Miehen kanssa vääntöä (2v, päivähoidon ensipäivät ja äidin pehmeä lasku koulutielle)..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Perusteluja miehelle kaipaava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn:
kumman vaihtoehdon luulet mietityttävän lasta negatiivisessa mielessä enemmän
a) se, että hänet viedään joka päivä hoitoon ja haetaankin sitten jonain päivinä aiemmin muutaman tunnin päästä
b) se, että häntä ei joku päivä viedäkään hoitoon vaan saa olla äidin tai isän kanssa parina päivänä viikossa?

Kannattaa ajatella asiaa pidemmällä aikavälillä. Lapsella alkaa hoito, josta todennäköisesti tulee jokapäiväistä ja täysipäiväistä kunhan äidin opiskelut lähtevät käyntiin. Tällä hetkellä tärkeintä on saada lapsi tottumaan hoitoon mahdollisimman hyvin, mikä käy parhaiten niin että lapsi käy siellä hoidossa. Ei hän kotona olemalla totu hoitoon.

Tietysti jos äidillä on koko ajan mielessä että "voi reppana kun joudut päiväkotiin, minä pidän sinut kullannuppuni kotona aina kun mahdollista ettei vain tarvitse mennä sinne päiväkotiin", niin äidin asenne kyllä saattaa tarttua lapseenkin eikä hänkään ikinä opi että siellä hoidossa onkin mukava olla.
 
Hyvä, etteivät normaalit päiväkodit ole viikonloppuisin auki. Ihmiset kun näköjään toisivat niihin lapsensa aina, kun ekrran amksavat.

Päiväkotipäivä on pienelle raskas. Lapsuuden vuosia ei koskaan saa takaisin. Pitäisin lasta kotona ne päivät, kun mahdollista on. Siitä hyötyy niin lapsensa kasvua ja seurasta nauttiva vanhempi kuin lapsikin.
Päiväkodissakin jaksaa paremmin, kun on välillä vapaata. Eikä tälläisiä tilaisuuksia kevyempään arkeen, välttämättä enää tule tai ei ainakaan aikoihin.

Kuulostat lapsestasi välittävältä äidiltä. Toivotatavasti saat miehesikin ymmärtämään, että lapsuus on ainutalaatuista aikaa. Kukaan ei varmaan kadu kuolinvuoteellaan, että vietinpä aikaa silloin lapseni kanssa. Kun sitten olet töissä pitkiä päiviä et varmasti kadu, että pienenä lapsellasi oli kevyempi arki.
 
En ole koskaan vienyt säännöllisesti lapsia hoitoon, koska teen kolmivuorotyötä. Lapset sopeutuneet tosi hyvin siihen, että eivät ole joka päivä hoidossa. Hyvin menee päivät vaikka viikossa saattaa olla vain yksi hoitopäivä.
 
Etkös sinä saa alennusta hoitomaksuihin jos on ennalta ilmoitettuja vapaapäiviä? Vai pitääköhän niitä olla pidemmällä jaksolla kuin esim. kuukauden ajan?
Meillä lapset on 4-5 päivää vapaalla viikonloppujen lisäsksi ja saadaan alennusta 4% per vapaapäivä hoitomaksuista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Etkös sinä saa alennusta hoitomaksuihin jos on ennalta ilmoitettuja vapaapäiviä? Vai pitääköhän niitä olla pidemmällä jaksolla kuin esim. kuukauden ajan?
Meillä lapset on 4-5 päivää vapaalla viikonloppujen lisäsksi ja saadaan alennusta 4% per vapaapäivä hoitomaksuista.

Täällä ei ainakaan saa alennusta, vaikka meilläkin ovat useimmiten hoidossa vain neljänä päivänä viikossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Etkös sinä saa alennusta hoitomaksuihin jos on ennalta ilmoitettuja vapaapäiviä? Vai pitääköhän niitä olla pidemmällä jaksolla kuin esim. kuukauden ajan?
Meillä lapset on 4-5 päivää vapaalla viikonloppujen lisäsksi ja saadaan alennusta 4% per vapaapäivä hoitomaksuista.

