinnyt sitten haimaan ja pernaankin, kun ne joudutaan myös leikkamaan?
voimia :hug: [/quote]

löydettiin kasvain haimanpäästä, se tukkii tiehyeitä eli ilmeisesti sen vuoksi poistavat myös pernan. en oikein tiedä.
mun äiti on sairastanut kaikenlaista jo 25vuotta , toivoisin niin että tämä leikkaus menisi hyvin ja äiti saisi avun ja saataisiin monen monta vuotta olla vielä yhdessä! :'( :heart:

kiitos sinulle :hug:

 

Hienoja uutisia :hug:

 

Haluaisin kysyä että minkä aikaa jouduitte odottamaan miehen syöpähoitojen jälkeen, että saitte yrittää lasta?