erityisesti mieheni vanhemmat ihmetyttävät. Eivät pidä mieheeni, eikä sen puoleen muihinkaan perheessämme yhteyttä. Toinen yhteinen lapsi on syntymässä, itseäni jaksaa hämmästyttää heidän väliinpitämätön asenteensa lapsenlapsia kohtaan. En edes odota hoitoapua heiltä, mutta ellemme me käy ja pidä yhteyttä heistä ei vaan kuulu mitään. Nyt olemme itse väistäneet syrjään, koska itsellämme arki niin sisältörikasta kaikkine projekteineen, että emme yksinkertaisesti ehdi. Itseäni kiinnostaa kyllä tietää kauanko kestää ennen kuin he ottavat meihin yhteyttä...
Lasten kannalta kurja kun eivät saa luoda suhdetta isovanhempiinsa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että suhteen rakentaminen ei voi olla yksin meidän yhteydenpitojen varassa. (välimatkaa meidän ja isovanhempien välillä n. 10 km).
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? kuinka olette asian ratkaisseet?
Lasten kannalta kurja kun eivät saa luoda suhdetta isovanhempiinsa. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että suhteen rakentaminen ei voi olla yksin meidän yhteydenpitojen varassa. (välimatkaa meidän ja isovanhempien välillä n. 10 km).
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? kuinka olette asian ratkaisseet?