miehen muuttuminen - olenko sekoamassa?

[jygkuku]

Hei!
Olen raskaana, toinen keskikolmannes juuri alkanut. Parisuhteessa on tapahtunut kummia viimeisen puolen vuoden aikana ja mietin, olenko kenties vaipumassa johonkin raskausajan psykoosiin.
Yli 7 vuotta ollaan oltu yhdessä. Elämäni ainoa suuri rakkaus ja ainoa, jonka kanssa olen kokenut jopa täydellistä luottamusts. Ollaan eletty yhdessä hienoja aikoja. Minä olen 34, mies 32.
Ongelmana on se, että mies on alkanut muuttua. Tyyli on vaihtunut täysin: on kasvattunut pitkät hiukset ja parran. Muistuttaa nykyisin lähinnä Kotiteollisuuden Hynystä. Olen yrittänyt sopeutua ja olla puuttumatta asiaan, vaikka onkin tuntunut vähän oudolta. Hän ei enää lainkaan vastaa miesmakuani, mutta olen yrittänyt ajatella, että mitäs siitä. Olen halunnut kunnioittaa häntä. En ole valinnut häntä ulkonäön vuoksi.
Asioista on aina puhuttu ja olen kuvitellut tuntevani hänet läpikotaisin. On keskusteltu arvokysymyksistä ja kaikesta mahdollisesta. Maailmankatsomukset ovat kohdanneet ja yhteenkuuluvuuden tunne on ollut suuri.

Kuukausi sitten paljastui, että hän onkin suhteellisen aktiivinen pornon kuluttaja (n. kerran kuussa katselee nettipornoa ja vaihtelee vinkkejä kavereittensa kanssa). Olen tiennyt kavereidensa harrastuksista, mutta hän on aina jotenkin naureskellut näiden kiinnostukselle. Olen elänyt uskossa, että hän ei pornoa kaipaa, eikä tarvitse. Ja joo tiedän, että pornon katselu on aika tavallista, mutta kun hän on suoraan sanonut, että ei häntä kiinnosta. Olen sitä mielessäni jopa pikkuisen ihmetellyt.

Kaikki siis alkoi, kun löysin vahingossa joitain hänen pokepätkiään tietokoneelta ja jotenkin sen jälkeen olen ollut ihan sekaisin. Asiaan tietysti ehkä vaikuttaa se, että hän suuttui ja sanoi, että syy poken katseluun on minussa, eli siis en ole tarpeeksi aktiivinen (perui kyllä sanansa myöhemmin). Harrastamme seksiä pari kertaa viikossa, siitäkin huolimatta, että alkuraskauden väsymys vei kaikki voimat. Olen silloin antanut silkasta rakkaudesta ja halusta olla toiselle hellä.

Olin tästä "pornoepisodista" ja hänen kommentistaan järkyttynyt, sillä jo suhteen alussa kerroin siitä, että en todella ole mikään maailman seksuaalisin olento ja että en halua edes yrittää elää suhteessa, jossa seksuaaliset tarpeet olisivat kovin erilaiset. Tästä on kokemusta ja se johti loputa siihen, että menetin painostuksen, uhkaulun ja haukkujen alla haluni pitkäksi aikaa kokonaan (silloiselle miehelle riitti nippa nappa 5krt viikossa ja uskokaa tai älkää hänellä oli erektion kanssa ongelmia, joten minun hommani oli yleensä vastata siitä, että hän sai edes pippelinsä pystyyn). Henkiset paineet kasvoivat lopulta valtaviksi ja minusta tuli suorastaan naispuolinen impotentti, vaikka yritin kaikkeni, että saisin haluni päinvastoin lisääntymään. Sittemmin olen tajunnut, että tein väärin itseäni kohtaan. Minullakin on oikeus siihen, että en nyt välttämättä halua viittä kertaa viikossa.

Nykyinen mieheni oli varma siitä, että seksistä ei tulisi meidän kohdallamme ongelmaa. Että seksi ei hänenkään elämässä ole kovin tärkeällä sijalla ja että oli itse myös joutunut kärsimään seksiin painostamisesta.