Täällä ei ainakaan saa alennusta, vaikka meilläkin ovat useimmiten hoidossa vain neljänä päivänä viikossa.

Ei täälläkään. Täysi maksu menee jos on yhdenkin päivän kuussa hoidossa, ainoastaan mikäli on pois koko kuun maksu on puolet. Sairastapauksissa maksu on eri, mutta siitähän ei nyt ole kyse.

Ap:lle: mä antaisin lapsen totutella pikkuhiljaa. Eli juuri tuo lyhyemmät päivät ja pitkät viikonloput jos mahdollista. Siinä ehtii saada myös hieman vastustutskykyä, joten tulevaisuuden sairastelut toivottavasti pysyvät pienempinä. Ja lapsi ehtii rauhassa tottua uusiin kavereihin, aikuisiin ja rytmeihin ilman että heti on suurimman osan ajasta hoidossa.

Jeesustelijoille: vanhemmista ei tee huonoa äitiä/isää se että antaa lapsen rauhassa totutella hoitopaikkaan. Päinvastoin, se on nimenomaan lapsen parhaan ajattelua. Voi että mä olisin tykännyt tuosta vaihtoehdosta että ensin voi olla vaikka aamupäivän vain hoidossa ja sitten pikkuhiljaa pitempiä aikoja. Mutta ei auttanut, tutustumassa oltiin 2 vai 3 kertaa ja sitten olikin jo työt ja pitkät päivät edessä. Ne niitä kaikkein rankimpia on lapselle, varsinkin kun ei ole ehtinyt tottua koko hoitopaikkaan. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn:
Alkuperäinen kirjoittaja MoohMooh:
laspet on erilaisia, säännöllisyys varmaan on hyvä juttu. ja tosiaan, jos kauheen korkee maksu vielä on, ni veisin varmaan joka päivä ja sitten vapaa-ajan voisi käyttää läksyihin ja vaikka ruoanlaittoon ihan rauhassa. ja haku vaikka aikasemmin.

miten ihmeessä se korkea hoitomaksu on joku syy viedä pieni lapsi hoitoon niinäkin päivinä, jos ei ole oikeasti ns. pakko???? Me maksetaan 200 euroa/kk hoitomaksua alta 3-v:n hoidosta ja jokaisen päivän, mikä mahdollista, otan OMAAN kotiinsa hoiton, vaikka hoitopaikassa ei ole vikaa. Jos se raha kuitenkin menee olis lapsi hoidossa tai ei, niin eikö voisi ajatella lapsen parasta

kai se on lapsen parasta, että ne läksyt ynnä muut koulutyöt on tehty, niin ei tarvi työntää äitinsä huomiota hakevaa lasta pois äitin luota? koska hoitopäivän jälkeen useat lapset voivat olla kiukkusia ja kaipaavat huomiota. Jos äiti on kerinnyt tehdä hommansa, niin on aikaa huomioida lasta kun ollaan kotona. En tajua, miten se ei olisi lapsen parhaaksi.

Teillä ei nähtävästi ole rahasta tiukkaa, hyvä juttu. Ei tarvitse tienata kovinkaan muhkeasti, että jo tulee 200e lasku, myös meillä on maksanut yli 200, kun molemmat oltiin työssä. Kyllä sitä vähän mietti, että täytyy saada rahalle vastinetta, kun tulee sellasia laskuja, joita ei edes ajallaan saanut maksetuksi. Jos nyt vapaapäiviä on sattunut olemaan, niin joskus huom! ei aina, on tullut vietyä "turhaan" lasta hoitoon, jotta saa hoitaa esim. kotityöt tai muut asiat rauhassa, joita ei vuorotyöläisenä ole jaksanut hoitaa työpäivinä.

