"Miehen itsetunto tärkeintä" Älkää naiset valehdelko!

Ei kannata uskoa kun naiset väittävät että "tärkeintä on miehen hyvä itsetunto ja itsevarmuus", ei ole väliä ulkonäöllä (tai muilla mitoilla). Mutta katso ympärillesi ja totuus tulee esiin: parhaan näköiset, arvostetussa duunissa ja hyvätuloiset miehet - niillä on vientiä.

Eräs kaveri, jo lähemmäs 35, itsetunto on murea kuin hangon keksi, jo baarin toiselle puolelle näkyy epävarmuus. Mutta kun muut avut kunnossa niin hyvännäköiset ja paljon nuoremmat naiset ovat kiinni kuin mehiläiset sokeriliemessä.

 

Niin, se on pelkkä klishee.
Kyllä minä kiinnitän huomioni miehen ulkonäköön, siitä se kiinnostus lähtee sitten kasvamaan. Mitään tossukoita en kyllä katsokaan.

 

Uskokaa pois! Itsetunto tulee tärkeysjärjestyksessä vasta komean ulkonäön, varakkuuden ja ison "aseen" jälkeen. (Tosin ne korreloivat 98% itsevarmuuden ja itsetunnon kanssa)

 

Uskokaa pois! Itsetunto tulee tärkeysjärjestyksessä vasta komean ulkonäön, varakkuuden ja ison "aseen" jälkeen. (Tosin ne korreloivat 98% itsevarmuuden ja itsetunnon kanssa)

Mulkun koolla ei ole mitään merkitystä parisuhdetta rakentaessa. Vain bimbo välittää munan koosta tuossa vaiheessa.

Helppo päätellä, että "tilastoija" on mies...

 

itsetunto on murea kuin hangon keksi, jo baarin toiselle puolelle näkyy epävarmuus

Näinhän se menee ja sen siitä saa, jos etsii baarista kumppania. Ne, joilla on parempi itsetunto, eivät sieltä seuraa haekaan.

 

Tilastoija on mies, ja kirjoittanut kolme ekaa viestiä.
Hyvällä itsetunnolla pärjää pitkälle, pelkkä ulkonäkö ja raha riittää vain alkuun...ehkä sinne vällyjen väliinkin. Kerta toisensa jälkeen, jää siihen ekaan, ehkä pariin kertaan...voipi siinä tosiaan itsetunto mennä hangonkeksiksi.

 

No olipas shokki ja uutisplajays, hah hah haa!! Ihan sama on jos miehelta kysyy etta mika on elamankumppanissa tarkeinta. Kylla nekin lepertelevat etta kiltteys ja lempeys ja hyvantahtoisuus on tarkeaa, ja se etta nainen on naisellinen mutta silti itsenainen, ja hurjan kaunis ei tarvitse olla kunhan pitaa itsestaan huolta.

Vaan menepa tilastoija baariin ja tsiikaa kenen ymparilla ne miehet siella porraa? No kaikkein makeimpien mimmien ymparilla tietysti, niiden joilla on taydellinen pyrsto ja runsaasti tukkaa ja valkaistuja hampaita.

Kato, baarista ei yleensa haetakaan elamankumppania vaan muutaman illan pokaa. Silla saralla ovat seka miesten etta naisten alkuvaatimukset ihan samalla lahtoviivalla: mahdollisimman hyvan nakoinen sen olla pitaa. Jos tyypista myohemmin paljastuu muitakin hyvia ominaisuuksia, se on plussaa, jos taas ei, niin senkun laittaa kiertoon ja hakee ensi viikonloppuna uuden.

 

Mulkun koolla ei ole mitään merkitystä parisuhdetta rakentaessa. Vain bimbo välittää munan koosta tuossa vaiheessa.

Mutta entä jos ne bimbot on niitä ap:n mainitsemia nuoria ja parhaan näköisiä, niin tarkoittaako että jos aseessa ei ole kokoa ei ole asiaa.

Ainahan kaikki haluaa rehellisyyttä, huumorintajua, itsetuntoa jne mutta kumman vähän on lyhyillä, lihavilla kaljupäillä vientiä vaikka itsetunto olisi millainen, ikinä ei olisi pettänyt ja turpa suoltaa huumoria tauotta.

 

Ei kannata uskoa kun naiset väittävät että "tärkeintä on miehen hyvä itsetunto ja itsevarmuus", ei ole väliä ulkonäöllä (tai muilla mitoilla). Mutta katso ympärillesi ja totuus tulee esiin: parhaan näköiset, arvostetussa duunissa ja hyvätuloiset miehet - niillä on vientiä.

No jaa, minua kiinnostaa kokonaisuus. Kun ihastuin nykyiseen mieheeni, ihastuin ensiksi hänen luonteeseensa ja hän näytti (ja näyttää edelleen) minun silmissäni maailman komeimmalta mieheltä. (Jotkut ystävät väittivät, ettei yli 180 cm/110 kg ole yleisen komeuskäsityksen mukainen ihanne, mutta minä viis veisasin (ja veisaan) moisista mietteistä). Kun ihastuin mieheeni, en kurkannut ensiksi hänen housuihinsa, joten minulla ei ollut aavistustakaan hänen mitoistaan. Tähän päiväänkään mennessä en ole penistä mitannut, mutta hyvin tuo on riittänyt ja toiminut, oli sen mitta sitten mitä hyvänsä.

Kun ihastuin mieheeni, en tiennyt, että missä hän on duunissa tai mikä on hänen tulotasonsa. Kun sittemmin kuulin, että hän oli määräaikaisessa työsuhteessa ja välillä työttämänä, rakastin häntä edelleen.