Nyt olen yrittänyt hyväksyä ja sopeutua tähän uuteen tilanteeseen. Tuo miehen kommentti on jäänyt kummittelemaan. Pahinta on se, että minulle on alkanut tulla outoja ajatuksia. Olen sitten vissiin tulossa hulluksi. Aina välillä minut täyttää intensiivinen tunne siitä, että en tunne kumppaniani. Katson häntä ja hän tuntuu kaikin tavoin vieraalta. Jotenkin nämä kaikki ulkonaiset muutokset hänessä ja nämä seksiin liittyvat jutut kaikki yhdessä saavat sen aikaan. Lisäksi hän on usein pahantuulinen ja jotenkin muuttunut siitä suloisesta ja herkemmästä, joka joskus oli, jotenkin kylmemmäksi. Ja joskus kun puhun hänen kanssaan puhelimessa, saan päähäni mielikuvan, että luurin toisessa päässä onkin eksäni. Jotenkin hänen ja nykyisen kumppanin hahmot alkavat sekoittua mielikuvituksessani.

Oloni on jotenkin oudon turvaton ja sellainen, että ihan kuin olisin maailmassa ihan yksin, etten oikeastaan tunne ketään eikä mikään ole sitä, mitä luulen. Jotenkin on sellainen olo, että haluaisin jonnekin...niinkuin KOTIIN. Että vaikka olen täällä kotona, en tunne oloani kotoisaksi ja turvalliseksi.

Pakko varmaan varailla aikaa neuvolapsykologille ennen kuin kilahdan lopullisesti.

Olisi kiva kuulla, miten olette selvinneet kumppanin täydellisestä imagomuutoksesta, jos sellaista on tapahtunut.

 

[Neito,]

Jos minun mieheni näyttäisi Hynysen Jounilta, olisin enemmän kuin onnellinen. Seksikäs mies kuin mikä, ah!=)

 

[täti x]

Oma esimerkkini ei nyt aivan mukavin ole ja kovin raadollinenkin, mutta kun oma puoliso muuttuu lopullisesti, sairastuu, ei enää palaa sieltä jostakin, niin kyllä se on melkoinen romahdus josta ei ihan hetkessä jaloille edes nousta. Joten kokemasi tunteet ovat ihan aiheellisia. Se mille olette yhteisen elämänne perustaneet ja vuosien aikana sitä rakentaneet voi kyllä horjua, jos toisessa ilmenee aivan uusia piirteitä joita ei yhtään pysty hyväksymään. Etenkin kun olet raskaana ja on luonnollista saada silloin kokea turvallisuutta, koska nyt juuri tarvitset miehesi ja läheistesi tukea tavallista enemmän.Pienikin muutos voi herättää sinussa suurta epävarmuutta...

Koska olette jo puhuneet asiasta kotona ja koet ettei välillänne vuorovaikutus toimi on sinun selvitettävä omat ajatuksesi vaikkapa siellä psykologilla mutta pidä huoli että saat käydä puhumassa mitä tarvitset saadaksesi tilanteen hallintaan.

Luulenpa, ettei miehesi välttämättä edes osaa selittää missä mennään. Tosin hius- ja partatyylien kokeilu on ihan yhtä sallittua kuin naisilla muuttaa kampauksiaan, joten sen suhteen en lähtisi numeroa nostamaan. Oletko aivan varma, ettet itse painosta miestäsi pysymään tietynlaisena miehenä joka voi alkaa hänestä tuntumaan ahdistavalta? Miksi pitkä tukka ei sopisi hänelle? Parisuhteessa saa vuosien aikana opetella hyväksymään toisen ulkonäön muuttumisen suhteen hyvinkin paljon ja jos sinä pidät miehestäsi näyttipä hän miltä tahansa niin uskoisin hänen myös tuntevan samoin sinua kohtaan. Joku päivä miehesi on ryppyinen, kumara, täynnä maksaläiskiä, joten anna toisen pitää tukkansa miten haluaa

Hyvää vointia eteenpäin!

