Toggle sidebar

Miehen lapset ja lapsenlapset, huoh

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kyllästynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="kyllästynyt";30831862]No ei ole juu maksanut niistä. Eikä laittanut ruokiakaan, silloin (kaan).

Hyysäisin kevyesti yhtä kotimiestä kyllä, onhan miehestä toki iloa. Mutta koko miehen sukua en jaksaisi.

Ymmärrän kyllä, kuten täällä on osoitettukin, että ongelma on minun ja miehen välinen. Pitänee katsoa miten tässä käy. Olen ajatellut tähän asti että kun tämä on miehen koti niin hänen lapsetkin voi täällä sitten käydä. Nyt on kyllä osoittautunut että kotimme rajat pikkuhiljaa murenemistaan murenevat, kun miehen aikuiset lapset ja niiden lapset tulla tussahtavat miten sattuu. Ihan alusta ei ole ollut aivan näinkään.

Mä luulen että olen yksinkertaisesti kyllästynyt tähän souviin. Ehkä mies saa nyt etsiä oman asunnon. Onneksi ei olla ehditty avioon asti. Nuorin lapseni on hänkin pian muuttamassa; myyn tämän ja ostan pienemmän kodin, mies menköön vaikka mukuloidensa nurkkiin.[/QUOTE]

No, koeta nyt ensin miehen kanssa käydä asia läpi..vai tuntuuko siltä, ettei mies asiaa ymmärrä? Oletko aiemmin puhunut hänelle? Vai oliko tässä nyt joku vika niitti joka katkaisi kamelin selän?
 
Eipä tulisi mieleenkään maksaa isovanhemmille. Eivät tosin edes huolisi rahaa, vaikka tarjouduttaisiin maksamaan. Se olisi lähinnä loukkaus heille, jos tarjottaisiin rahaa. Lapsia ei tosin vaadita syötettävän tai vietävän mihinkään. Itse tarjoutuvat niihin riemuihin joihin tahtovat lapsenlapset viedä ja kutsuvat syömään. Meidän tapauksessa heillä tosin ei ole kuin omat lapset ja lapsenlapset, ei yhtään äiti/isäpuolta lapsineen kuvioissa kiehumassa.
 
[QUOTE="vihreä";30831871]Eipä tulisi mieleenkään maksaa isovanhemmille. Eivät tosin edes huolisi rahaa, vaikka tarjouduttaisiin maksamaan. Se olisi lähinnä loukkaus heille, jos tarjottaisiin rahaa. Lapsia ei tosin vaadita syötettävän tai vietävän mihinkään. Itse tarjoutuvat niihin riemuihin joihin tahtovat lapsenlapset viedä ja kutsuvat syömään. Meidän tapauksessa heillä tosin ei ole kuin omat lapset ja lapsenlapset, ei yhtään äiti/isäpuolta lapsineen kuvioissa kiehumassa.[/QUOTE]

Okei, mä ymmärrän jos niitä lapsenlapsia on 1-3, ok...mutta kahdeksan...huh. Joka ipana vaikkapa Lintsille ruokineen...:O
 
Alkuperäinen kirjoittaja LaMamanMorbid:
Okei, mä ymmärrän jos niitä lapsenlapsia on 1-3, ok...mutta kahdeksan...huh. Joka ipana vaikkapa Lintsille ruokineen...:O
Click to expand...

Ei ole mikään pakko viedä juuri lintsille laumaa jos ei ole varaa. Tai no mun omat voi viedä vaikka ilmaiseksi sinne, mikä pakko niille on ostella sieltä kaikkea jos ei ole rahaa? :D Ollaan käyty varmaan yli 10kertaa siellä ja rahaa mennyt kahteen lapseen yhteensä noin 5e jos lasketaan kaikki yhteen. ;)
 
Jotenkin olen aistivinani, ettei ongelmana ole miehen lapset tai lapsenlapset vaan mies itse. Ottaisit asian mieluummin miehesi kanssa esille, ennen kuin juttelisit muiden kanssa.
 
