Miehen sisko ihmetyttää/ärsyttää

[Ihmeissään?]

Olen seurustellut miehen kanssa miltei kaksi vuotta ja aika vakavassa suhteessa ollaan, kihloista on ollut puhetta ja yhteen muutettiin vuosi sitten. Siksi on nyt keväällä alkanut ihmetyttää miehen siskon asenne. Ensimmäisinä kertoina, kun tavattiin, juteltiin jonkin verran ja yritin oikeasti häneen tutustua, vaikka harvoin nähdään ja olen uudessa seurassa aika ujo ja hiljainen. Nyt keväällä huomasin, että hänen asenteensa muuttui, hän ei yrittänyt keskustella minun kanssa ja käymään tulessa sanoi heit, mutta hyvin vähän yritti herätellä keskustelua ja välillä olin hänelle kuin ilmaa. Yhtenä esimerkkinä heidän edellinen vierailu kesän alussa, kun tämän perhe tuli luoksemme kylään (asumme miehen lapsuuden kodissa), mieheni sisko kritisoi vähän kaikkea täällä meillä: Kari (mieheni siis) on vähän päästänyt pihan villiytymään, Karin pitäisi siivota aitta, karilla rannassa roskia, jne. Olin ekaksi häpeissäni ja rupesinkin selittelemään, että en ole tuotakaan joutanut tehdä ja olen yrittänyt kitkeä kukkapenkkejä, jne. mutta sisko ei millään välittänyt siitä vaan jatkoi. Ihmettelin hänen käytöstään jo tuolloin miehelle. Nyt sitten tänään mieheni sisko tiesi minun olevan koko päivän menossa, ja että palaan vasta illalla, niin hän oli sitten päättänyt tulla vierailulle luoksemme juuri nyt. En tätä sinällään pitänyt ihmeenä, olin ehkä vähän helpottunutkin. Huomasin kuitenkin nyt, että pöydälle jätetyn kuvan Karin siskon pojasta, jonka kuoreen oli isolla kirjoitettu mieheni nimi ja tiedän, että tämä on todella lapsellista, mutta minulle tuli olo, että kuva on vain miehelleni, että minut jotenkin unohdettiin tästä.. Ehkä tuo sinällään mitätön asia tuntui niin suurelta loukkaukselta juri tämän miehen siskon muuttuneen suhtautumisen vuoksi.

No kuitenkin, ihmettelen nyt, että miksi tämä muutos on ylipäätänsä tapahtunut. Alussa välit oli tosiaan ihan lämpimät, aina oli kiva tavata ja muuta, ja sitten ihan yhtäkkiä täyskäännös eikä seurani enää kelpaa. Olen miettinyt pääni puhki, että missä syy ja mieheltä kysellyt, ja hän ei tunnut mitään tietävän. Toki voi olla, että olen ujouden vuoksi puheliaamman ihmisen kyllästyttänyt tai hän jostain syystä katsoo, etten ole sopiva hänen veljelleen. Lisäksi mietin, että olisikohan mahdollista, että mieheni olisi siskolleen selittänyt meidän välisiä asioita, kun meillä oli aika suuri kriisi nyt kevättalvella...

Kirjoitin tänne palstalle ihan pääni tyhjentämiseksi, kun en kehtaa tällaisesta asiasta kavereilleni puhua, ja kuitenkin uskon, että täällä palstalla saattaisi olla jonkin verran enemmän vertaistukea.

 

[eijaksalukea]

K a p p a l e j a k o.

 

[vierass]

Liittyy varmaan tuohon taloonkin. Ei ole harvinaista, etta lapsuudenkotiin muuttava/ asumaan jaava ei osaa "toimia sen kanssa oikein". Siihen sitten on muutenkin hyva projisoida muutakin. Sinulla ei varmaan ole veljea. Jos olisi, niin tietaisit, etta kaikki morsianehdokkaat ovat lahtokohtaisesti epailyttavia ja aivan varmasti silloin, jos ongelmia on. Ala laita painoarvoa siskon kiukuttelulle, kylla se siita. Olet vaan itse normaalisti.

 

[vieras*]

Olemme mieheni kanssa molemmat miehen veljen lapsen kummeja, jostain syystä veljen avopuoliso lähettää kummilapseen liittyvät kuvat ja kortit ainoastaan mieheni nimellä. Olen ajat sitten lopettanut asian analysoinnin

Olen vasta harkitsemassa josko toimisin samoin ja suuntaisin postit jatkossa vain miehen veljelle, alkeeliset käytöstapani ovat toistaakseni estäneet toimimasta niin

 

[aapee...]

Itseasiassa mulla on kolme veljeä, ja kaikkien heidän vaimojen kanssa ollaan todella hyviä kavereita. Yleensä tulen kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen, vaikka ujo olenkin. Kunhan vaan saan tutustua rauhassa. Eipä kyllä ikinä ole tällaista ollut, näin vaikeaa. Ajattelin itsekin, että olisiko kyse siitä, että tämä on ollut hänenkin kotinsa, vaikkakin vain 14 ensimmäistä vuotta.

Ehkä jotkut eivät vain osaa ajatella tällaisia asioita toisten kannalta. Mitä kyllä suuresti ihmettelen, koska itse tulee ajateltua toisten tunteita ja käytöstä vähän turhankin tarkasti. Kuten ehkä tästä aloituksesta huomaa!

 

[ieras]

Niin tuttua on, mutta annan asioiden olla. Yritän aina muistaa, että viisas vaikenee. Mieheni sisko kun ei ole koskaan pitänyt minusta. Huomauttelee usein monesta asiasta. Alussa tuntui pahalta, vuosien jälkeen huomauttelut lähinnä hymyilyttää. Joten älä välitä.

 

[vieraas]

Kirjoitit, että käytös muuttui keväällä, silloin kun teillä oli se kriisi ollut. Kysäisepä mieheltäsi, onko puhunut asioistanne siskolleen. Vai myöntäisikö edes. Ajoitus vaan kuulostaa siltä, että siitä kyse.

 

[vierass]

Ei se toisten tunteiden liika ajattelu ole aina niin kovin aitoa huomioimista vaan monesti siina kyse huonosta itsetunnosta ja jonkin asteisesta passiivis-aggressiivisuudesta. Toisten aito huomioiminen usein vaatii sita etta keskitytaan vaan omaan elamaan. Ei suurennella asioita ja jaada kerjaamaan hyvaksyntaa. Niin muillakin on helpompi olla seurassa. Rempseammat ihmiset eivat yleensa jaksa "koiraa jaloissa".

 

[aapee....]

Itsekin epäilin, että mieheni olisi asioistamme siskolleen puhunut, mutta väittää ettei ole. En sitten tiedä puhuuko totta.

Niin ja siitä ei tosiaan voi olla kyse, että kukaan nainen ei kävisi hänen veljelleen, koska ilmeisesti Karin ex on ollut erittäin mieleinen ja ovat edelleenkin hyviä ystäviä, vaikka tämä ex petti ja jätti mieheni, vieläpä todella ikävällä tavalla.

Niin ja tuota edellistä en sen enempiä rupea kommentoimaan, sanonpahan vaan, että kaikki ujot, hiljaiset tai toisia ajattelevat ihmiset eivät ole mitään kynnysmattoja. Ns. omassa porukassa pidän kyllä huolen siitä, et minun ääneni tulee kuulluksi, mutta vieraiden kanssa tahdon haistella vähän ilmaa.. Toisten ääneen kuuntelu ei ole mielestäni heikkous.

 

["Nato"]

Tuskin mitään on tapahtunut. Jotkut on vaan tuollaisia, etenkin miehen siskot, jotka saattavat olla monin verroin anoppis pahempia. Minunkin mieheni sisko oli aikoinaan hyvää pataa veljebsä vaimon kanssa, mutta myöhemmin sisko oli iso tekijä veljen avioerossa. Muitakin kamaluuksia on, mutta jätän kertomatta. Itse olen päässyt vähällä, kun en ole siskon kanssa ollut koskaan läheisissä väleissä. Mitä vähempi hän minusta tietää, sitä parempi.

 

[vvv...]

Miehesi todennäköisesti ihan itse sanoi, että tule vaan tänään.

Ja jos asutte miehen lapsuuden kodissa, nii millä oikeudella päästätte sitä repsahtamaan? Vai oletteko ostaneet vanhemmilta talon? Tai maksaneet siskolle osuutta?

 

[:::]

En osaa ottaa kantaa siihen, onko käytöksen muutos todellista vai ei, mutta ainakin irrallisina nuo mainitsemasi tapatumat eivät kuullosta mitenkään kummallisilta.

Itsellä on pikkuveli, ja jotenkin meidän väliseen suhteeseen on aina kuulunut se, että minä naljailen hänelle siitä, kuinka vaikeata veljen on tarttua toimeen ja tehdä tehtävät pois alta. En ole ajatellut, että kukaan voisi tästä loukkaantua, kun ei pikkuvelikään sitä ole tehnyt. Hän puolestaan naljailee sitten minulle muista asioista, eikä niitäkään kukaan niin vakavasti ota.

Voi olla, että itsekin laittaisin vain veljen nimen kuoreen jossa on lapseni kuva, mikäli olisin sen suoraan kotiin tuomassa, enkä postin välityksellä. Näin on voinut käydäkin, koska yleensä kun sitä mielessään laskee, kenelle nyt esim. kuva täytyy laittaa menemään, laskee mielessään tyyliin "siskolle, veljelle, tädille, äitille jne." eikä "siskolle ja sen miehellle, veljelle ja sen vaimolle, tädille ja sen miehellle, äidille ja isälle..." Ei siinä sen kummempaa dissaamista ainakaan omalta puoleltani olisi.

Kannattaisi ehkä puhua tuon veljen vaimon kanssa, jos hän on sellainen ihminen, että puhuminen onnistuu. Ei nyt ehkä kannata suoraan syytellemään lähteä, varsinkaan, kun et voi tietää, onko jokin muuttunut välillänne vai ei, vaan sillä tavalla kauempaa aloittaa koittamaan kepillä jäätä, onko jotain muutoksia välillänne sattunut tietämättäsi.

 

[vierailija]

Hatun nosto ex-miehen sisarelle. Kylmäksi ei jäänyt kohtaamisemme. Erätuomarin tavoin punainen kortti ylös...ja on pysynyt ylhäällä .
Kunnioitan valinnan vapautta itse elämässä. Älä tee toisille sitä mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Perhe on muutakin kuin veren perintö. Ystävät ja ystävyys ovat suurempia kuin suhteet, jotka tulevat/ jäävät tulematta puolison mukana. Siksi en usko itseni olevan yhtään sen parempi, miniä, käly, nato jne. Pitää katsoa peiliin ja hyväksyä se, kuka sieltä katsoo.

 

[.....]

Ehkä kyse on siitä, että olet ollut liian pidättyväinen (ujo), ja sisko on tulkinnut sen tylyksi käyttäytymiseksi. Tai sitten siskolla on omassa elämässä jotain meneillään, ja on siksi normaalia tylympi/ajattelemsttomampi.

 

[vierailija]

Kannattaa jättää miettinen sikseen, jatkaa elämää eteenpäin. Tai, jos tilanne on edelleen sama ja se häiritsee siinua. Selvitä se lähestymällä kälyäsi esim.kirjeitse, sähköpostitse ym.,tavalla, joka on luonteva sinulle.