 

[Starfinder]

Aika tavallinen ongelma. Olen mies ja toisessa avioliitossa. Vasta nyt yli viisikymppisena alkaa tajuta mista oikein on kysymys parisuhteessa. Nuorena mennaan yhteen ties mistakin huumasta ja koska yhteiskunnassa pitaa tehda niin. Jos tosirakkaus on kysymyksessa, niin se "koti" tunne on ylitse kaiken. Ollaan kuin yksi ja sama henkilo. Koti ja perhe on tarkein. Toisaalta tata tunnetta ja tilaa pitaa vaalia jatkuvasti. Suhdetta pitaa hoitaa. Kuulostaa psykologin neuvolta, mutta totuus on, etta jos kotia ei hoida, se rapistuu nopeasti. Usein ihmetellaan, mika partnerin on muuttanut. Ei ihminen loppujen lopuksi paljoa muutu esim. 7 vuodessa, mutta eriytyminen vauhdittuu, jos ei suhdetta hoida. Miten sita hoidetaan onkin sitten jo vaikeampi asia, mutta jos rakkaus sailyy (en puhu saalista enka yhteenkuuluvaisuuden tunteesta), niin asia hoituu yleensa melkein itsestaan. Otetaan huomioon toisen ajatukset, tarpeet (myos muuttuneet tarpeet) seka osoitetaan rakkautta pyyteettomasti. Jos muutos tuntuu akilliselta, se johtuu pelkastaan siita, ettei olla huomioitu toista riittavasti. On etaannytty. Todellinen rakkaus on taysin pyyteetonta, rehellista, aitoa riippuvuuden ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jos ei keskustella asioista rehellisesti eika jaeta kuulumisia tai mielenkiinnonkohteita, niin erkaantuminen alkaa. Pornolla ei ole tassa asiassa mitaan tekemista. Kaikki tosimiehet pitavat pornosta jossain maarin. Se on sitten taysin jokaisen parin oma asia, miten se puoli sitten hoidetaan, niin ettei tule ryppyja seksielamaan. Hiljattain suutuin, kun olin unohtanut tyhjentaa Googlen hakusanat ja vaimoni loysi sielta jotain nuorien naisten kuvien hakuteksteja...Han ei suuttunut, han oli vain huvittunut, koska han tietaa, etta todella rakastan hanta taysilla. Koin itse olevani lapsellinen, kun suutuin siita. Murjotin jonkin aikaa ja sitten me naurettiin sille, eika siita sen enempaa keskusteltu, kun han huomasi, etta se oli herkka paikka. Eli taytyy antta myos tilaa parisuhteessa, mutta luottamus pitaa sailyttaa. Punnitse ihan rauhassa, onko todellista rakkautta jaljella vai onko se vaan jotain luonnotonta totuttuun turvautumista, saalia tai jotain muuta. Onko tilanne viela paikattavissa, jos nyt palaatte takaisin siihen, mita se joskus oli. Huomioikaa kuitenkin, etta joitain muutoksia pitaa elamassa olla ja tulla ja ne pitaa niella, jos kunnioittaa ja rakastaa kumppaniaan. Olen itse vasta tajunnut taman ja se tuli hiljalleen selvaksi taman viimeisen 8 vuoden aikana jonka olen ollut uudessa aviossa. Elan elamani onnellisinta ja tasapainoisinta aikaa. Sita samaa sinullekin toivottaen: Starfinder

 

[Nina,]

Onko miehen kaveripiiri muuttunut? Tai onko hänen elämässään tapahtunut jotain muutoksia, kuten työpaikan vaihto jne?
Tuossa iässä voi ulkonäkö muuttua, sen ei tarvitse tarkoittaa mitään. Kun Hynyseen vertaat, niin oletko nähnyt minkä näköinen hän oli aiemmin, vajaa 10 vuotta sitten? Kalju, siloposki, samettihousut ja kauluspaita ja laakerikengät, se oli bändin alkuaikoja. Minulla on monia tuttuja, jotka ovat reilu 3kymppisenä muuttaneet tyyliään, ovatko sitten kasvaneet aikuiseksi ja uskaltavat olla erilaisia, en tiedä, mutta ei siinä tarvi olla mitään erikoista.
Pystytkö juttelemaan asiasta miehen kanssa, onko hänellä jotain huolia ym? Turvattomaksi ei kenenkään pidä itseään tuntea omassa kodissaan. Voiko mies olla jotenkin ahdistunut vauvan tulosta? Havahtunut että nyt on rennot päivät ohi ja isyys alkaa, sekin voi olla kova paikka monella miehelle.
Uhkaileeko hän sinua vai miksi tunnet olosi turvattomaksi?
Yksi vaihtoehto on myös, että miehellä on toinen nainen, silloinkin käytös monesti muuttuu kotona ja omaa kumppani kohtaan.

