Miehen siittiöt ongelmana?

Hei!

En ainakaan ensi silmäyksellä huomannut tällaista aihetta...Joten jos joillakin on vastaavanlaisia kokemuksia, niitä olisi kiva jakaa!

Siis tilanne on meillä se, että vajaat pari vuotta on yritetty saada lasta alulle. Kaksi kertaa se on onnistunut, mutta molemmilla kerroilla mennyt aika alussa kesken.

Minulla ei ole viime vuosina ollut ongelmia kierron tai oviksen suhteen, mutta miehelläni todettiin keväällä alentunut siittiöiden liikkuvuus ja normaalia vähäisempi määrä (19 milj, raja 40 milj). Mitään lisätutkimuksia ei tehty, kun ajateltiin, että tulen kuitenkin raskaaksi.

Nyt minua on ruvennut mietityttämään, voiko esim. keskenmeno johtua myös miehen siittiöistä (laadusta ei ainakaan lääkärin kertomuksessa puhuttu mitään) vai onko se aina naisen "vika"?

Ja ylipäätään, miten tuollaisia siittiövaivoja hoidetaan? Pitäisikö tarttua hanakammin ensi kerralla lääkärissä käydessä aiheeseen vai odotella taas vaan raskautumista...ja km:a...?

Kiitos kommenteista jo etukäteen! :flower:

 

Heissan Kummi :wave:

Meillä on suhtkoht samantyylinen lähtötilanne. Menossa yk 16.
Mulla on säännöllinen kierto ja muukin on näyttänyt olevan ok. Mies on toimittanut simppanäytteen kahdesti ja molemmilla kerroilla siittiömäärä ollut alhainen - liikkuvuus on vaihdellut.
Meille suositeltiin mikrohedelmöityshoitoa noiden näytteiden jälkeen. Tämän vuoden alussa sellaisessa käytiin ja tehtiin vielä kaksi pakastesiirtoakin, muttei mikään ottanut tuulta alleen :/
Nyt olis uusi kierros edessä ens kuussa.

Onko tuo 19 milj. siittiöö koko satsissa vai per ml? Mä ymmärsin, että kokonaismäärä?
Siksi tuo yksityiskohta kiinnostaa, koska mun miehen näytteessä oli kokonaismäärä 26 miljoonaa ja vähän yli 5 milj./ml. Ja meille sanottiin, että on suurinpiirtein ihmeen luokkaa tulla luomusti raskaaksi tai, että siihen voi vierähtää montakin vuotta.
Kun teillä on kuitenkin onnistunut kahdesti jotakuinkin samoilla määrillä?
Onko sulla raskaus edennyt monennelle viikolle noilla kerroilla?

Mä en valitettavasti osaa sanoa tuohon km asiaan mitään faktaa. Luulisin, ettei siittiöiden laatu vaikuta siihen millään tavalla. Kun loppujen lopuksi vaan ne vahvimmat yksilöt pääsee sinne perille saakka...
Josko keltarauhashormonituesta olisi apua, kun seuraavan kerran tärppi käy - siitä kannattaa kysyä. Niin ja ootko käynyt gynellä oviksen aikoihin, että näkis kohdun limakalvon paksuuden?

Noista hoidoista vielä. Meillä mies on varannut ajan urologilta, että voi sitten ainakin sulkea pois mahdolliset siementiehyetukokset tai muut "rakenteelliset" ongelmat.
Oon lisäksi lukenut täältä palstalta, että joku on löytänyt avun siittiöiden vähäiseen määrään sinkkitableteista yhdistettynä monivitamiineihin.

Toivottavasti nää mun "arvailut" ei nyt herätä vaan enempää kysymyksiä ja epävarmuutta. Toivon Teille vauvaprojektiin RUNSAIN MITOIN ONNEA mukaan! Kyllä se nyytti sieltä vielä tulee :hug:

 

Kiitos kaunis pitkästä vastauksestasi kaneliomena!

Miehellä tuo näyte on otettu siis vain kerran, ja määrä kuulemma voi vaihdella aika paljonkin testien välillä. Mutta sitä ei siis tiedä, mikä todellinen tilanne on, ennen kuin tutkitaan uudelleen (jos nyt ikinä tutkitaan). Tsekkasin lääkärin kirjeen uudelleen ja siinä tosiaan sanottiin, että kokonaismäärä tuossa näytteessä oli vain 19 miljoonaa! Siis meillä on ilmeisesti käynyt todella hyvä tuuri tai sitten näyte tosiaan on ollut jostain syystä maanantaikappale .

