miehen asenne synnytykseen

  • Viestiketjun aloittaja ensisynnyttäjä
  • Ensimmäinen viesti
ensisynnyttäjä
Minulla on ihan joulukuun alussa laskettu aika. Nyt olen rv 36 Tukihenkilökseni olen valinnut avomieheni. Nyt on sitten pikkujoulujen yms juhlien aika ja tämä tuntuu olevan kuuma peruna keskusteluissamme.

Mieheni on menossa muutamiin juhliin ennen laskettua aikaa, ja meinaa ottaa olutta.. en tiedä määrää mutta yleensä se määrä ei pysy siinä parissa... Minua ahdistaa tämä tilanne aika paljon sillä eihän sitä koskaan tiedä koska synnytys alkaa voihan se käynnistyä jo nyttenkin..

Jo oman jaksamisenkin takia olisi kiva jos mies olisi varsinkin kriittiset loppuviikot kotona apuna... entäs sitten jos avomieheni on humalassa ja tulee mukaan synnytykseen tai estyy kokonaan tulemasta tilansa takia.. asun kyllä pääkaupunkiseudulla ja pääsen taksilla ei se kyydistä ole kiinni.. mutta lähinnä siitä että minulla ei ole tukihenkilöä..

Itse olen ollut 9 kk ilman tipan tippaa ja elänyt terveellistä elämää.. onko niin paljon vaadittu jos pyydän mieheni pidättäytymään alkoholista kk ajan... mieheni sanoo että voinhan aina soittaa jos synnytys alkaa mutta eihän se anna esimerkkejä vaan alkaa kun alkaa jos hän on sitten ehtinyt juoda sen ison määrän alkoholia...ja synnytys käynnistyy mitäs sitten.. ehkä olen omituinen ja hysteerinen ja rajoittava jos minusta on tämä tilanne on omituinen.. mutta siksi tänne kirjoitinkin että haluan muiden mielipiteitä asiaan.. myös miesten!
 
Miehesi ei ehkä oikein käsitä, ettei ole varmaankaan kovin hyvä tukihenkilö sulle synnytyksessä, jos kännissä sinne tulee. Ja vaikka kuinka sinäkin hänelle sitten voisit pikkujouluihin tms. soittaa, että nyt alkaa, niin tuskin sekään sitä mahdollista humalatilaa mihinkään muuttaa. Hyvä olisi, jos miehesi ymmärtäisi jättää nyt juomisen vähemmälle ja pistäisi teidän lapsenne syntymän juomisen edelle. Miehille ehkä se juomattomuus ei ole niin helppoa kuin meille naisille...
 
Toi on jännä juttu, että miten ne ei ymmärrä... :/
Meillä ei samasta asiast ollut kyse, mutta periaatteessa melko samanlainen ongelma.
Mulla oli tilanne se rv31 lähtien, että periaatteessa lapsi olis voinu syntyä ihan koska vaan ja kun paikat oli sen verran jo auki, varoteltiin, et voi olla nopea homma.
Meillä oli sillon ensimmäistä kesää oma purjevene ja meni purhehdukset vähän mönkään kun tuli noita ongelmia, enkä mä voinut enää lähteä. No mies toki kävi purjehtimassa, eikä siinä mitään, mutta ei se ollut yksi eikä kaksi kertaa kun se suunnitteli jotain useen päivän reissuja kavereittensa kanssa. Useemman kerran piti sille sanoa, että etkö nyt tosissaan tajua: että jos olet keskellä Airistoa kun mun synnytys alkaa, niin et ehkä ehdi paikalle ollenkaan.
Meillä siis auttoi puhuminen, mutta jotenkin tuntu tosi typerältä, että tota samaa keskustelua piti käydä niiiiin monta kertaa. Uskoi tuo onneksi, eikä se synnytys lopulta ihan mikään hirmunopea ollut.
Toivottavasti saat miehesi ymmärtämään: olisi aika ikävää, jos isä ei voisi humalatilansa takia osallistua synnytykseen :(
 