 

[jygkuku]

Mä en usko, että kuvioissa on toista naista. Mies on vannonut, että mitään sellaista ei ole ollut, eikä ole nyt. Turvattomuuden uskon olevan suoran heijastuman siitä mun edellisestä suhteesta. Siinä seksi oli miehelle säännöllisen pettymyksen aihe (kun se 5xvko oli ihan minimi), vaikka yritin ihan hulluna. Menin seksiterapiaankin. Ei mussa muuta vikaa todettu kuin se, että haluni ovat muuten keskivertonormaalit, mutta pimennossa sen kaiken uhkailun ja painostuksen vuoksi. Tämä mies sitten jätti mut tämän seksi-asian takia, vaikka lupasi aina, ettei nii käy.

Jotenkin oma mies on vaan sekä ulkoisen tyylin perusteella ja että käytökseltään alkanut lähentyä tuota mun eksää (jopa kähmii kuten mun eksä, vaikka tietää, että se on musta vastenmielistä ja tästäkin suhteen alussa puhuttaessa oli itsekin ihmeissään, miten mun eksä on voinut olla sellainen ääliö kourija). Tämä kai jotenkin nyt, kun meidänkin suhteessa on tullut esiin tuo miehen tyytymättömyys nienomaan seksiin, aiheuttaa jotain ihme flash backejä. Ihan kuin olisi taas mun eksän kanssa. Mä en jotenkin pysty näkemään mun miestä tän kaiken läpi.

Mulla on nykyisen kanssa ollut vaiheita, jolloin olen alkanut pelätä, etten riitä sille seksuaalisesti. Syynä on ollut se kun se on joskus suutahtanut kun mulla on ollut esim. rankkaa töissä ja halut tilapäisesti täysin nolassa enkä esim väsymyksen takia joskus ole halunnut tehdä mitään. Tuo miehen suutahtaminen on aikaansaanut sen, että olen tilapäisesti mennyt aivan lukkoon. Ainoa asia, jolla olen päässyt taas tasapainoon, on ollut se, että olen muistuttanut itseäni siitä, et seksiä ei oikeasti ole pakko harrastaa, jos ei halua.

Nyt siis tuon pornoepisodin yhteydessä mies sai jonkinlaisen raivokohtauksen ja huusi että mä olen kuollut lahna ja olen ollut alusta saakka. Väittää nyt, ettei tosiaan tarkoita oikeasti mitä sanoi ja tiedänkin, ettei se ole totta - päinvastoin: meidän suhde alkoi valtavalla seksuaalisella vetovoimalla joka yllätti mut itsenikin. Nyt vain jotenkin tuntuu, että esiin on nyt astunut joku ihminen, jota mä en tunne ja jota mä jotenkin myös pelkään. Että mies ei ole - erityisesti seksuaalisten tarpeidensa suhteen - se sama ihminen, jonka luulin sen olevan. Mä luulen, että se tosiaan on ollut jo hyvin pitkään tyytymätön, mutta on salannut sen ja nyt tämä kaikki on paljastunut ja mä löydän itseni samasta painajaisesta, jossa olin mun eksän kanssa.

Mä en oikeesti enää jaksa elää kenenkään miehen kanssa ku se on niin helvetin päivänselvää, että miehen rakkaus kestää tasan yhtä kauan kuin hänen seksuaaliset tarpeensa tyydytetään. Jotenkin kaikki tuntuu niin valheelliselta. Mies ja vilpitön rakkaus ei taida oikein olla mahdollinen yhtälö. Mitä ihmettä tapahtuis, jos mä esim. sairastuisin vakavasti ja esim. seksiä ei vois harrastaa puoleen vuoteen? Olisko mies vaan päivä päivältä pahantuulisempi ja lopulta lähtis kävelemään? Mitä helvetin rakkautta se sellainen on?

Onneksi mulle tulee vauva. Se asia tekee mut tosi onnelliseksi!

 

[Näkökulmaa..]

