A
AP
Vieras
Mulla on aivan ihana anoppi, mutta miehen anoppi sen sijaan... Argh!!
Oma äitini siis on ongelmana. Ongelmien takana on niinkin absurdi syy, että en hankkinut itselleni äitini valitsemaa ammattia. Kouluttauduin eri alalle, jolla ei rikastumaan pääse, mutta minä viihdyn. Tai paremminkin tulen viihtymään, valmistumiseni jälkeen ehdin olla alle vuoden töissä kun jäin äitiyslomalle. Lompakko ei siis pullistele tällä hetkellä, olen nyt kotihoidontuella.
Äiti aukoo koko ajan päätään rahatilanteestani, ja kuinka tyhmä olen, että valitsin haluamani ammatin. Eipä minulla kyllä olisi yhtään enempää rahaa käytössä, vaikka olisin ollut sen vajaan vuoden töissä vaikka millä alalla, kh-tuki kun on silti saman suuruinen.
Kun menemme muksun kanssa mummulaan käymään, vauva on aivan yltä päältä ruoassa syötyään. Äiti ei tee elettäkään yrittäkseen pitää vaatteet siisteinä, kun "Onhan sun äidilläsi rahaa ostaa sulle uusia bodyja." Tai muuta vinoilua aiheesta "Eikö olisi kiva, kun voisi ostaa lapselle, mitä mieli tekee, jos sulla olisi rahaa?" ****kin on ammatiltaan sejase ja tienaa ainakin xxxxx ? kuussa..."
Jos laitan muksulle jotakin mummolankestävää ylle, ts. huonompaa vaatetta, tulee voivottelua, eikö lapselle ole mitään parempaa laittaa ylle. Voi huokaus. Ihan oikeasti, meillä on kyllä rahaa elämiseen ja vauvanvaatteisiin, mutta en ole muutenkaan mikään tuhlari. Vaikka minulla olisi sata tuhatta tilillä, olen sen verran ekohenkinen, että kelpuuttaisin hyväkuntoista kierrätettyä vaatetta ja tavaraa, niin vauvalle kuin itsellenikin.
Miten tästä osaisi olla ärsyyntymättä?
Oma äitini siis on ongelmana. Ongelmien takana on niinkin absurdi syy, että en hankkinut itselleni äitini valitsemaa ammattia. Kouluttauduin eri alalle, jolla ei rikastumaan pääse, mutta minä viihdyn. Tai paremminkin tulen viihtymään, valmistumiseni jälkeen ehdin olla alle vuoden töissä kun jäin äitiyslomalle. Lompakko ei siis pullistele tällä hetkellä, olen nyt kotihoidontuella.
Äiti aukoo koko ajan päätään rahatilanteestani, ja kuinka tyhmä olen, että valitsin haluamani ammatin. Eipä minulla kyllä olisi yhtään enempää rahaa käytössä, vaikka olisin ollut sen vajaan vuoden töissä vaikka millä alalla, kh-tuki kun on silti saman suuruinen.
Kun menemme muksun kanssa mummulaan käymään, vauva on aivan yltä päältä ruoassa syötyään. Äiti ei tee elettäkään yrittäkseen pitää vaatteet siisteinä, kun "Onhan sun äidilläsi rahaa ostaa sulle uusia bodyja." Tai muuta vinoilua aiheesta "Eikö olisi kiva, kun voisi ostaa lapselle, mitä mieli tekee, jos sulla olisi rahaa?" ****kin on ammatiltaan sejase ja tienaa ainakin xxxxx ? kuussa..."
Jos laitan muksulle jotakin mummolankestävää ylle, ts. huonompaa vaatetta, tulee voivottelua, eikö lapselle ole mitään parempaa laittaa ylle. Voi huokaus. Ihan oikeasti, meillä on kyllä rahaa elämiseen ja vauvanvaatteisiin, mutta en ole muutenkaan mikään tuhlari. Vaikka minulla olisi sata tuhatta tilillä, olen sen verran ekohenkinen, että kelpuuttaisin hyväkuntoista kierrätettyä vaatetta ja tavaraa, niin vauvalle kuin itsellenikin.
Miten tästä osaisi olla ärsyyntymättä?