Nyt kun itse olen opiskelija, lasku on todella pieni, ja kyllä se vaikuttaa ajattelutapaankin, kaikki loma-ajat opiskeluista olen viettänyt lapsen kanssa kotona, en ole vienyt hoitoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn:
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn:
Alkuperäinen kirjoittaja MoohMooh:
laspet on erilaisia, säännöllisyys varmaan on hyvä juttu. ja tosiaan, jos kauheen korkee maksu vielä on, ni veisin varmaan joka päivä ja sitten vapaa-ajan voisi käyttää läksyihin ja vaikka ruoanlaittoon ihan rauhassa. ja haku vaikka aikasemmin.

miten ihmeessä se korkea hoitomaksu on joku syy viedä pieni lapsi hoitoon niinäkin päivinä, jos ei ole oikeasti ns. pakko???? Me maksetaan 200 euroa/kk hoitomaksua alta 3-v:n hoidosta ja jokaisen päivän, mikä mahdollista, otan OMAAN kotiinsa hoiton, vaikka hoitopaikassa ei ole vikaa. Jos se raha kuitenkin menee olis lapsi hoidossa tai ei, niin eikö voisi ajatella lapsen parasta

ap:lle piti sanomani, että toki voit viedä joka päivä, mutta mä varmaan ottaisin pois hoidosta niinä päivinä kun mahdollista. Lapselle kun etukäteen kertoo, että mikä päivä ei hoitoon mennä, riittävän monta kertaa , ei vasta edellisenä iltana, niin kyllä ainakin valmistaa asiaan meidän taaperoa.


AP:n lapsi on 2 -vuotias...en tiesä, ollanako meillä sitten vaan kehityksestä jäljessä, mutta kokemukseni mukaan 2 -vuotias ei ymmärrä vielä viikonpäiviä tai käsitteitä huomenna, ylihuomenna, ensii viikolla, tällä viikolla jne ;)
 
On se hurjan kurjaa kuinka paljon on vanhempia, jotka ajattelevat että kun päivähoidosta kerran maksetaan, niin sinnehän se lapsi viedään! Päiväkotipäivä on lapselle täyttä työtä! Harva aikuinen sitä vaan huvikseen omina lomapäivinä haluaisi mennä töihin, kun on niin ikävä työkavereita.... Toki ymmärrän myös vanhempien tarvetta levätä ja saada joskus omaa aikaa. Mutta se ei tarkoita lapsen viemistä hoitoon jokaikinen vanhemman vapaapäivä, saatikka sitten kokopäiväksi. Itsekästä ja täysin vanhemman omista tarpeista lähtevä ajattelumalli, jota kummasti kuitenkin perustellaan lapsen parhaalla!

Mutta oikeasti aiheeseen. Päivähoidon aloittamisessa, varsinkin pienten lasten kohdalla, on tärkeää säännöllisyys, pehmeä lasku ja ennakointi. Lapsen kanssa kannattaa etukäteen tutustua päiväkotiarkeen moneen otteeseen, ensin vanhempien kanssa yhdessä käymällä (esim. pari tuntia) ja sitten jättämällä lapsen itsekseen hoitoon pariksi tunniksi, jonka jälkeen päivää voi vähitellen pidentää. Mutta jonkun mainitsema 7-16.30 päivä on jo hurjan pitkä hoitopäivä lapselle... Eli kannattaa yrittää työvuorojen puitteissa miettiä kumpi hakee ja kumpi vie. Pehmeän laskun lisäksi jo pienelle lapselle on tärkeää ennakoida tulevia tapahtumia, eli kertoa mitkä ovat hoitopäiviä ja mitkä vapaapäiviä. Näin lapselle ei tule yllätyksenä hoitoon lähteminen.

Useimpien lasten kanssa päivähoito alkaa mukavasti ja päivät sujuvat itkuitta. Tyypillistä kuitenkin on, että muutaman päivän tai viikon jälkeen lapsi tajuaa asian karun totuuden, että tämä on nyt arkipäivää eikä uutuuden viehätystä ja näin usein alkavat aamuitkut ja kiukuttelut. Toki on lapsia, joille tätä vaihetta ei tule, mutta monta vuotta pienten ryhmässä toimineena olen huomannut, että suurimmalle osalle näin käy. Ja usein vanhemmat miettivät, mitä nyt on tapahtunut, kun alkuun kaikki sujui niin kivasti. Tästä ei kannata huolestua, harva lapsi itkee hoidossa koko päivää, vaikka sinne itkuisena jäisi ( ja taas haettaessa itkuun uudelleen purskahtaisi).