Seksuaaliset halut harvemmin kohtaavat parisuhteessa täydellisesti. Seksiä ei tietenkään koskaan ole pakko harrastaa, jos olisi se ei olisi seksiä vaan hyväksikäyttöä. Pidä kiinni rajoistasi. Miehesi on käyttäytynyt lapsellisesti suuttuessaan ja haukkuessaan sinua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että seksuaalinen turhautuminen voi käydä hermoille. Mielestäni sinun ei pitäisi suuttua miehellesi pornon katselusta, jos kerta koet ettet halua seksiä mutta miehesi sitä tarvitsee. Miten miehesi pornon katsominen on sinulta pois, jos et halua seksiä? Kaikilla on oltava oikeus toteuttaa seksuaalisuuttaan (muita vahingoittamatta), joten jos miehesi haluaa masturboida pornoa katsellessa, ei sinulla ole mitään oikeutta sitä häneltä kieltää. Monille ihmisille pornon katselu on keino purkaa seksuaalista haluaan jos muita mahdollisuuksia ei ole "käsillä" (sic). Kuulostaa siltä, että sinulla on traumoja edellisestä suhteestasi ja että koet miehesi halun epämiellyttävänä. Vaikka sinä et halua, on miehelläsi kaikki oikeus haluta. Seksuaalisuutta ei niin vain voi "poistaa", joten tuskin miehesi tahallaan ja kiusallaan haluaa seksiä.

Kirjoitit, että suhteenne alussa välillänne oli suurta seksuaalista vetovoimaa. Ilnmeisesti vetovoima on osaltasi hiipunut, mutta ehkäpä miehesi on luonnostaan halukkaampi. Näin ei joka miehen kohdalla ole, mutta voimaakkaampi seksuaalinen halu on aivan yhtä luonnollista kuin oma vähäisempi halukkuutesi. Kerroit että miehesi katselee pornoa ehkä kerran kuussa. Se ei todellakaan ole paljoa, toivottavasti hänellä on muitakin keinoja saada seksuaalista mielihyvää.

Kannattaa ehkä katsoa nyt peiliin ja miettiä miksi haluat hallita miehesi seksuaalisuutta, jos et kuitenkaan halua seksiä. Kuulostaa siltä, että kyseessä on sinun epävarmuutesi ja sinun haluttomuutesi ja traumasi. Miehesi ei varmaankaan uskalla puhua sinulle rehellisesti, koska tiedostaa seksin olevan sinulle niin vaikea asia. Suosittelisin todellakin hakeutumista ammattilaisen kuultavaksi joko yksilö- tai pariterapiaan.

Tsemppiä sinulle ja onnea lapsellesi! (Seksuaalisuuteen liittyvät traumat kannattaa selvittää jo lapsenkin edun vuoksi, ettei lapsi joudu kasvamaan seksikielteisessä ympäristössä, jossa miesten seksuaalisuutta pidetään uhkana ja epänormaalina..)

 

[Nina,]

Haluilleen tai haluamattomuudelleen kukaan ei mitään voi. Ja mulla kanssa menee halut jos mies vihjailee mun pömppömahasta, vaikkei sitä pahasti tarkottaisikaan. Se on pienestä kiinni!
Sun voisi olla hyvä jutella jonkun ulkopuolisen kanssa, vaikka terapeutin. Saisit erilaista näkökulmaa asiohin ja rauhassa pohtia syitä ja pelkojasi. Sekin jo vaikuttaa teidän parisuhteeseen, että sulla on käsittelemättä vanhan parisuhteen ongelmat.

 

[Lopeziino]

Mieheni näyttää partansa, tukkansa ja pituutensa osalta Jouni Hynyseltä, joten on ihan totta, että se mikä toiselle on parasta, on toiselle painajaismaista.

Minäkin uskon, että koet turvattomuutta ja elät "pesänrakennusvaihetta", jossa haluat ajatella vauvaa, yhteistä perhettänne ja kotianne. Siihen tilaan ei oikein sovi epäilyt miehen seksuaalisista tarpeista, epäily rakkaudesta, epäily suhteen kestävyydestä.

Minusta sinun ei liikaa kannata miettiä asioita, vaan anna asioiden edetä omalla painollaan. Kun keskustelet miehen kanssa ja kerrot, miten haluat lapsen juuri hänen kanssaan ja miten sinulle on tärkeää, että olette koko perheenä yhdessä, niin ainakin hän tietää, mitä sinä haluat. Jos se ei riitä miehelle, et voi sille juuri mitään.

