Miehellä aina uusia selityksiä siihen miksei voitaisi yrittää lasta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jhh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

jhh

Vieras
Aluksi mies sanoi, että sitä pelottaa isyys. Nyt sitten on kuulemma liian aikaista (Seurusteltu 1,5v, josta vuosi asuttu yhdessä, kihloissakin ollaan) Miehellä on ikää kuitenkin 41v, joten ei tässä nyt iha hirveen kauaa voi ootella,jos haluais että jaksaaki viel lasten kans touhuta. Lisäksi mies ei näytä ymmärtävän sitä, että lapsen yrittämiseen voi mennä vuosia.
Nyt ajattelinki lopettaa e-pillerit, kertoa siitä miehelle ja sanoa, että mikään pakkohan ei ole seksiä nyt harrastaa:)
 
Koitas nyt vielä ottaa inhimilliset keinot esille,aloita kekskustelu.Kysy suoraan.Puhu suoraan.Voihan se olla oikeastikkin,että miehesi pelkää isyyttä,vastuuta..Onko hän kertonut,mikä siinä isänä olemisessa niin pelottaa?

Koittakaahan puhua!
 
Ja minä joudun taas puolustelemaan miehelleni, miksi ei enää kolmatta. Miehesi ei selvästikkään halua lasta. Ja siis ettehän te ole olleet edes kauaa yhdessä, joten ihan järkiratkaisu miehen puolelta, ettette lasta heti teekkään. Jos sinusta tuntuu, ettei miehesi tule haluamaan lasta koskaan, kannattaa miettiä itseäsi, kuinka paljon lasta haluat, sillä 40-vuotiaana ei ole kiva huomata, että jotain jäi tekemättä. Lapset ovat isoakin isompi juttu, ja sitä pitää kunnioittaa jos toinen ei ole valmis. Silti minun täytyy myöntää, että luultavasti olisin jättänyt mieheni, varsinkin jos emme olisi olleet naimisissa, jos hän ei olisi lapsia halunnut. Sen verran ihania nuo tapaukset ovat.
 
Onko miehesi missään vaiheessa sanonut haluavansa lapsia? Vai onko tuo oma oletuksesi mikä parisuhteessa usein toiselle osapuolelle tulee?
Painostaa ei toista todellakaan kannata, jokaisella on oikeus olla haluamatta lapsia ja jos miehesi kerta on suoraan sanomut isyyden pelottavan häntä niin painostus on viimeinen asia mitä siinä tarvitsee.
Meillä mies halusi lapsia, minä en mutta asiasta perusteellisesti puhuttuamme päätimme y h d e s s ä "tehdä" lapsen. Luulin että meillä menee ainakin vuosi ellei enemmänkin ennen kuin tärppää joten minulla olisi paljon aikaa totutella kunnolla ajatukseen mutta tulinkin samantien raskaaksi.
No nyt meillä on kaksi toivottua lasta vaikka en aiemmin ollut lapsia halunnutkaan.
 
Minusta puolentoista vuoden seurustelu on tosi vähän. En todellakaan ryhtyisi itsekään lapsentekoon noin lyhyen tuntemisen jälkeen.

Jos mies sanoo, että isyys pelottaa, ota se vakavasti. Ja tuollainen "jätän pillerit pois" -temppu on sellainen, että jos minulle noin tehtäisiin (jos siis olisin mies), lähtisin heti suhteesta.

Jos haluat lapsen, mutta viis veisaat miehen tunteista tai siitä, onko lapsella hyvä, halukas, innokas, rakastava isä ja äidin ja isän suhde kunnossa ja reilu ja tasapainoinen, miksi et yritä hankkiutua raskaaksi vaikka keinohedelmöityksellä tai satunniasesta kännipanosta?
 
Me oltiin miehen kanssa seurusteltu reilut puolivuotta, kun mä sain oikein loistavan päähänpiston jättää pillerit pois (ne eivät edes sopineet mulle) ja todeta miehelle, että sitten käytetään kumia, jos laps ei oo tervetullut. No, olihan se. 5kk "yrittämisen" jälkeen plussattiin. Mies alusta asti ollut innoissaan raskaudesta ja isäksi tulemisesta. Lapsesta puhuttiin kyllä jo ennen tuota mun päätöstä lopettaa pillerit. Ikää löytyy vasta 22 ja 24v :)
 
Ja tuli esiin miehen ikä, entä oma ikäsi? Voitko sinä odotella vielä muutaman vuoden ja sitten todeta, että ei, tämä mies ei ikinä halua lapsia ja lähteä sitten etsimään sitä joka haluaa? Ja jos lapset ovat sinulle asia, joita ehdottomasti haluat, turha sinun on kitkuttaa väkisin miehen kanssa joka ei halua. Vai onko mies ykkösasia ja voit sivuuttaa asian ja jättää lapset hankkimatta?

1,5 vuotta ei kuulosta pitkältä ajalta mutta jos sinullakin alkaa jo olla ikää, ymmärrän, että aika tuntuu sinusta riittävältä.
 
Oleko kysynyt mieheltä, milloin olisi sopiva aika? Riittäisikö 2 vuotta yhdessä asumista vai haluaisiko mies ensin naimisiin? Vuosi yhdessä asumista on vielä lyhyt aika.
 
1,5 v on aika lyhyt aika loppupeleissä. Vauvakuumeen ymmärrän, mutta alle 30-vuotiaalla ei vielä mikään kiire ole.