Tässä ap:n tapauksessa suosittelisin alkuun juuri säännöllistä hoitoa, mutta lyhennettynä hoitopäivänä. Säännöllisyyshän lapsen elämässä ei tarkoita, että pk:ssa tulisi olla joka päivä, vaan peräkkäisiä päiviä. Sopeutuminen alkaa useimmilla alusta siinä vaiheessa kun hoidosta ollaan pois pitkiä aikoja esim. viikko(ja) ja hoidossa käyminen on hyvin hajanaista (yksittäisiä päiviä siellä täällä). Mutta on lapsia, joita tämäkään ei haittaa. Joten muidenkin mainitsemat pidennetyt viikonloput on hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Lapsi olisi hoidossa muutamana päivänä viikosta peräkkäisinä päivinä ja näistäkin päivistä osa voi olla lyhyempiä hoitopäiviä, miten nyt opiskelukalenteriin sopii. Hoitoajan pituudella ei lapsen sopeutumiseen ole juuri merkitystä, usein lyhyempää päivää tekevillä lapsilla hoidossa jaksaminen ja viihtyminen on parempaa. Eli puolipäivät on oikein loistava vaihtoehto taata säännöllisyys. Lapsi kuitenkin kaipaa eniten juuri sitä oman vanhemman kanssa vietettyä aikaa, sitä ei mitkään virikkeet ja leikkikaverit korvaa.

Jos sinulla sattuu olemaan vain muutama vapaapäivä siellä täällä, ei kannata kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että vietät aikaa lapsesi kanssa kotona. Pidä vapaapäiviä ihan hyvillä mielin, ei lapsen sopeutuminen hoitoon siitä vaarannu. Kaikkein parhaiten juuri sinun lapsesi hoidon sujumiseen osaa vasta ko. ryhmän työntekijät.

Miehesi kantaa voit hieman kyseenalaistaa kysymällä mihin hän perustaa väitteensä kun on kerta koko ajasta maksettu. Koskeeko sama myös lasten vaunuja tai turvaistuinta, kun nyt kerta siitä on maksettu, niin sitä on käytettävä eli lapsi vaunuihin vain olisi kivaa leikki aikaa sisällä. Samasta materialistisesta asiasta päivähoitomaksussakin on kyse... Päivähoidossahan maksetaan periaatteessa vanhempien mahdollisuudesta käydä töissä/opiskella. Ja mitä lapsi saa tämän rahan vastineeksi, jos on mahdollisuus olla kotonakin? Onko pk:ssa saatava muutaman euron ruoka sen arvoista, että lapsi pitäisi raahata joka päivä hoitoon. Alle kolme vuotiaat eivät päivähoidosta saa mitään sellaisia virikkeitä, mitä kotona ei vanhemmat voisi tarjota.

Mukavia vapaapäiviä sinulle yhdessä lapsesi kanssa. Nauti niistä vielä, kun on mahdollisuus...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tallu -:
Hoidossa olo on lapselle työtä. Päiväkodin hälinä rasittaa ja väsyttää myös (vai pitäisikö sanoa varsinkin) pieniä korvia. Kyllä koti ja vanhemman jakamaton huomio on lapselle nannaa.

Näin se juuri on. 2-vuotiaalle kokopäivähoito on melkoinen rasitus ja stressi. Ihan hyvä jos voit vapaapäivät purkaa lapsesi kanssa niitä sykkyröitä jotka pitkät erot ovat mukanaan tuoneet. Kunhan lapsi sitten hiljalleen kokee päiväkodin turvalliseksi ja näet ja tunnet että lapsi sinne haluaa vapaapäivinä niin vie vaan pariksi tunniksi. Kaksi tuntia on se aika jonka taapero hyvin kestää ilman äitiä ja voi jopa kokea päiväkodin virikkeellisyyden kivaksi.