Todennäköisesti mies kokee pelkoa muuttuvasta tilasta. Sinusta tulee äiti eikä pelkästään hänen vaimonsa. Joskus mies voi kokea sen epäseksikkäänä, koska uudet asiat pelottavat. Mies saattaa myös kaivata tiettyjä asentoja, jotka on mahan kasvamisen vuoksi unohdettava vähäksi aikaa. Voi myös olla, että samaan aikaan hän on kokenut jonkunlaisen etäihastuksen vaikkapa johonkin työkaveriinsa, jolloin hän ylipäätään miettii erilaisia vaihtoehtoja.

Enemmän olisin huolissani miehen puristeluista ja muusta ikävästä käytöksestä kuin siitä, miten hänen ulkonäkönsä on muuttunut. Jos olet kertonut, että et pidä sellaisesta käytöksestä eikä sillä tavalla saa "piparia" vaan päinvastoin ärsyynnyt, niin miehen tehtävänä on korjata käytöstään. Ymmärtääköhän miehesi, että jotta saa seksiä, hänen tulee pitää sinua hyvänä. Myös keskinäisen rakkauden ylläpitämiseksi olisi tärkeää, että joka päivä halaillaan, pussaillaan yms ihan muutenkin kuin vain seksimielessä.

Ehkä kannattaa myös opetella muita ei-yhdyntäkeskeisiä tapoja rakastella. Viimeistään vauvan synnyttyä menee yleensä jälkitarkastukseen asti (4-6 viikkoa), jolloin yhdyntää ei voi harrastaa, jolloin käsillä/suulla tarkoitettu seksi joka tapauksessa astuu kuvioihin. Se saattaa olla jollakin tasolla helpompaa naiselle kuin yhdyntä.

 

[Me-henki]

Onneksi mulle tulee vauva. Se asia tekee mut tosi onnelliseksi!

Sulle tulle vauva, entäpä miehellesi? Vaikuttaa hiukan hylkäämisreaktiolta, eli mies kokee ettei hän ole sinulle enää tarpeellinen jos et huomioi häntä kuten aiemmin. Monet miehet ovat kovin itsekkäitä ja jopa omistushaluisia läheisistään. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin jopa oma tuleva vauva voi saada mustasukkaisuuden tunteen pintaan.

Naisella tapahtuu raskaana ollessaan hormonaalisia muutoksia ja mieli heilahtelee suuntan jos toiseenkin. Myös mies saattaa kokea stressireaktioita ja mieleen tulevat monet asiat kuten riittämättömyyden tunne perheen päänä. Asioita ikäänkuin pelätään etukäteen ja maalaillaan piruja seinille. Suurimmalla osalla vauva tulo ja muuntautuminen lapsiperheeksi sujuu kuitenkin ilman suurempia ongelmia etukäteispaineista huolimatta.

Keskustelkaa vielä ja lukekaa yhdessä alan kirjallisuutta. Kyllä ne asiat siitä lutviutuvat. Onnea teille!

 

[Nin-a]

Mieskin käy raskausaikana läpi kaikenlaisia tuntemuksia ja on paljon mahdollista että tuleva sitoumus pelottaa, jolloin hän saattaa hakea vapautta ja oman elämän hallintaa muuttamalla ulkonäköään. Paljon muuta kun ei voi suhteessa elävä tehdä. Odottele että vauva tulee ja käy tosiaan neuvolassa juttelemassa. Se ei ole ikinä huono idea. Tuskin kuitenkaan olet hulluksi tulossa, mies saattaa ollakin. Voihan kuitenkin olla että mies kasvaa uuteen rooliinsa kipuilun jälkeen ja suhde palautuu ennalleen. Jos ei niin sitten teet uudenlaisia ratkaisuja. Älä kuitenkaan anna menneisyyden peikkojen pilata tätä suhdetta.

 

[Syvät veet]

Miehellä on mielestäni ongelma oman seksuaalisuutensa kanssa.
Tuleva vauvan odotus ja syntymä ovat todennäköisesti laukaisseet oireiston.
Olisikohan jotain tapahtunut miehen lapsuudessa, jotain jota ei ole kertonut?

 

[sohvis]

Ovatko nykymiehet todella LUUSEREITA?Lapsen syntymä saa heidät tolaltaan?Sohvis on nauttinut jokaisesta lapsestaan,koskaan pois tolaltaan sen takia.Nykyjätkät alkavat olla pois tolaltaan vaikka itikanpistosta.Kyllä nykytouhut ovat perseestä.Paskaa puhutaan ja elvistellään.Tosiasioitten edessä ollaan saamattomia vätyksiä.