[QUOTE="Liisi";30831964]Jotenkin olen aistivinani, ettei ongelmana ole miehen lapset tai lapsenlapset vaan mies itse. Ottaisit asian mieluummin miehesi kanssa esille, ennen kuin juttelisit muiden kanssa.[/QUOTE]

Näin aion tehdä.

Ja jo sanoinkin tuohon lapinmatkaideaan hyvin selväsanaisen vastauksen. Lasten ja lastenlasten kuullen sanoin vain että taitaa olla vähän hankalaa mun osalta järjestää, mutta miehen kuullen annoin sitten tulla ihan selväsanaisesti että en todellakaan aio vähistä lomistani käyttää miehen lapsenlapsiin kahta viikkoa, kun mulla omiakin lapsia kuitenkin on, ja muutakin elämää...

Rajattomasta meilläkäynnistä on ollut aiemmin juttua, esim. mun lasten yo-kirjoitusten aikoihin. Silloin ne on sitten kai mennyt minun nillittämisen piikkiin. Miehen lapset puhuu kodistamme iskän ja "Maija"n kotina (se maija olkoon nyt tässä salanimeni). Ja sitä kai tään kodin olen halunnut olevan, mutta nyt tämä on muuttunut joksikin majataloksi, jossa en oikein enää itsekään viihdy. Mahdollisesti keskimmäinen muuttikin pois ihan tuntiessaan itsensä täällä ahdistuneeksi, toi kuopus näyttää viettävän poikaystävän luona kohtalaisen paljon aikaa...

:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pin:
Ei ole mikään pakko viedä juuri lintsille laumaa jos ei ole varaa. Tai no mun omat voi viedä vaikka ilmaiseksi sinne, mikä pakko niille on ostella sieltä kaikkea jos ei ole rahaa? :D Ollaan käyty varmaan yli 10kertaa siellä ja rahaa mennyt kahteen lapseen yhteensä noin 5e jos lasketaan kaikki yhteen. ;)
Click to expand...

Tässä tapauksessa pointtina taitaa olla, että mies vie, vaikka hänellä ei olisi varaa ja miehen lapset olettavat, että mies vie, kun on aina vienyt/maksanut/ syöttänyt/kustantanut. Ap on kyllästynyt olemaan oheismaksajana. Jonkun pitää nostaa kissa pöydälle!

Minun vanhempani - molemmilla myös uudet puolisot - kyllä kustantavat esim. mökkireissulla ruuan ja kauppareissulla jätskit. Tosin koskaan lapset eivät ole koko lössinä mukana. Saattavat antaa jonkun euron taskurahaakin. Mutta ei tulis kyllä pieneen mieleen laittaa eläkkeellä olevan, pienituloisen äitini kanssa jonnekin viikkojen reissuun. Ja, kyllä, suon äidilleni, että hän saa matkustaa miesystävänsä kanssa niin paljon kuin ehtii. Samoin isälleni.
 
[QUOTE="viiden äiti";30832001]Tässä tapauksessa pointtina taitaa olla, että mies vie, vaikka hänellä ei olisi varaa ja miehen lapset olettavat, että mies vie, kun on aina vienyt/maksanut/ syöttänyt/kustantanut. Ap on kyllästynyt olemaan oheismaksajana. Jonkun pitää nostaa kissa pöydälle!

Minun vanhempani - molemmilla myös uudet puolisot - kyllä kustantavat esim. mökkireissulla ruuan ja kauppareissulla jätskit. Tosin koskaan lapset eivät ole koko lössinä mukana. Saattavat antaa jonkun euron taskurahaakin. Mutta ei tulis kyllä pieneen mieleen laittaa eläkkeellä olevan, pienituloisen äitini kanssa jonnekin viikkojen reissuun. Ja, kyllä, suon äidilleni, että hän saa matkustaa miesystävänsä kanssa niin paljon kuin ehtii. Samoin isälleni.[/QUOTE]

Juuri näin.