Ei ne miehet vissiin tajua lapsen tuloa, ennen kuin se käärö on jo sylissä.. Meillä oli kanssa paljon keskustelua siitä, mihin asti äijä voi käydä ryyppäämässä.. Nyt on onneksi hoksannut itekkin olla ottama, mitä nyt parina viime viikonloppuna on lähinnä saunakaljat juonut. Sovittiin sen kanssa, että jos ei voi olla juomatta, niin ei ainakaan joisi väkevistä itteensä sellaiseen kuntoon, ettei oman lapsen synnytykseen pääse. Muutama viimeinen kännäys onkin sitten tapahtunut tuttavien luona tai kotona, että tarvittaessa saan äijän puhelimitse kiinni jos lähtö tulee.. Siellä yökerhon tai baarin melussahan ei sitä kuule.. Nyt on rv 39+2 ja eipä ole ukkokaan enää saanut nukuttua öisin kun jo hermoilee sitä vauvan tuloa.. Jotenkin suloista.
 
avomiehesi ei nyt vaan oikein tajua asian ydintä.varmaankin aika kuuma peruna jos veri vetää radalle....
tuohon en muuta voi kun sanoa sen että yrität vedota häneen vielä sillä että haluaako hän missata lapsenne syntymän ryyppykeikan vuoksi?mä en ainakaan ottais humalaista/krapulaista miestä synnytykseen.vaadi vähän kunnioitusta koska synnytät yhteisen lapsenne!

niinhän se on että ei miehet(useimmat) ymmärrä lapsen päälle ennenkuin se on sylissä mutta silti.kyllä ryypätä ehtii mutta lapsi syntyy vaan kerran...toivon todella että saat miehestäsi tukihenkilön synnytykseen koska se on niin ihana kokemus ja ainakin meillä yhdisti meitä uudella tavalla miehen kanssa. :hug:
 
Nooh, mun ystävän mies ei ollut päässyt mukaan kun hänen esikoinen syntyi koska oli haissut viinalle, vaikka ei pahasti humalassa ollutkaan. Miksi miehellä pitää olla noin putkiaivot??!! Meidän täytyy olla yli vuosi juomatta jos aiotaan imettääkkin, mutta miehille tekee pari kuukautta tiukkaa... prkl, sanon minä!! Voimia kaikkille mamseleille! :hug:
 
Onneksi mun mies on ihan raitis kaikin puoli. Näin on turvallisempi lähteä yhdessä synnyttämään esikoista..
Mies on loppua kohti alkanu vasta innostumaan synntykseen mukaan tulosta.. Alussa tietty meinas, että hän ei osallistu siihen.
Tietty synnytysvalmennukset olivat asia, joka sai isukin pään kääntymään. Tsemppiä kaikille! :heart:
 
Onneksi mun mies on ihan raitis kaikin puoli. Näin on turvallisempi lähteä yhdessä synnyttämään esikoista..
Mies on loppua kohti alkanu vasta innostumaan synntykseen mukaan tulosta.. Alussa tietty meinas, että hän ei osallistu siihen.
Tietty synnytysvalmennukset olivat asia, joka sai isukin pään kääntymään. Tsemppiä kaikille! :heart:
 

Et ole omituinen, hysteerinen etkä rajoittava. Luulisi että olisi itsestäänselvyys miehelle että hän olisi tukenasi ja valmiudessa viimeiset viikot. Pystytkö saamaan ketään muuta tukihenkilöksesi, jos miehellesi viina on tärkeämpi kuin oman lapsen syntymä? Kaverilleni kävi niin että synnytys alkoi 5ltä aamulla, kun mies oli tullut baarista 4ltä, mies oli päässyt mukaan synnytykseen mutta kaverini ei varmaan koskaan pysty unohtamaan sitä miten mies kuorsasi synnytyksessä.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.10.2006 klo 10:58 Taija kirjoitti:
Et ole omituinen, hysteerinen etkä rajoittava. Luulisi että olisi itsestäänselvyys miehelle että hän olisi tukenasi ja valmiudessa viimeiset viikot. Pystytkö saamaan ketään muuta tukihenkilöksesi, jos miehellesi viina on tärkeämpi kuin oman lapsen syntymä? Kaverilleni kävi niin että synnytys alkoi 5ltä aamulla, kun mies oli tullut baarista 4ltä, mies oli päässyt mukaan synnytykseen mutta kaverini ei varmaan koskaan pysty unohtamaan sitä miten mies kuorsasi synnytyksessä.
Mä olen aika samoilla linjoilla. Kakkonen syntyi joulukuun puolessa välissä mikä tarkoitti että lähtöviivoilla jossain määrin oltiin koko kuumin pikkujoulu aika. Mies kävi kyllä kaikki firman yms bileet mutta aina autolla, asiasta ei tarvinnut edes nouvotella, oli ihan hänen oma päätöksensä, sen verran kiihkeästi halusi varmistaa pääsynsä mukaan synnytykseen ja että voi olla sitten roudaamassa esikoista ja koiraa hoitoon yms.
 
