Mie löysin ihanan kuvan...

Vanha kuva, missä mie olen varmaan parivuotias ja isin sylissä. :heart: Joulun ajalta ko kuusi näkkyy taustalla, isä seisoo pirtissä ja mie olen sylissä tukka pystössä leviä hymy naamalla

Tuossa kuvassa on jotenki niin ihana tunnelma... Heti tullee sellanen olo että isin kanssa oli kiva olla aina :heart:
Tuosta taitaa tulla yhtä rakas kuva ko yhestä toisestaki, jossa istun talon portailla isän kans, siinä kyllä olen jo aikunen... Meillä ko oli tapana siinä portailla istua ja jutella maailman menosta ja minun ongelmista. Isä oli ainoa joka niistä minun ongelmista tiesi perheen sisällä...

Juu-u, on isiä ikävä. Ko saiski halin ja kuulla sen taas sanovan että asiat järjestyy. :'(

 

:hug:

 

Mulla ei ole yhtään kuvaa itsestä isän kanssa pienenä, kyllä harmittaa. Onneksi isä elää silti ikuisesti muistoissa ja sydämessä.

 

:hug:
Isit on parhaita. Pitäis ottaa omasta pojasta kuva isin kanssa, kun juttelevat ja pojan ilme on niin hyvä. On juuri leveä autuas hymy naamalla.

 

Mulla ei oikeastaan ole kuvia missä olisin äitin kanssa, mut nii se vaan on minun lapsuusmuistoissaki niin että isin kanssa olin aina... Oliskai se kiva kyllä kuvia omistaa niistäki hetkistä ko olen äitin kanssa ollu, kai niitä hetkiä on ollu...