Mies häpesi konkurssiaan kovin. Kuvittelin hänen lastensa kyllä hyvin ymmärtäneen miten miehelle kävi; avioerossa lasten äiti huolella repi osuutensa. Mutta ilmeisesti ei heistä kukaan (ei mies, ei hänen lapset) ole ihan ymmärtänyt tilanteen todella muuttuneen.

Mies korostaa miten tärkeä minä olen hänen lapsenlapsilleen. Tästä on käyty erinäiset skabat, koska en halua olla isoäiti tai isoäidin korvike; lapsenlapsilla on omat mummit toisaalla, ja vaikka voin olla yksi tärkeä aikuinen niin mikään mummi heille en kuitenkaan ole enkä tahdokaan olla. Mutta siis, ehkä tuo miehen tarve mummiuttaa minua näkyy myös hänen lastensa suuntaan...

Uh. Kuusi vuotta, omien lasten itsenäistyminen, en ole kai oikein tähän asti edes tajunnut mitä tässä on samalla pikkuhiljaa koko ajan tapahtunut.
 
Hankala tilanne. Ensin sinun pitäisi saada mies ymmärtämään näkökulmasi, minkä jälkeen pitäisi tehdä jonkinlainen kompromissi. Täysin ideaaliksi tilanne ei pysty tekemään. Sinun kannattaa tehdä kaikille selväksi, ettet halua kokkailla isolle porukalle muuta kuin erikoistapaksissa silloin, kun asiasta on sovittu etukäteen.

Meillä oli vähän vastaavaa lasten mummon eli anoppini kanssa, vaikka kyläilimme vain parin kolmen kuukauden välein. Muuten tilanteesta ei olisi tietänyt, ellei mummo olisi järjestänyt itseänsä muualle etukäteen ilmoitetun kyläilymme ajaksi. Siitä saattoi päätellä, ettei vierailu ollut hänen mieleensä. Mies sitten kävikin enempi yksin vierailulla ja me lasten kanssa tai ilman lapsia pari kertaa vuoteen.
 
Sinulla on omat lapset aikuistumassa ja miehen lapsenlapset pitävät pikkulapsi arjessa. Nyt olisi aika nauttia vapaudesta ja olosta eikä hoitaa -varsinkaan toisen - lapsenlapsia. Mummopuolestakin tulee helposti ruokkija, siivoja yms emon tapainen. Ainakin hänen odotetaan käyttäytyvän niin. Ymmärrän hyvin ristiriitaiset tunteesi.

Miehelläsi on helpot oltavat. Valmis koti ja täysi palvelu. Hänen pitäisi maksaa vähintää käyvästä vuokrasta puolet kun asutte sinun omistamassa asunnossa. Eihän mies voi asua yksinkään ilmaiseksi missään. No loisimalla jonkun muun luona.

Muuten aina mollataan yh-äitejä muiden rahoilla elämisestä. Oon huomannut, että moni nianen pärjää hyvin ja on omaa omaisuutta. Kaikki ei oo sossuasiakkaita...

Tsemppiä tulevaisuuteen : )
 
Mun mielestä tuossa ensisijainen ongelma on se miehesi, ei hänen lapsensa tai lapsenlapsensa.

Mä en näkisi pari tonnia kuussa tienaavaa eläkeläistä niin pienituloisena ettei tämä voisi lastenlasten kanssa mitään tehdä, kutsua lastensa perheitä syömään tms. Varsinkaan jos hänen ei tarvi edes maksaa asumisestaan mitään, hyvä kun omat ruokansa.

Miehen pitää päättää mitä haluaa lapsenlapsille tarjota ja toimia sen mukaan. Jos joku on liian kallista niin ehdottaa tilalle muuta vaihtoehtoa ja maksaa nuo huvitukset itse. Luulisi tuon eläkkeen riittävän kun jättää ne omat luksushuvitukset sitten vähemmälle tai pois. Jos tämä ei onnistu niin sitten sanoo lapsilleen suoraan että ei mitään maksullisia huvituksia.
 