Eli ei pidä taaskaan yleistää.

 

Kun on iso ja isomunanen mies.

 

Hyvä itsetunto voi joskus näyttää ulospäin itserakkaudelta, jolloin sellaisen kanssa ei viitsi mennä juttelemaankaan, kun näyttää siltä, että hän on niin marinoitunut omassa ihanassa paremmuudessaan, että suorastaan hohkaa naurettavaa itsetyytyväisyyttä. Jos taas osaa olla "niin kuin muutkin" eli ei kohtele ketään alentuvasti muttei myöskään nuoleskele ketään, niin sillä asenteella pääsee jo pitkälle.

Minä myönnän suoraan, että baarissa on eri kriteerit riippuen siitä, että haetaanko seksiseuraa vai seurustelukumppania. Jos haetaan seksiseuraa, niin ei siinä katsella sormuksia tai kysellä ammatteja, vaan etsitään omaa silmää miellyttävää henkilö, joka vaikuttaa siltä, ettei ole estoinen ja kyvytön. Jos hakee seurustelukumppania, niin silloin haetaan vähän eri kriteereillä. Silloin ei välttämättä olekaan se henkilö ekana mielessä, jolla alushousut putoavat nilkkoihin turhankin herkästi, vaan haetaan henkilöä, jonka ulkonäkö miellyttää, mutta jossa myös on itselle sopivaa luonnetta.

 

Onko koskaan käynyt niin, että olet "päättänyt" jonkun olevan itserakas. Ja et pääse siitä ajatuksesta irti, vaikkei siinä olisi totuudenhäivääkään.

 

elävästä elämästä esimerkki:
Lukiossa oli 2 poikaa, joilla kummallakin silmälasit. (joo-oli siellä muitakin...) Mutta toinen poika oli itsevarman oloinen ja rillit tekivät hänestä entistä komeamman. Toinen poika oli nörtti-tyylinen "anteeksi että olen olemassa", ja silmälasit vain pahensivat vaikutelmaa.

 

Hyvännäköinen mies kelpaa päiväuniin ja seksiin, mutta useimmat tapaamani todella upeat nuoret urhot ovat tosi kusipäisiä ja harrastavat paljon yhden illan juttuja. Siihen kun vielä lisätään "pappa betalar"- ilmiö, eli miehellä on 18 vuotiaana "oma firma" ja urheiluauto, niin voin sanoa että bye bye paskiainen.

 

...ja sanokaa mitä sanotte, en ole tavannut montaakaan miestä jolla loppujen lopuksi olisi hyvä itsetunto. Se suorassa kävely ja silmiinkatsominen on pelkkää apinointia.
Jokaisesta miehestä se pikkumainen paska manipuloitsija nousee jossain vaiheessa,

 

"Jokaisesta miehestä se pikkumainen paska manipuloitsija nousee jossain vaiheessa "
Toisilla se on ihan pinnassa, mutta oletko ihan varma, että nousee kaikilla esille?

 

Ei kannata uskoa kun naiset väittävät että "tärkeintä on miehen hyvä itsetunto ja itsevarmuus", ei ole väliä ulkonäöllä (tai muilla mitoilla). Mutta katso ympärillesi ja totuus tulee esiin: parhaan näköiset, arvostetussa duunissa ja hyvätuloiset miehet - niillä on vientiä.

Eräs kaveri, jo lähemmäs 35, itsetunto on murea kuin hangon keksi, jo baarin toiselle puolelle näkyy epävarmuus. Mutta kun muut avut kunnossa niin hyvännäköiset ja paljon nuoremmat naiset ovat kiinni kuin mehiläiset sokeriliemessä.

Just niin ,tuo on vain niitten rumempien ihmisten motto ja valhe : itsetunto ja itsevarmuus sekä se sisäinen kauneus on tärkeitä. on bullshit.,koska eivät saa itse sellaista 'hyvännäköistä' .
En mä ainakaan lämpene rumasta miehestä olkoot mies vaikka kuinka kiltti 'hyvä mies 'sellainen tahansa!
joo,ehkä kelpaa jollekin epätoivoiselle naiselle,miesten suhteen?

 

Katselen mielelläni yhä miestäni, joka yleisen komeuskäsityksen mukaan ei edelleenkään ole varmaankaan keskivertokomea, mutta minä löydän hänestä kauniita asioita esimerkiksi todella kauniin nenän, syvänsiniset silmät, kauniinmalliset kulmakarvat, leveät hartiat, vahvat käsivarret, pilkettä silmäkulmassa jne. Miehellä on alkavaa kaljua päälaella, pituutta ja painoa löytyy, mutta silti minulle tuo mies on juuri se ainoa oikea.

Kärjistäen voisi sanoa, että joku tykkää Ben Zyskowiczistä, toinen Juha Miedosta, kolmas jostakin ihan muusta.

 

Mutta katso ympärillesi ja totuus tulee esiin: parhaan näköiset, arvostetussa duunissa ja hyvätuloiset miehet - niillä on vientiä.

Niimpä, sieltähän se itsevarmuus kumpuaa!!

 

elävästä elämästä esimerkki:
Lukiossa oli 2 poikaa, joilla kummallakin silmälasit. (joo-oli siellä muitakin...) Mutta toinen poika oli itsevarman oloinen ja rillit tekivät hänestä entistä komeamman. Toinen poika oli nörtti-tyylinen "anteeksi että olen olemassa", ja silmälasit vain pahensivat vaikutelmaa.

Enpä usko, että rillit olivat mikään juttu kertomassasi tapauksessa. Toinen poika vain sattui olemaan ekstrovertti ja toinen introvertti.