mun mielipide taas on se, että jos käy niin huonosti että miehesi sattuu olemaan maistissaan kun synnytyksesi käynnistyy, niin ei se ole elämää isompi asia. Ensisynnyttäjällä yleensä kestää avautuminen aika kauan, joten miehesi kerkee myös aika hyvin selvitä, kunhan heti ilmoitat hänelle että nyt alkaa tapahtumaan. ja jos ei kerkeä selvitä tarpeeksi, niin varmasti selviät yksin aivan yhtä mainiosti kuin miehesi kanssa. Mun mielipide on se, että ns. tukihenkilöt synnytyksessä ovat ylimainostettuja. Joillekin se saataa olla todella tärkeä juttu, minulle se oli aika samantekevää. Olihan se toki kiva että mies näki vauvan tuoreeltaan. Mutta kuten sanoin, tuskin miehesi niin pelit seis on ettei kerkiäisi selviämään.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.10.2006 klo 20:43 Hay-D kirjoitti:
Ensisynnyttäjällä yleensä kestää avautuminen aika kauan, joten miehesi kerkee myös aika hyvin selvitä, kunhan heti ilmoitat hänelle että nyt alkaa tapahtumaan.
Tähän ei kannata täysin luottaa... Mulla synnytys alkoi vesien menolla ja esikoinen oli syntynyt 3h päästä siitä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 31.10.2006 klo 11:03 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.10.2006 klo 20:43 Hay-D kirjoitti:
Ensisynnyttäjällä yleensä kestää avautuminen aika kauan, joten miehesi kerkee myös aika hyvin selvitä, kunhan heti ilmoitat hänelle että nyt alkaa tapahtumaan.
Tähän ei kannata täysin luottaa... Mulla synnytys alkoi vesien menolla ja esikoinen oli syntynyt 3h päästä siitä!
Joo todellakin monilla ensisynnyttäjilläkin on nopeat synnytykset, itsellä kesti avautumisvaihe 4h ja miehestäni oli tosi paljon apua. Vaikka sulle Hay-D miehen läsnäolo oli samantekevää (mitä kertoo teidän suhteesta?), niin kaikille ei ole.. Jos ap on jo nyt ahdistunut siitä ettei saa mieheltään tukea loppuraskaudessa, niin miten käy jos mies ei tue synnytyksessäkään..
 
höh
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.10.2006 klo 20:43 Hay-D kirjoitti:
mun mielipide taas on se, että jos käy niin huonosti että miehesi sattuu olemaan maistissaan kun synnytyksesi käynnistyy, niin ei se ole elämää isompi asia. Ensisynnyttäjällä yleensä kestää avautuminen aika kauan, joten miehesi kerkee myös aika hyvin selvitä, kunhan heti ilmoitat hänelle että nyt alkaa tapahtumaan. ja jos ei kerkeä selvitä tarpeeksi, niin varmasti selviät yksin aivan yhtä mainiosti kuin miehesi kanssa. Mun mielipide on se, että ns. tukihenkilöt synnytyksessä ovat ylimainostettuja. Joillekin se saataa olla todella tärkeä juttu, minulle se oli aika samantekevää. Olihan se toki kiva että mies näki vauvan tuoreeltaan. Mutta kuten sanoin, tuskin miehesi niin pelit seis on ettei kerkiäisi selviämään.
Nimenomaan, sun mielipide, mutta eikös ap tässä juuri tuskaillut sitä, jos mies ei pääse. Kukapa ei haluaisi lapsen syntymää jakaa elämänkumppaninsa kesken :eek: ? Ja todella ensisynnytys voi kestää kauan, tai sitten ei! Luulenpa ettei olis kovin kiva synnytyskertomus sukulaisille ja ystäville, tyyliin, ukko oli kännissä eikä päässy mukaan...