Sitä että mies käyttää sua taloudellisesti hyväksi tuossa ei voi pistää lastensa syyksi vaan ihan miehen omaksi ahneudeksi ja saamattomuudeksi kun ei pysty vetämään rajoja siihen mitä lapsenlapsilleen tarjoaa. Kivahan se on elellä ilmaiseksi toisen luona ja käyttää eläkkeensä omiin huvituksiin vaimon maksaessa vielä päälle ne jutut mitä ukki tarjoaa lapsenlapsille.

Tottakai lastensa ja lastenlastenkin kuuluisi kiittää eikä pidä olla itse tyrkyttämässä lapsiaan tuollaisiin huvituksiin, mutta siinäkin varmaan syy on miehen hoitamassa kasvatuksessa, siinä ettei tämä ole selittänyt lapsille tilannetta ja vetänyt rajoja. Jos nämä katsovat että isällään näyttäisi menevän hyvin asumisen ja luksusharrastusten puolesta ja tämä on halukas viemään lapsia huvipuistoihin ja laivoille niin ei lapset välttämättä tajua että tämä maksatetaan vaimolla.
 
Kiitokset kaikista kommenteista.

Luulen, että viime vuosien humussa ja sumussa näin on käynyt niin etten ole itse huomannutkaan. Toki aiemmin kolmen lapsen yksinhuoltajana on tavallaan tottunut siihen että asioita tapahtuu ja päivät otetaan vastaan niinkuin ne tulevat, mutta niinkuin tuossa joku sanoikin, henkilökohtainen tilanteeni on nyt toisenlaisessa elämänvaiheessa, eikä elämääni sillä tavalla tullut "lisätila" ole välttämättä suoraan ohjattavissa miehen lasten ja lastenlasten tarpeisiin.

Ongelma on miehen ja minun, ehkä ennen kaikkea minun päässäni minun. Lasteni itsenäistyessä olen suorastaan pelännyt että jään heihin roikkumaan; en ole tahtonut estää lasteni elämää. Esikoisen itsenäistyessä rakastuin nykyiseen mieheeni, ja tässä on nyt tämä tulos. Vika on varmaan omassa rajattomuudessani tai tarvitsevuudessani tai ikäkriisissä tai ehkä siinä surussakin, joka syntyi vuosia sitten leskeksi jäädessäni, ja josta piti vain porskia eteenpäin.

Tämä keskustelu on kyllä availlut silmiäni. Ärtyisyyteeni on syynsä. Puheeksi asiat on otettava. Tässä kyllä tulee ainakin haavoja, toivottavasti ei sentään mitään ruumiita...
 
Näin ulkopuolisena sanoisin, että miehen lapset tulevat kuin toiseen kotiinsa eli isän luo. Samalla he tunkeutuvat myös sinun reviirillesi. Samalla varmaan vielä vaihdevuosikriisi alkaa pukata päälle eli tulee katsottua kaikkea entistä kriittisemmin.

On tosiaan aika keskustella miehen kanssa siitä, mitä haluatte elämältä ja kuinka sinä et halua toimia kaiken rahoittajana. Patista mies sinne lapinreissulle lastensa kanssa, sopikoon keskenään, miten rahoituspuolen hoitavat, se ei ole sinun murheesi. Saattepahan olla tuon ajan omissa oloissanne ilman miestä ja hänen sukulaisiaan. Miehen on syytä miettiä, miten käyttää rahansa, käykö golfaamassa ja formulakisoissa vai käyttääkö ne lastenlapsiinsa, käytettävä määrä on rajallinen.
 
[QUOTE="kyllästynyt";30832633]Kiitokset kaikista kommenteista.