 

[markeirmeli]

Jäitä hattuun nyt aloittaja ja muutkin. Olet raskaana ja se on melkoinen mullistus niin sinulle kuin miehellesikin. Raskauden aikana hormoonit aiheuttavat kaikenlaisia outoja tuntemuksia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Silloin on hyvin herkässä tilassa ja tarvitsee toisen turvaa ja tukea. Se on myös miehellesi outo tilanne, luulisin ettei siinä ole kysymys muusta kuin "pässinkarsinassa" olosta, eli hän ei ehkä voi raskautesi vuoksi paneutua seksiin ns. täysillä. Siksi turvautuu pornoon, tuskin on mistään vakavasta kysymys. Miehet myös "heräävät" tajuamaan vaimonsa raskaanaolon hitaanlaisesti.

Keskustelkaa rauhallisesti ja rakentavasti asiasta, kerro miehellesi tuntemuksistasi. Älä kuitenkaan kiinnitä suuremmin huomiota hänen ulkonäköönsä, se ei ole oleellinen asia, normaalitilassa se ei todennäköisesti häiritse sinua. Menkää molemmat neuvolapsykologin puheille, tai ainakin sinä, niin saat tietoa ja tukea tilanteeseesi. Et ole sekoamassa, mutta tarvitset lääkärin apua ja neuvoja nyt, niin loppuraskaus ja vauvanhoito sujuu ilman masennusta ja hermoiluja. Toistan vielä: Keskustelkaa myönteisessä hengessä ja riittävästi. Tsemppiä!

 

[Me-henki]

[viesti moderoitu]

 

[exästä miestä]

"Tästä on kokemusta ja se johti loputa siihen, että menetin painostuksen, uhkaulun ja haukkujen alla haluni pitkäksi aikaa kokonaan (silloiselle miehelle riitti nippa nappa 5krt viikossa ja uskokaa tai älkää hänellä oli erektion kanssa ongelmia, joten minun hommani oli yleensä vastata siitä, että hän sai edes pippelinsä pystyyn)."

Onpa klassinen esimerkki siitä kuinka mitä impotentimpi mies sitä suurempi haloo seksistä. Epäilisin että voi olla myös gay. Yrittää vierittää naisen niskoille omat seksiongelmat.

 

[eräs luuranko]

Olisikohan miehen aika tulla kaapista ulos?

 

[Voihan nenä]

Minun mielestäni tässä on yksinkertaisesti kysymys siitä, että monen miehen mielestä vaimo on raskaana ollessaan himottava. Koska rajituksia kanssakäymiseen on tullut, hän puristelee vaimoaaan (onneksi ei jotakuta muuta naista) ja hoitaa halunsa keinolla, jossa ei vierasta elävää naista tarvita.

Jukranpujut, miksi valittaa, jos mies kopeloi omaa vaimoansa? Jottkut siirtyvät kopeloimaan vierasta. Voihan sille miehelle sanoa, että tekee sen lempeästi ja hienotunteisesti, eikä brutaalisti, koska sellainen tuntuu sinusta pahalta. Ei äitiyden takia kannata siveyden sipuliksi ruveta, sillä karkotetaan isukki kauas.

Juttele miehesi kanssa ja käykää keskustelua myös siitä, miten sisäinen muutos näkyy esim. vaatetuksessa ja muussa ulkoisessa olemuksessa. Jospa miehesi haluaakin olla luonnollinen isi entisen pikkutarkan ja virkamiesmäisen sijaan?

Tiedättekö muuten, että usein ensimmäinen merkki naisen psyyken muuttumisesta raskauden vuoksi on, että hän pukeutuu lempeämpiin väreihin? Esim vaaleanpunainen saattaa ensimmäisen kerran tulla hänen vaatteisiinsa. Aikanaan huomasin työkaverini tilan siitä, vaikka raskaus oli alkumetreillä. Kovasti hän hämmästyi, kun kuiskasin olalle taputtaen, että onnea odotukseen.

 

[mnbv]

Olet varmasti syystä ihmeissäsi kaikkien muutosten edessä, mutta kyllä sitä raskausajan masennustakin on olemassa.