Mutta ei mikään estä pillereitä lopettamasta ja siirtämästä ehkäisyvastuuta vaihteeksi miehelle. Kunhan siis tekee sen rehellisesti eikä salaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Odottaisin siihen, että mies sanoo olevansa valmis. Minä odotin n. 5 vuotta. Ensin oli syynä että ei vaan vielä, sitten oli työjuttuja (lomautuksia, irtisanominen, uudelleen koulutus). Oli ihan hirveän pitkä aika kun se vauvakuume oli niin kova. Mutta vihdoin mies oli sitä mieltä, että nyt.. Meillä yrityksessä meni lisäksi kaksi vuotta.

Vauva-aika ja yleensäki se arki lasten kanssa voi olla raskasta ja senkin takia olisi hyvä että mieskin on oikeasti sen lapsen halunnut. On helppo todeta väsyneenä että "enhän minä tätä edes halunnut" ja jättää vastuu toiselle..

Mutta keskustellahan toki kannattaa asiasta. Miehelläkin alkaa olla ikää.. ehkä se kannattaa ottaa puheeksi, että miten paljon jaksaa sitten reilu viisikymppisenä lapsen kanssa olla ja leikkiä, jos kovin pitkittää sitä lasten hankintaa.
 
Taisin pari vuotta kuunnella niitä koottuja selityksiä kunnes sain tarpeekseni. Annoin vaihtoehdoksi joko minä ja lapsi tai saa lähteä. Mies lähti. En merkinnyt mitään ja loppujen lopuksi ei se mun kanssani halunnut lapsia. Nyt on uusi mies ja vuoden seurustelun jälkeen aloitettiin yrittämään lasta. Toukokuussa saadaan toivon mukaan pieni syliin. Sitä joko haluaa lapsia tai ei. Jos mies on 41 ja eikä vieläkään ole valmis vastaanottamaan lasta, niin ei se tulekaan olemaan. Jätä ja etsi itsellesi perhekeskeisempi mies.
 
  • Tykkää
Reactions: mlvm äiti
Onko miehellä lapsia edellisestä liitosta? Jos on, niin ei välttämättä noin lyhyen yhdessäolon vuoksi vielä halua lisää. Pienten lasten kanssa kuitenkin elämä on aika erilaista ja jos miehellä jo lapsia on, niin hän myös tietää sen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;25601875:
Enpä tunne ketään suomalaista naista, jonka mies olisi pakottanut naimisiin. Ihan on oikeus naisella kosinnasta kieltäytyä, jos haluaa.
Samaa mietin.

Ja meillä nämä päätökset on tehty yhdessä, ehkä hieman enemmän jopa mun aloitteestani.
 
Noh, me oltiin oltu miehen kanssa vajaa puolivuotta kun minä ilmoitin vauvakuumeesta, mies suostui. Nyt meille on tulossa neljäs lapsi ja vuosia yhdessä 9. Ei se aina katso sitä että kauanko ollaan oltu yhdessä, tiedän myös pariskunnan joka oli 7-vuotta yhdessä ja tekivät lapsen, erosivat kun lapsi täytti vuoden.

Mutta se on tärkeää että se tuntuu molemmista hyvältä ratkaisulta, jos miehesi ei vaan halua lapsia. Sillon sinun täytyy miettiä kuinka monta vuotta haluat "tuhlata" elämästä siihen mitä et itse halua. Jokainen on oman onnensa seppä.
 
Taisin pari vuotta kuunnella niitä koottuja selityksiä kunnes sain tarpeekseni. Annoin vaihtoehdoksi joko minä ja lapsi tai saa lähteä. Mies lähti. En merkinnyt mitään ja loppujen lopuksi ei se mun kanssani halunnut lapsia. Nyt on uusi mies ja vuoden seurustelun jälkeen aloitettiin yrittämään lasta. Toukokuussa saadaan toivon mukaan pieni syliin. Sitä joko haluaa lapsia tai ei. Jos mies on 41 ja eikä vieläkään ole valmis vastaanottamaan lasta, niin ei se tulekaan olemaan. Jätä ja etsi itsellesi perhekeskeisempi mies.

Et sä kyllä pelkästään miehen lähtemisestä voi vetää sitä johtopäätöstä, että sä et merkinnyt sille mitään. Jos yks haluaa välttämättä lapsen ja toinen ei missään nimessä, on paras lähteä eri teille vaikka kuinka rakastaisi.
 
Miehellä ei ole lapsia. Eksänsä kanssa oli 15vuotta, ja niidenki erosta jo 5vuotta. Silloin eksä ei halunnut lasta. Nyt kyseisellä eksällä puoli vuotias lapsi.
Ok. Onko sitten mahdoton ajatus, että mies puhuisi totta? Että häntä pelottaa isyys ja että olette hänen mielestään olleet liian vähän aikaa yhdessä sitoutumaan toisiinne ja uuteen ihmiseen vuosiksi eteenpäin? Jos mies on jo 41 v ja lapseton, niin hän on luultavasti tottunut mukavaan elämäänsä ilman vastuuta pikkuihmisistä. Lapsi kuitenkin muuttaa sekä vanhempien yhteistä että kummankin omaa elämää aika paljon.
 
Sulla on vielä aikaa raskautua. Miks tehdä lapsi heti vuoden-kahden tuntemisen jälkeen? ottakaa iisisti, nauttikaa toisistanne ja siitä rauhasta mikä teillä vielä on. En minäkään haluaisi lapsia noin tuoreessa suhteessa. Meette vaikka ensin naimisiin jne.. kyllä niitä lapsia sitten kerkee!
 

Yhteistyössä