Luulen, että viime vuosien humussa ja sumussa näin on käynyt niin etten ole itse huomannutkaan. Toki aiemmin kolmen lapsen yksinhuoltajana on tavallaan tottunut siihen että asioita tapahtuu ja päivät otetaan vastaan niinkuin ne tulevat, mutta niinkuin tuossa joku sanoikin, henkilökohtainen tilanteeni on nyt toisenlaisessa elämänvaiheessa, eikä elämääni sillä tavalla tullut "lisätila" ole välttämättä suoraan ohjattavissa miehen lasten ja lastenlasten tarpeisiin.

Ongelma on miehen ja minun, ehkä ennen kaikkea minun päässäni minun. Lasteni itsenäistyessä olen suorastaan pelännyt että jään heihin roikkumaan; en ole tahtonut estää lasteni elämää. Esikoisen itsenäistyessä rakastuin nykyiseen mieheeni, ja tässä on nyt tämä tulos. Vika on varmaan omassa rajattomuudessani tai tarvitsevuudessani tai ikäkriisissä tai ehkä siinä surussakin, joka syntyi vuosia sitten leskeksi jäädessäni, ja josta piti vain porskia eteenpäin.

Tämä keskustelu on kyllä availlut silmiäni. Ärtyisyyteeni on syynsä. Puheeksi asiat on otettava. Tässä kyllä tulee ainakin haavoja, toivottavasti ei sentään mitään ruumiita...[/QUOTE]

Harvinaisen fiksu aloittaja!
 
Lapinreissusta vielä.

Mies perui jo koko reissuajatuksen. Minulle hätääntyneenä sanoi että ei tokikaan, ei ollenkaan, hän ymmärtää hyvin etten tänä vuonna ja tässä elämäntilanteessa (!) (kuopus siis tekee muuttoa, ei riitoja, töissä hektistä mutta sitä tässä on ollut viimeiset kymmenen vuotta...) jaksa semmoista reissua. Ja lapsilleen sanoi että tänä vuonna ei käy, mutta ehkä ensi tai seuraavana vuonna, riippuu "Maijan" (=minun) tilanteestakin.

Sano siinä sitten niille lapsenlapsille että never gonna happen.

Ei tästä taida tulla yhtikäs mitään. Vai onko tää nyt mulla sitten keski-iän kriisi...
 
[QUOTE="kyllästynyt";30831737]

Mites teillä? Kun laitatte lapsianne omille vanhemmillenne hubbailemaan, käykö pienessä mielessä ehdottaa kustannuksien jakamista jollain tavalla?[/QUOTE]

Ei käy. Enkä ikinä "laskuta" omiakaan lapsenlapsia, vaikka niitä on enemmän ja tuloni pienemmät kuin vanhemmillani. Koen, että vastuu valinnoistani on minulla, ei muilla.
 
[QUOTE="kyllästynyt";30831829]Asiahan ei minulle kuulu.

Itse olen hyvätuloinen, mutta lomaa on vähänlaisesti. Ei yhtään inspiroi käyttää vähiä vapaitani mihinkään helkatin lapinlomiin kiittämättömiä kakaroita hauskuttamaan. Menköön mies keskenään. Ja maksuihin en enää osallistu yhtikäs mihinkään.

Tässä vaahdotessani alan inhoamaan enemmän ja enemmän koko poppoota.

Enkä oikeastaan ihmettele sitä miehen eksääkään enää, vaikka tähän asti olen ihmetellyt miten joku mummo voi mennä Espanjaan asumaan ja jättää suloiset lapsenlapsensa tänne. Kai se huomasi mitkä hirviöt on kasvattanut ja lähti karkuun...[/QUOTE]

Niin miten tämä liittyy siihen, että miehesi eläke ei ole eläkkeeksi pienituloinen. Jotkut ei saa edes palkkaa tuon vertaa. Huvittavaa väittää miestä pienituloiseksi kun ei sitä ole ja hänen asumiskulutkin on olemattomat.
 