 
Voi jestas, mä en ikinä veisi tuon ikäistä vapaapäivinäkin hoitoon. Väsyyhän se raukka siitä hoidosta pitemmän päälle, lisäksi haluaisin itse viettää aikaani lapsen kanssa. Jokainen taaplaa tyylillään, meillä äijä sais kuonoonsa, jos edes muuta ehdottais, en edes harkitsisi asiaa. :)
 
En veis vapaapäivinä ollenkaan.
Jos tekisin kouluhommia niin puolipäivää silloin.
Jos vapaapäiviä kertyy 4-12 per kk ( voidaan laskea 3kk:n perioideina ), saatte 4% hyvitystä vapaapäiviltä maksusta.
Näin ainakin Hgissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Perusteluja miehelle kaipaava:
Miten te toimisitte?
Olen palannut äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen jatkamaan keskeytyneitä lähihoitajan opintoja, 2-vuotias tyttömme on aloittelemassa päiväkotitaivaltaan. Tänään hän oli ensimmäisen, vajaan päivän päiväkodissa ilman minua. Tyttö oli ollut hurjan reipas, eikä ollut itkenyt perääni. Innostus vain tuntuu olevan valtava päiväkodin touhuihin. Sain tänään lukujärjestyksen, kun kävin opon kanssa suunnittelemassa opintojani ja päiväni ovat alkuun aika vajaita. Vapaapäiviäkin on. Mies on sitä mieltä, että veisin prinsessan hoitoon niinäkin päivinä, jolloin hoitoon vieminen ei olisi vallan pakollista, koska "maksamme joka päivästä". Motiivina on lähinnä raha. Minä taas haluaisin pitää tytön kotona, pehmeä lasku päiväkotielämään jne. Hoitajatkin kuormittuisivat vähemmän. Kumpi on oikein? Onko vasta 2-vuotta täyttäneellä vaikeampi sopeutua päiväkotiin, jos vapaapäiviä on säännöllisen epäsäännöllisesti näin alkuun? Alkaako sopeutuminen aina alusta?
Henkistä tukea tarvitsisin, KIITOS! :)

Mä antaisin tollaselle isälle kenkää....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn:
kumman vaihtoehdon luulet mietityttävän lasta negatiivisessa mielessä enemmän
a) se, että hänet viedään joka päivä hoitoon ja haetaankin sitten jonain päivinä aiemmin muutaman tunnin päästä
b) se, että häntä ei joku päivä viedäkään hoitoon vaan saa olla äidin tai isän kanssa parina päivänä viikossa?

Kannattaa ajatella asiaa pidemmällä aikavälillä. Lapsella alkaa hoito, josta todennäköisesti tulee jokapäiväistä ja täysipäiväistä kunhan äidin opiskelut lähtevät käyntiin. Tällä hetkellä tärkeintä on saada lapsi tottumaan hoitoon mahdollisimman hyvin, mikä käy parhaiten niin että lapsi käy siellä hoidossa. Ei hän kotona olemalla totu hoitoon.

Tietysti jos äidillä on koko ajan mielessä että "voi reppana kun joudut päiväkotiin, minä pidän sinut kullannuppuni kotona aina kun mahdollista ettei vain tarvitse mennä sinne päiväkotiin", niin äidin asenne kyllä saattaa tarttua lapseenkin eikä hänkään ikinä opi että siellä hoidossa onkin mukava olla.

Meillä on kuopus epäsäännöllisten vapaiden takia aina ainakin yhden, joskus 2 päivää viikossa pois hoidosta.
Ikää jo melkein 4v, mutta en ymmärrä et lapsi ois päiväkodissa kun vanhemmat on vapaalla.
Sillä logiikallahan pitäs viikonlopuillekin ( jos sattuu oleen vapaata) hankkia joku hoitopaikka.
 

Yhteistyössä