Ap:lle, ihme asenne kyllä miehelläsi :hug:
 
äiti66
"Mikä kertoo teidän suhteesta..."
Ei pitäis ihan nuin kommentoida.
Olen monisynnyttäjä. Mieheni ei ole aina halunnut olla mukana ja kaikki ok. Kerran synnytys käynnistyi sellaisessa tilanteessa ennen aikojaan,että mies olisi päässyt mukaan vasta viimevaiheeseen ja olisi halunnut tulla. Mutta MINÄ en muistanut ilmoittaa miehelleni vasta kun lapsi oli maailmassa.Sattui sellainen syöksysynnytys, 45 minuuttia.
 
juu, mun mielipide vähän poikkeaa muiden mielipiteistä, hui kauheaa..

Ja se että koin mieheni läsnäolon synnytyksessä melko samantekeväksi, mitä sen muka pitäisi kertoa meidän suhteesta? :eek: Enpä montaa äitiä tunne joka olisi kokenut miehensä olleen konkreettisesti avuksi synnytyksessä. Kuten sanoin, onhan se kiva että mies näkee tuoreeltaan vauvan, mutta mitä hyötyä siitä oikeesti synnytyksessä on? Itse luultavasti aijon ottaa kaverini mukaan seuraavaan synnytykseen, hän ehkä tietää vähän enemmän tästä synnytyksen aiheuttamasta tuskasta ja siitä olotilasta ylipäätänsä. Ja eipähän tarvitse miehen kärsiä kun näkee minun kärsivän. Mieheni nimittäin kertoi, että itku meinasi koko ajan hänellä tulla kun esikoistamme synnytin. Monta päivää oli mies lähes shokissa ja kyseli koko ajan miten voin.
 
On ihme, jos miehesi ei voi pikkujouluista pidättäytyä kun sentään oma lapsi voisi syntyä koska tahansa. Enkä itse haluaisi krapulaista/maistissa olevaa miestä mukaan koko touhuun. Kyllä pistäisi ihmewttelemään se asioiden arvojärjestys.

Tuntuu vaan, että kyllä ihmeesti miehille tuntuu ymmärrystä heruvan, mutta hyvää äitiyttä vahditaan ja raamit ovat todella tiukassa. Naisten erilaisia ratkaisuja ei hyväåksytä.

Itse haluan miehen mukaan synnytykseen, mutta näillä näkymin haluaisin h-hetkellä ehdottomasti pois. Ellei sitten tule sektio, joka myös meillä mahdollinen.

Miten voi edes verrata pikkujouluja ja lapsen syntymään osallistumista?
 
utas
onneks on muitaki joita sama asia ärsyttää!!
mua v*tutti ihan sikana sillon esikosta jo ja nyt vielä harmittaa enemmän ku tokaa synnytetään kai kuitenki vähemmän aikaa ja muutenki mies on toisella paikkakunnalla lasketun ajan tienoilla...
olen kans miettiny et oonko tiukkapipo mut on se kai niin ettei ihan mitä vaan kannata miehiltäkään kattella. lähteehän ne kuitenki sit varpajaisiin ku ite vielä vuodat verta sairaalassa!!
 
exidus
on ne miehet kyllä kummallisia! onneks oma mies ei ryypänny loppu raskauden aikana ollenkaan! muutama saunaolut silloin tällöin ja niistäkin koki omantunnontuskia et voiko juoda jos tulee lähtö=) niin ihana mies mulla=)

ootteko ajatellu et ehkä teidän miehellä on jokin syy lähtee juomaan?!? voiko miestä kenties ahdistaa tuleva synnytys ja vauvan tulo niin paljon että pitää päästä ryyppäämään?!?
 
ihmettelen
Raskas oli synnytys miehellekin! Minä kyllä laitoin miehen hommiin. Hieroi minun selkää monta tuntia putkeen polvillaan maassa. Ihmetteli itsekin ääneen, miten joku mies voi väittää, ettei pysty tekemään mitään synnytyksen eteen. Hän ainakin tuntee tehneensä joka solullaan. Seuranpitäjänäkin mies on ihan ehdoton. Ainakin täällä synnärit on aina niin ruuhkaisia, ettei siellä talon puolesta ole tarjolla tukihenkilöä. Kiva siinä sitten yksin tappaa aikaa.

Vielä itse aiheeseen. Koeta nyt puhua sille miehelle. Eikös ne ollut kiristys, lahjonta ja ... konkretia, mitkä toimii miehiinkin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 31.10.2006 klo 15:11 ihmettelen kirjoitti:
Raskas oli synnytys miehellekin! Minä kyllä laitoin miehen hommiin. Hieroi minun selkää monta tuntia putkeen polvillaan maassa. Ihmetteli itsekin ääneen, miten joku mies voi väittää, ettei pysty tekemään mitään synnytyksen eteen. Hän ainakin tuntee tehneensä joka solullaan. Seuranpitäjänäkin mies on ihan ehdoton. Ainakin täällä synnärit on aina niin ruuhkaisia, ettei siellä talon puolesta ole tarjolla tukihenkilöä. Kiva siinä sitten yksin tappaa aikaa.

Vielä itse aiheeseen. Koeta nyt puhua sille miehelle. Eikös ne ollut kiristys, lahjonta ja ... konkretia, mitkä toimii miehiinkin.
niitä synnyttäjiäkin on niin erilaisia :whistle: jotkut eivät halua hierontoja tms. ja miehen jutut saattaa alkaa ärsyttämään vaikka mies tarkoittaisikin pelkkää hyvää.
 
anu
Meillä esikoista odottaessani miehellä oli hillitön "kiire" juhlimaan sen edestä, mitä ei sitten kerkeä, kun vauva on syntynyt..Siitä tuli vähän keskusteltua. Halusi kyllä mukaan ja koska vauva syntyi täsmälleen laskettuna päivänä olikin hän läsnä; nukkui aina ponnistusvaiheeseen saakka siinä salin sohvalla!!

Että nyt toisella kertaa on kyllä ihan sama tuleeko mukaan vai ei. Jos sattuu, ettemme saa esikoista hoitoon niin menen yksin. Eikä miehenikään ole niin touhuissaan lähdössä mukaan, totesi vain, kun kysyin, että haluaako lähteä mukaan, että "voin kait mää lähtä"...
 
meillä mies ollut koko raskauden ajan selvinpäin,sanonut vaan että ei viitsi lähteä kun en pääse mukaan että mennään sitten yhdessä kun vauva sen verran vanha että voi jättää yhdeksi yöksi hoitoon... :heart: :heart: :heart: =)
 
asiaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 01.11.2006 klo 13:44 minä vain kirjoitti:
meillä mies ollut koko raskauden ajan selvinpäin,sanonut vaan että ei viitsi lähteä kun en pääse mukaan että mennään sitten yhdessä kun vauva sen verran vanha että voi jättää yhdeksi yöksi hoitoon... :heart: :heart: :heart: =)
meillä samoin ajatteleva mies, eli ei saa miehiä yleistää: ihaniakin löytyy!
 
Meillä kans ukko sillon juhli ootusaikana varastoon. Nyt ei enää, kun esikoinen on jo olemassa. Itse haluan harvoin baariin. Nyt esim. oon viimeks ollut humalassa marraskuussa, siis vuosi sitten, pikkujouluissa.

Se mikä mua risoi enemmän, oli se kun olin laitoksella, tyttö siis jo syntynyt, ja ukko oli ollut viettämässä varpajaisiaan, niin oli seuraavana päivänä siinä kunnossa ettei päässyt meitä katsomaan. Ja kun oli vielä ollut puhe et sinä päivänä kylvetetään vauva, niin seuraavana sit päästään heti aamusta kotiin. Sitä sitten yksin vessassa itkeskelin (hormoonihuuruissa), ja kyllä mulla hävetti. Ja on kyllä ukko siitä kuullu jälkikäteen, eikä varmasti toista kertaa missaa mitään tärkeää.
 

Yhteistyössä