Kuten arvasin niin kääntyihin tuo lopulta parisuhteeseen ja miehen asumisen kuluihin. :D
Parisuhteessa kai useimmiten jaetaan elämä, ne kulutkin kullekin sopivalla tavalla. Itse en kehtaisi puolisoltani vuokraa periä. Miespuolinen kun on näppärä kyllä tekemään hommia talossa ja hyvä remppa-apu jne. Näin meillä ainakin.. Osallistuu kyllä esim.uusiin tapetteihin yms aina. Olen ulkoistanut lähes kaikki raskaimmat pihahommat ukolle ja eipä tuo ole valitellut. Mutta enpä alkaisi hänen sukulaistensa kuluja makselemaan.

Jos ap teillä on miehesi kanssa hyvä parisuhde jne niin älä nyt aiheuta tän palstan huruakkojen jutuista ongelmia siihen. Ongelma kun minun silmiini on tuo miehen puolelta olevien lasten ja lastenlasten kustannukset, jotka tulevat niskoillesi! Itse voin tukea miestäni kyllä taloudellisesti kun siitä on pidemmän päälle etua meille molemmille mutta en alkasi elättämään muuta sukua enää siihen päälle. :)
Vähentäkööt mies omia menojaan jotta saa maksettua kuluja lapsilleen ja osallistukoon enemmän ruokakuluihinkin.
Ei tarvitse suhdetta poikki pistää jos mies tajuaa ettei ole sinun tehtäväsi huoltaa ja kustantaa hänen lapsenlapsiensa reissuja ja huvituksia, jos et tunne tarvetta sellaiseen. Toki jos mies ei älyä tuota eikä hyväksy että nyt loppuu sun passaus muita kohtaan niin sitten heitä mäkeen ;)

Keskity omiin lapsiisi ja tee selväksi se myös miehellesi, että kumpikin jatkossa hoitelee omat lapsensa. Jos ei kelpaa niin se oli siinä sitten. Onneksi et ole avioitunut sentään sillä se olisi paljon mutkikkaampaa tuolloin.
 
[QUOTE="...";30832767]Kuten arvasin niin kääntyihin tuo lopulta parisuhteeseen ja miehen asumisen kuluihin. :D
Parisuhteessa kai useimmiten jaetaan elämä, ne kulutkin kullekin sopivalla tavalla. ---- Mutta enpä alkaisi hänen sukulaistensa kuluja makselemaan.

Vähentäkööt mies omia menojaan jotta saa maksettua kuluja lapsilleen ja osallistukoon enemmän ruokakuluihinkin.
Ei tarvitse suhdetta poikki pistää jos mies tajuaa ettei ole sinun tehtäväsi huoltaa ja kustantaa hänen lapsenlapsiensa reissuja ja huvituksia, jos et tunne tarvetta sellaiseen. Toki jos mies ei älyä tuota eikä hyväksy että nyt loppuu sun passaus muita kohtaan niin sitten heitä mäkeen ;)

Keskity omiin lapsiisi ja tee selväksi se myös miehellesi, että kumpikin jatkossa hoitelee omat lapsensa. Jos ei kelpaa niin se oli siinä sitten. Onneksi et ole avioitunut sentään sillä se olisi paljon mutkikkaampaa tuolloin.[/QUOTE]

Niin, pankitkin ovat suunnitelleet nämä suurten ikäluokkien tarpeet ennakkoon niin tehokkaasti, ettei lapset aina arvaakaan, mitä voi tapahtua:
Käänteinen asuntolaina (sanasto)

Ei mitenkään vinkiksi kenellekään, vaan tiedoksi vaan, että voi tulla yllätyksenä joillekin nuorille. Pankki vie monelta mummolankin ja saa sen jopa puoleen hintaan!
 