Mitä tuo mikrohedelmöityshoito pitää sisällään? Meillä on lokakuun alussa vastausten kuuleminen poilla ja samalla voisin tiedustella uuden näytteen ottamista ja tuotakin asiaa.

Keskenmenot on minulla tulleet jo viikoilla 5 ja 6, eka kerralla tuli itsestään ulos (viime syksynä) ja nyt kesällä otettiin lääkkeellisesti (rv 9), kun kasvu oli pysähtynyt lähes alkuunsa (rv6). Jollain nettisivulla (en millään muista mikä se oli) luin, että miehenkin siittiöt voisivat olla syynä, mutta muualla en ole siihen väittämään törmännyt. Kesällä sainkin jo mahdollista tulevaa raskautta silmällä pitäen keltarauhashormonireseptin, joten sitä täytyy sitten testata.

Limakalvotkin on tsekattu oviksen aikaan ja normaaleilta näyttivät. Keskenmenon aikaan ei kohdussa ollut myöskään mitään epäiyttävää mutta kromosominäytteistä ym. kuullaan vasta lokakuussa.

Täytyy yrittää siis ensin saada uusi tutkimus miehelle ja miettiä sitten vielä, pitäisikö hänenkin mennä urologille. Monivitamiineja hän on popsinut jo pitkään mutta tuon sinkin voisi tosiaan liittää listalle...

Tulipa muuten nyt sellainen olo, että mitähän tästä vielä tulee...Toivottavasti ei kovin monta vuotta tarvitse enää odotella, kun tuota ikääkin on jo yli 30.

Tsemppiä myös sinulle "projektiin" ja pidetään yhteyttä! Olisi mukava kuulla lisää ajatuksia em. aiheesta. :wave:

 

Mikrohedelmöityksessä kasvatellaan hormonipistoksilla ensin munasoluja suurempi määrä kerrallaan - ennen ovisaikaa ne punktioidaan pois. Punktion yhteydessä mies antaa spermanäytteen. Sitten välittömästi jokaiseen kypsään munasoluun laitetaan neulalla siittiö sisälle ja odotellaan päivä, minkä jälkeen nähdään kuinka moni soluista alkaa jakautumaan normaalisti.
Yleensä punktiosta parin kolmen päivän kuluttua tehdään alkion tuoresiirto ja siitä kahden viikon kuluttua voi tehdä raskaustestin.
Jos alkioita on montakin lähtenyt hyvin jakautumaan, laitetaan loput pakkaseen, josta tarvittaessa sulatetaan uuteen siirtoon.

Mulla tuosta ekasta punktiosta tuli 16 kypsää munasolua - hyvin jakautuneita alkioita noista muodostui kuitenkin vaan kuusi. Ja niistä vielä kahden sulatus meni pieleen, joten sama rumba olisi taas edessä..

Meillä mies toimitti toisen näytteen just ton takia, että niiden välillä saattaa olla niin paljon eroja. Noiden näytteiden välissä oli kolme kuukautta (jonka aikana siittiöt kuulemma uusiutuu kokonaan).
Hän söi sinkkiä tuon väliajan ja toisessa näytteessä oli kokonaismäärä lisääntynyt 10 miljoonalla, mutta tulos oli siitä huolimatta alhainen, joten ei se meillä kauheen hyvin toiminut :|

Mulla on ikää myös yli kolmenkymmenen ja aikanaan miehen kanssa puhuttiin, että hankittaisiin ( :headwall: ) 2-3 lasta. Nyt, kun on niin selväksi tullut, ettei niitä niin vaan "hankita" oltaisiin ikionnellisia siitä yhdestä ainoasta kullannupusta, vaikkei sisaruksia tulisikaan...

Paljon kiitoksia Kummi tsempeistä =)
Kirjoittelemisiin :wave:

 

Hei,

meillä aivan identtinen tilanne. En kyllä muista noita määriä, mutta liikkeessä, muodossa ja määrässä kaikissa oli vikaa. Hoitona oli suoran IVF tai ICSI.

Saimme hienosti 9 alkiota pakkaseen, mutta mikään siirto ei ole onnistunut. Lääkäri sanoi, että juuri siittiöillä on paljon väliä alkion kiinnittymisprosessissa. Ja ne kun on heikkoja, näyttävät meidän toiveet valuvan kerta toisen jälkeen hukkaan.
Tulen kemiallisesti raskaaksi, mutta alkiot eivät sitten kuitenkaan kiinnity ja jatka kehittymistään.

Taas olemme piinailemassa - pp8 menossa. En enää toivo. Katselen vain päivän kerrallaan. En oikeastaan enää edes usko tähän touhuun.

Tsemppistä ja positiivista mieltä teille kumpaisellekin!

juulia

 

Kiitoksia tiedoista Juulia :hug:

Mun mielestä on ihmeellistä, ettei meidän klinikalla ole mainittu tuollaisesta asiasta sanallakaan. Ylipäänsä siellä (en tiedä onko ainoa paikka) ei kerrota mistään, jos ei tajua asioista itse kaikenlaista kysyä...
Tää palsta on niin hyvä, kun täällä saa samassa tilanteessa (ja tunteissa) painivilta ihmisiltä omakohtaisia kokemuksia ja lisäinformaatiota mieltä painaviin juttuihin.

Mulla oli itsellä etenkin tuossa viimeisessä alkionsiirrossa alavatsalla sellaista poltetta ja sellaisia oireita, että kuvittelisin jotakin tapahtuneen, mutta niin ne sieltä vaan pois valui...

Toi on kyllä niin totta toi toivon sammuminen... Toiseen icsiin me ollaan lähdössä, mutta mitä sen jälkeen, saa nähdä. Uskoa, kun ei riitä enää kauheasti tohon tekniikkaankaan.

Sydämestäni toivon, että teillä nyt tärppää. Hyvää syksyn jatkoa ja jaksamista tulevaan :heart:

 

Kiitos tiedoista juliallekin!

Kyllä tosiaan on kummallista ja ristiriitaista viestiä em. asioista. Hienotunteisesti yritin viimeksi gynellä juuri kysyä asiaa (kun mies oli paikalla) mutta hän ei tainnut oikein tajuta kysymystäni (olin liiankin hienotunteinen ilmeisesti ).
Vaikka asia tuntuu toisaalta painavan nyt entistä enemmän, on silti todella helpottavaa kuulla, että syy saattaisikin olla siittiöissä. Ts. että jotain syytä ylipäätään löytyisi.
Kaivelin eilen laatikostani viime kevään lääkärikäynnin papereita ja siellähän oli toinen simppatesti miehelle odottamassa. Olin aivan unohtanut, että silloinen lääkäri sanoi uuden testin olevan tarpeellinen, mikäli en tule raskaaksi seuraavan puolen vuoden sisällä. Minähän tulin, mutta jatko menikin sitten huonommin... Mies lupasi mennä ensi viikolla uuteen testiin. Toivottavasti tulokset ovat valmiit kolmen viikon päästä, kun menemme lääkäriin. Taidan silloin itse ehdottaa suoraan jatkotoimenpiteitä, jos lääkäri itse ei tajua.

Julia, onko sinulla näkynyt kertaakaan alkuraskauden ultrassa mitään? Ja ovatko ne vuotaneet itsestään ulos?
Ja tehdäänkö noissa hedelmöityksissä siis siittiöiden pesua tai muuta "huoltoa"? Vai onko se vaan tuurissaan, sattuuko parempi tai huonompi simppa hedelmöittymään?

Tsemppiä teille!!

 

Aikoinaan selvitin omalta kohdaltani simppojeni laatua kun raskaus ei ottanut alkaakseen.
Yksityiskohdat ovat pitkälti unohtuneet, mutta tässä jotain muistikuvia.

- Laatu vaihtelee riippuen erilaisista asiaoista kuten terveydentilasta (esim flunssa) tai pidättymisajasta (siis koska viimeksi siemensyöksy). Eli tilanne siittiöiden liikkuvuuden, määrän, muodon osalta ei ole kenenkään kohdalla vakio. Siksi yksi sperma-analyysi ei kerro vielä välttämättä mitään.

- Paras siemensyöksytiheys on min 2 max 4 vrk välein. Kannattaa purkautua mainitulla tiheydellä sännöllisesti eli masturboida/harrastaa seksiä riittävän usein jolloin siittiötuotanto pysyy tasaisessa käynnissä. Pitkien selibaattijaksojen pitäminen ei ole sperman laadulle hyväksi.

- Siemennesteen laadulle oleellinen hivenaine on sinkki. Joitain muitakin on, lähinnä siis metalleja. Googlaamalla löytyy tietoa.

- Pycnogenol nimisellä valmisteella on sperman laatua parantava vaikutus. Itse googlasin aiheesta tutkimustuloksia ja nautin tätä valmistetta ohjeen mukaan.

Analyysien mukaan simppani laatu paranikin hyvästä erinomaiseksi ja itse olen vakuuttunut että nimenomaan Pycnogenolin ansiosta. Käytön täytyy kestää vähintää 76 vrk (tai sinnepäin) koska siittiön "synty" kestää ko. ajan. (Sinkkiä tms. "peruskamaa" en syönyt). Ohessa linkki erääseen resurssiin josta löytyy pointtereita, googlaamalla löydätte lisää jos teitä kiinnostaa.

http://www.pycnogenol.net/consumer/consumer_research_library.php?action=category&cid=75&PHPSESSID=2c1400f12447530e847faf5e60da2694

Kyselkää vaikka YV:nä jos jäi epäselvää. Tsemppiä.

 

Hei,

kyllä siittiöt ovat seulan läpi menneet laboratorion petrimaljalle. Pesu ja silmämääräinen valikointi tapahtuu ennen hedelmöittämistä.

Taisin lukea Väestöliiton sivuilta, että myös niillä naiseen pistettävillä hormoneilla joilla tuotetaan munasoluja kerralla paljon, on kiinnittymiseen vaikuttavia kielteisiä sivuvaikutuksia. Munasolun kalvo saattaa kovettua, mikä tietenkin estää alkion kiinnittymisen. Alkionhan täytyy tavallaan revetä kiinnittyäkseen repeämäkohdasta kohdun seinämään. Pystyvät kuulemma nykyään murtamaan alkion kalvon laboratoriossa valmiiksi.

Olemme jokaisessa siirrossa tehneet positiivisen raskaustestin. Heikon, mutta positiivisen. Siispä alkio on edes yrittänyt kiinnittyä, mutta ei sitten kuitenkaan. Sitten päivistä viikkoihin on vuoto alkanut ja homma on ollut selvä. Kutsuvat kemialliseksi raskaudeksi, jossa luonto valikoi heikon tai muuten kelvottoman alkion pois.

Kun kaikki alkiot on käytetty, me emme enää jatka uuteen ICSIin. Se on minulle aivan päivänselvää.

juulia

 

Heips taas!
Sain miehen hakemaan tänään kuppia labrasta ja tällä viikolla saataneen uudet testaukset siittiöiden suhteen liikenteeseen. Hyvä niin, onpa sitten ainakin selvempää, mitä tulosten jälkeen tehdään.

Mulla ei ole varsinaisesti ollut kemiallisia raskauksia, vaan ovat alkaneet ihan "normaalisti", alkio kiinnittynyt ilmeisimmin mutta kasvu sitten aika pian pysähtynyt. Ekassahan mulla tuli pois itsestään, toisessa ei. En tiedä sitten, onko noissa jotain eroja...

Olen pahoillani juuliallekin (sorry muuten väärästä nikistä aiemmin ), toivottavasti (lue: varmasti) teille löytyy vielä joku toinen keino vauvan saamiseksi. Koeputkihedelmöitystäkö seuraavana tarjotaan?

Tsemppiä!

 

Meillä myös miehellä siittiöitä aika vähän ja ovat epämuitoisia ja huonoja liikkumaan. Inseminaatioissa ei onnistuttu ja nyt ivf:ää aloitellaan.
Minä myös tulin kaksi vuotta sitten luomusti raskaaksi, mutt se meni kesken rv11. Hieman lääkärit ihmetteli, että raskaaksi olen tullut. Ivf- lääkäri taas sanoi, että asiat ovat ihan hyvin, kun kerran olen raskaaksi jo tullut ja että olisi vaan ajan kysymyt, koska tärppäisi.
Minä kysyin tuosta siittiöiden laadun ja muodon vaikutuksesta alkioon, ja minulle lääkäri sanoi, ettei sillä ole mitään merkitystä jos hedelmöitys on tapahtunut. Ainut vaikutus on sillä, miten ne siittiöt pääsetvät munasolun luo, kun ovat laiskoja uimaan. Että näyttää siitäkin olevan monenlaisia mielipiteitä. Tämä lääkäri oli lapsettomuuten erikoitunut, joten uskallan uskoa häntä.

 

moikka..

meillä kanssa vain siittiöissä vikaa.
meillä oli määrä 2 miljoonaa siittiötä, siis koko näytteessä.

joista 96 % oli turmeltuneitä:liikkumattomia,2 päisiä,2 häntäsiä tai hännättömiä..tai muuten vaan kelvottomia.

lopusta 4%:sta 1%:tti oli eteenpäin meneviä ja normaaleja ja liikkuvia.eli siis hoitomuotona suoraan icsi.

saimme ekassa hoidossamme vuonna 2006 aikaiseksi 16 kypsää alkiota.mieheni joutui antamaan 2 näytettä että pesun jälkeen saatiin 15 normaalia ja hyväkuntoista siittiötä.

nämä sitten yhdistettiin ja saatiin 9 hedelmöittynyttä alkiota,joista jakautumaan lähti 2 pv jälkeen vain yksi alkio muut eivät jakautuneet kuin kakkos vaiheeseen.

MUTTA!!!tuolla lattialla leikkii se meidän YKSI ja AINOA alkio mikä me saatiin aikaiseksi.täysin terve,normaalisti syntynyt ja 9 pisteen tyttö.

eli kyllä sitä voi onnistua yhdelläkin.

nyt ollaan ens syksynä menossa taas uusiin hoitoihin tayssiin ja kyllä oon jo ny pelosta kankeena..pelottaa ettei onni ole enää niin suotuisa.

onnee kaikille..

 

Meillä myös vain siittiöissä vikaa. Mutta aika hurjalta kuulostaa toi 2 miljoonaa, meillä niitä oli vain joitakin satoja tuhansia, olikohan 300 tuhatta. Ei paljoa juhlita

 

Kevään siemennesteessä hitaat siittiöt 33 milj./ml, joista normaalimuotoisia 0 %. Muutokset pää 100 %, kaula/keskikappale 18 % ja häntä 11 %. Syyskuussa Riikassa uusi näyte, josta ei tarkempaa erittelyä. Hedelmöittyminen kuitenkin tapahtui ja nyt yksi alkio kolmatta päivää kohdussa.

 

Vastailenpa vielä tähän aloittamaani ketjuun...
Eilen käytiin polilla ja kuultiin erinäisiä vastauksia. Miehen simpat siis edelleen harvat (kok. määrä 20milj.) ja hieman heikosti liikkuvat. Koska mulla kuitenkin kaikki toimii erityisen hyvin (herkkä raskautumaan ), ei siinä asiassa edetä puoleen vuoteen. Ts. jos ei helmikuussa vielä uutta raskautta kuulu, mietitään jatkotoimenpiteitä (ICSI ym.), jotka kuulemma kuitenkin altistavat keskenmenoille, joita mulla tapahtuu jo ihan muutenkin riittävästi...Hieman ongelmallista, sanoisin. Lääkäri ei ottanut myöskään kantaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on seuraavassa raskaudessa, mutta että miehen siittiöt eivät siihen kuulemma vaikuta, koska vain ne parhaimmat yksilöt pääsevät hedelmöittämään munasolun (joku tässä aiemmin jo siitä taisi puhuakin).
Km.n suhteen ei päästy myöskään puusta pitkälle: hepariini- ja kromosominäytteet ok, jotain pientä poikkeavuutta hyytymistekijöissä, jotka kontrolloidaan pian uudestaan. Joten ei kai auta kuin toivoa, että joskus kaikki natsaisi hedelmöityksestä 9kk:n päähän...Raskasta vaan odotella ja toivoa.

 

Voi Kummi, suuren suuri lohtuhalaus :hug: täältä sinne.

Ite tilasin tänään uuden hoidonsuunnittelun ja näillä näkymin seuraava icsi-kierros alkaisi marraskuun alussa - että piikityksiä odotellessa...

Laitetaan nyt toivomus johonkin suuntaan vetämään, että meillä molemmilla olisi kullanmurut sylissä jo ennen ensi vuoden loppua.
Toivon teidän matkalle sylintäydeltä onnea ja jaksamista :heart:

 

Kiitos kaneliomena lohduttavista sanoistasi. Toivon todella samaa kuin sinäkin meille molemmille...
Miten olet jaksanut muuten psyykkisesti näiden asioiden kanssa? Mulla on ollut viime aikoina selvästi vaikempaa uniongemineen, työssäjaksamisineen jne. Lapsettomuuslääkäri passittikin meidät nyt myös psykologille, jonka erikoisalana on lapsettomuus. Toivottavasti sieltä saa jotain apua..

 

On tässä matkan varrella tullut monet yöt valvottua ja monet itkut itkettyä. Tää asia on vielä niin vaikea käsitellä siksi, kun sille ei voi mitään - kun sen edessä on niin voimaton. Voi vaan toivoa ja odottaa, mutta kyllä se toivo on alkanut pikkuhiljaa hiipua.
Vaikeampaa aikaa henkisesti mulla on ollut viimeiset puoli vuotta. Etenkin silloin, kun menkat taas kerran alkaa, niin pettymys ja turhautuminen saa välillä sellaiset mittasuhteet, että kyyneleitä riittää vaikka itkisi kuinka paljon. Ja välillä on tosi tyhjä olo.

Työelämä on mulle toisinaan toiminut tavallaan terapianakin. Hoitojen aikaan tein töitä piinapäivien ajan aina ihan hulluna. Ei kerennyt ajatella liikaa asioita. Toisaalta negojen jälkeen oli työn ja tuskan takana saada itsensä aamulla sängystä ylös ja lähteä duunipaikalle. Joka kerta sielläkään ei kuitenkaan jaksa esittää, että kaikki on hyvin, mutta suurimmaksi osaksi pitää yrittää, ettei kukaan tule kysymään mikä vaivaa...

Onneksi mies on jaksanut hyvin kuunnella, kun mä soittelen välillä samaa levyä näissä jutuissa montakin päivää - oon sille sanonut, että mun tapa käsitellä asioita, on puhua niistä niin paljon, että ne on tavallaan selitetty loppuun eikä puhumista asiasta enää oo.

Mietittiin tosi tarkkaan näihin hoitoihin lähtöä uudelleen. Mies sanoi mulle keväällä sen kolmannen negan jälkeen, ettei hän ikinä halua enää nähdä mua niin surullisena ja ilottomana - että häneen sattuu se melkein kaikkein eniten :heart: Nyt kuitenkin arpa on heitetty ja toivotaan, että se tuo jotain tullessaan...

:hug: vielä sinne teille! Kyllä uskon, että vieraan ihmisen kanssa jutteleminen auttaa. Saa eri näkökulmaa asioihin ja kaikkein tärkeintä; saa purkaa edes osan pahasta mielestä ja toivottomuuden tunteesta pois sisältään. Jaksamisia :heart:

 

Viestisi kuulostaa ihan omaltani, kaneliomena . Samaa asioiden vatvomista on ollut mullakin, mies on hiljaisempi mutta kuuntelee tosi sujuvasti . Ja juuri tuo, mitä sanoit voimattomuudesta asioiden suhteen, on tuntunut jotenkin erityisen raskaalta kokea. Kai sitä on joskus hurjassa? nuoruudessaan uskonut, että itse voi vaikuttaa melkein mihin tahansa asiaan, kun oikein haluaa. Mutta elämä ei taida ihan sillä kaavalla mennäkään...

Työn suhteen olo on mulla ollut vähän kaksijakoinen; toisaalta se pitää (vauva-)asiat pois päästä, toisinaan taas työntekokin tuntuu ylivoimaiselta juuri noiden asioiden takia. Itse olen vielä "esiintyvässä" työssä, ts. opettajana, jolloin omat (huonot) tunteet ja olotilat pitäisi erityisesti pitää kurissa ja näyttää keskimäärin iloista naamaa ja luoda positiivista ilmapiiriä...Ja juuri lisäksi esittää myös työtovereille, jonka jälkeen kotona tuleekin sitten oltua keskimääräistä myrtsimpänä (no ei aina..mutta miehelleni tästäkin sata pistettä, että jaksaa sitä ). Ja tosiaan, miehelleni on selvästi myös ollut raskainta se, että minä olen ollut niin pettynyt ja masentunut. Välillä sitä sitten joutuu miettimään, pääsisikö kuitenkin helpommalla ja löytäisikö sen elämänilon jostain muusta kuin pakottavasta halusta ja kaiken ajan vievistä ajatuksista saada lapsi. Vielä en kuitenkaan osaa luovuttaa.

Luulen myös, että tulemme pohtimaan hyvin tarkkaan, lähdemmekö edes jatkohoitoihin, jos ennuste jo luomunakin on toisaalta kohtuullinen raskautumisen suhteen, toisaalta taas huono sen kehittymisen suhteen.

:hug: sinullekin ja uskotaan todella, että icsistä on tällä kertaa apua! Tule kertomaan tosiaan kuulumisia, kun asioista on enemmän tietoa.
Lapsellista lokakuuta !