 

[adfhergh]

Kuulostaa siltä että ap on alusta asti pitänyt ohjaksia käsissään, hän määrittelee sen miten kuuluu käyttäytyä, miten suhteen pitää edetä, miehen osa on olla roolinsa täyttäjänä. Nyt on vielä lapsi tulossa, mies tietää jäävänsä vielä entistäkin heikompaan asemaan, tästä lähtien ap hössöttää itsensä ja lapsen asioita kaiket päivät ja mies saa roikkua siinä sivussa käyttäytyen juuri niin kuin ap:lle milloinkin sopii.

Pitkä tukka ja parta ja muutokset käytöksessä kuulostavat kapinoinnilta, miehellä ei ole kanttia lähteä lätkimään muttei kestä myöskään ajatusta siitä mihin suhde on menossa. Tuo ap:n lause "mulle tulee vauva" kertoo kaiken. Kuviossa on ap ja lapsi, ja se mies on kolmas pyörä.

 

[Roolien muutos]

Ikävää lukea, kun odottavaa äitiä syyllistetään....olet masentunut...tunne-elämä ailahtelee aina raskausaikana....pyrit määräilemääm miehen käytöstä....
Ei tässä syyllistäminen auta, äidiksi tuleminen on suuri elämänmuutos muutenkin.
Ja isäksi tuleminen myös. Uudet roolit muuttavat totaalisesti ihmisen elämää.

 

[Olisko]

Miehesi voinut säikähtää sinun porno-löydöstäsi ja päästää suustaan "hädässä" sammakon?
Voisi kuvitella, että miehesi on halunnut salata pornon käytön, koska ei halua sinun kokevan sitä painostuksena - juuri sinun menneisyytesi vuoksi - ja sanoi jotain todella typerää hätääntyessään kiinni jäädessään.

 

[Lempeyttä]

Muista, että et ole tulossa hulluksi... Oikeasti hulluksi tulevat eivät käsittääkseni ymmärrä omaa tilaansa. Kyseessä voi olla jonkin sortin paniikkihäiriö, mutta se on tavallisempaa kuin kuvitteletkaan. Siinä on tyypillistä luulla tulevansa hulluksi tai kuolevansa. Myös hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa tähän.
Ole lempeä itsellesi ja miehellesi ja hyväksy outouden tuntemukset, yritä uskaltaa luottaa siihen, että elämä kantaa, niin mahdottomalta kuin se voi tuntuakin. Kaikki outo pelottaa, ja ehkä projisoit näitä pelkojasi nyt mieheesi, näet ne ulkoistettuna hänessä. Olette käymässä läpi suurta muutosta. Ei ole tapahtunut mitään niin kamalaa. Päivä kerrallaan. Antakaa suhteen myös olla joskus huono, anna miehen tuntua oudolta Ei kaikki ole täydellistä koskaan. Pitäkää yhteys auki, jutelkaa ihan arkipäiväisistäkin asioista. Sano miltä susta tuntuu. Yritä kuunnella myös miestäsi.

 

[puhuja]

Hei, olipa kyse mistä tahansa, niin hakeudu toisten ihmisten seuraan. Ei miehesi ainakaan yksin, kun kerran hänestä kyse, ja oli valehdellut noista vidoistakin...vaan hyvien ystäviesi ja puhu! Neuvolapsykologi on loistava ajatus, mutta lisäksi pura asiaa puhumalla kaverien kanssa. Pahin tällaisissa on jäädä oman pään sisään. Kun yksinään jahkaa asioita, niin ne alkaa näyttää vaikka kuinka monimutkaisilta. Toinen ihminen tuo objektiivisuutta ja uusia näkökulmia.

Ihan hyvä kun puhuit meille, täältä saa apua ja neuvoja itse kukin vuorollaan

Kaikkea hyvää sinulle! Yleensä asioilla on taipumus järjestyä ennemmin tai myöhemmin.

 

[MiesRealisti]

Pornon katsominen kerran kuussa on harvinaisen vähän miehelle. Jos haluat miehen, etkä eunukkia, niin mitä luultavammin mies katsoo pornoa. Ja useimmiten miesten seksuaaliset halut ovat muutenkin naisen haluja vahvemmat.

Ja johan on kumma, jos mies ei saa suhteen aikana edes hiustyyliään muuttaa. Pitäisikö naisiltakin kieltää kampauksen ja muun tyylin muuttaminen suhteen aikana?