Keskustelussa menee nyt puurot ja vellit sekaisin, sillä kysehän on uusioperheestä. Miehen mukana on tullut lapset ja lastenlapset. Siis ei tietenkään käytetä silloin hyväksi rakkaan isäpapan uutta puolisoa, koska kyse ei ole mistään vuosikymmenten verisiteesta ja kiintymyksestä toisiinsa. Ja jossa isän uusi puoliso olisi saanut selkeän aseman rakkaana mummona, jolle väsätään joulu- ja synttärikortit suurin tuntein. JOten ap tekee aivan oikein vetäessään rajat hyväksikäytölle sekä odottamalla, että ukon jälkeläiset hallitsevat edes alkeelliset käytöstavat. Se on tietenkin ikävää opetella taas kaikkien uutta ja joutua ylittämään mukavuusrajansa, mutta ainakin meillä päin ihan alkeellisiin huomaavaisuuksiin kuuluu edes kohtaliaisuuttaan kysäistä voinko korvata tämän jotenkin. Antaa toisella mahdollisuus pyytää, eikä vaan olettaa saavansa kaiken.
 
Siis miten täällä ihmisillä on noin huono luetunymmärtäminen? :D ap on jo monta kertaa korjannut että miehen lapset siis itse pyytävät vaaria viemään lapsiaan (miehen lapsenlapsia) milloin minnekim, eivätkä osallistu vähääkään kuluihin. Ap:n mies siis EI ole tässä se aloitteellinen puoli joka kutsuisi lapsenlapsiaan retkille ja huvituksiin. Hullua jos moni oikeasti toimii noin itsekin, itse en ikinä kehtaisi.
 
Monilla on jo lapsipuolia, kuten entisvanhaan pidettiin naapurin ja muista hylätyistä lapsista huolta. Ei ollut vain vanhempia vaan oli naapureita ja muita. Olen itsekin ollut naapurissa ruokittavana kun kotona ei ollutkaan ketään. Nämä tietenkin ennen kännykkä aikakautta. Ei ihminen voi olla niin itsekäs että vain minulle ja minun lapsille. Kyllä se on jo aikuisen katsottava peiliin jos esittää rahaa olevan ylenmäärin ja maksaa muita ties minne. Läsnä oleminen ja ruokalautasen antaminen vaikka kulkurille on inhimillisyyttä.
Koska viimeinen lapsesi muuttaa kotoa voi se aiheuttaa monia tunteita kuten oletko nyt viettänyt aikaa tarpeeksi hänen kanssaan. Vihan purkaminen näihin muihin lapsiin, jotka kokevat sinut kuitenkin läheiseksi ja lapsen lapset mummoksi on minusta mielummin hienoa ja kun olette kahden on teillä kuitenkin käy läheisiä. Jos nyt näille lapsille ja lapsen lapsille käyt räyhäämään viet heiltä muiston mukavasta mummopuolesta, mikä mielestäni olisi vain julmaa.
Jos sinä sanot että ei niin selvästi puolisosi kunnioittaa tätä ja pitää sinua arvossa. Asiat kyllä muuttuu näköjään puhumalla, mutta älä nyt omassa kriisissä ala muita tykillä ampumaan.

Lapset oppivat käytöstapoja opettamalla, jos omat vanhemmat ovat hieman unohtaneet, niin voi muutkin opettaa.
 
[QUOTE="kyllästynyt";30831778]Varmaan sillä lailla elätän, että hän asuu meillä. En peri häneltä vuokraa, mutta hän maksaa joka kolmannen sähkölaskun.

Maksaa kolmasosan ruoista (kolme täysikasvuista meillä siis asuu täällä). Kumpikin maksaa omat menonsa, minä omien teinieni menot. Miehen eläke ei ole satasia vaan pari tonnia. Kyllä hän sillä omat huvinsa kustantaa, mutta ei kyllä kahdeksaa lapsenlasta jatkuvasti huvituksiin nykykustannuksilla. Minä olen ollut usein mukana ja maksanut puolet. Kolme pienintä lapsenlasta on niin pieniä ettei niitä ole tosin vielä kierrätelty huveissa, ja ei varmaan kierrätetäkään, koska mä taisin lopettaa nämä lystit omasta puolestani nyt ja tähän.[/QUOTE]

No maksaako mies vastavuoroisesti sitten sinun teiniesi kustannuksia esim. yhteisillä matkoillanne?
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa