mie alan uskoa, ettei meille ole tarkoitettu toista lasta ..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja SyysYö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

SyysYö

Aktiivinen jäsen
28.08.2010
2 496
1
36
hornantuutti
että töyhtis jää ainokaiseksi. mie tiedän kuulostavani hölmöltä, kun suren tälläistä jo nyt vaikka jätin pillerit pois vasta joulun tienoilla, mutta... on niin rankkaa nähdä raskaana olevia & kaksi ystäväänikin sai äskettäin vauvan.
mie olen ihan hemmetin kateellinen ja menkat ovat aina pettymys. kun jätin pillerit pois, emme yrittäneet niin vakavissamme. lähinnä leikittelimme ajatuksella, että jos sattuisi tärppäämään.. varsinkin kun miula on paha raskausmyrkytys takana, niin ajatus uudesta raskaudesta vähän pelottaakin..
mutta nyt on niin kova vauvakuume päällä, etten välitä!! |O
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi mulla ei ole hirmuista vauvakuumetta. Olisi kamalaa olla, kun kaikki kaverit tuntuvat lisääntyvän hurjalla vauhdilla, ja meille ei toista kuulu, vaikka on kohta 4 vuotta ollut tervetullut sitten, kun on tullakseen.
 
Älä luovuta vielä. Meillä sai esikoinen alkunsa ekasta kierrosta mutta toinen antoi odottaa itseään 2,5 vuotta. Tiedän kyllä tuon tunteen. Olin itse jo heittänyt vähän niinkuin hanskat tiskiin mutta sitten tulikin yllätys tärppi :) Pidän peukkuja että teillä vielä tärppää!
 
Alkuperäinen kirjoittaja älä luovuta;24170967:
Älä luovuta vielä. Meillä sai esikoinen alkunsa ekasta kierrosta mutta toinen antoi odottaa itseään 2,5 vuotta. Tiedän kyllä tuon tunteen. Olin itse jo heittänyt vähän niinkuin hanskat tiskiin mutta sitten tulikin yllätys tärppi :) Pidän peukkuja että teillä vielä tärppää!

Näinpä, kun kovasti petyt ja odotat niin ei takuulla onnistu. Mullakin raskaus lähti sitten kun odottelin kovasti kuukautisia että saa taas alkaa laskemaan päiviä. Mies oli ovulaation aikoihin reissussa mutta oinpa sittenkin raskautunut reissun jälkeen.
 
itselläni esikoisen ja tokan välillä ikäero on melkein 14 v. enkä ollut sillä välin käyttänyt ehkäisyä, ei vain tärpännyt aikaisemmin. toivon sinulle tsemppiä raskautumiseen, ettei sentään noin kauan tarvisi odottaa.
 
vaikeinta tässä on olla ostamatta kivaa äitiysvaatetta tai söpöä vauvanvaatetta alemyynneistä tahi kirpparilta
" ihan varalta vaan".. viimeeksi käskin kaveria kiskomaan miut irti HenkkaMaukan mammamalliston farkkuminarista
 
nostanpa... taas pettymys, menkat alkoivat aamulla. toissapäivänä miuhun iski yhtäkkiä varmuus, että olen raskaana... sellainen outo rauhan tunne. vaikka mitään oireita ei ollutkaan, olin silti jostain syystä varma. .... paskat :'(
 
Viimeksi muokattu:
No älä ny vielä luovuta! Mulla meni kahden ekan kans 10 kk ennenku raskauduin, tosin en osannut pitää sitä mitenkään outona vaan ajattelin sen olevan ihan normaalia.
 
Kurjaltahan se varmasti tuntuu :/ Kuinka kauan sinulla meni tulla raskaaksi ensimmäisellä kerralla? Älä nyt vielä menetä toivoasi, kyllä se pikkuinen voi sieltä vielä teille tulla, vaikkei nyt siltä tunnukaan.
 
Voi ymmärrän niiiiiiiin tuon tunteen... :(
Itselläni puolentoista vuoden yritys takana, nyt kuitenkin raskaana. Siinä välissä todella paha ja pitkäkestoinen keskenmeno, samaan aikaan siskoni ja kaksi kaveriani raskautui, yritin olla onnellinen, mutta aina se ahdisti ja mieltä kalvoi kun sisko lateli oireitaan ja olojaan...
Toinen tuntuu aina jotenkin hankalalle saada, ystäväni odotti 2 vuotta, nyt raskaana, toinen odotti 5 vuotta, nyt synnytti. Sitten eräät ei tarvi vain kerran normaalin kerran viikossa panon pillereiden jälkeen, heti tärppäsi...
Ei se auta kuin rentoutua ja pitää toive yllä, vaikka jokainen menkkakerta kuin vituttaisi. :hug:
 
Me ollaan yritetty 3,5 vuotta ja nyt heinäkuussa tärppäs! Vuosi sitten pitkä ja kivulias keskenmeno. En uskalla vielä olla onnellinen kun on niin alussa vielä ja tuntuu niin uskomattomalta kun niin pitkään yritetty. Mun kolmella kaverilla on saman ikäinen tyttö kuin mulla (4v.) he kaikki kolme olivat yli vuosi sitten samaan aikaan raskaana ja tuntui niin pahalle etten voinut olla pahemmin tekemisissä heidän kanssaan :( en pystynyt mennä katsomaan heidän vauvojaan syntumän jälkeen... Ja kun kaupungilla näki pienen vauvan niin itkua ei pystynyt pidätteleen!
Nyt toivon että tää raskaus menis loppuun asti ja saisin vauvan syliin asti <3 syyskuussa piti alkaa lapsettomuus tutkimukset. Esikoinenkin usein kyselee miksei hänellä ole jo pikkuveljeä kun kavereillakin ja tuntui pahalta
 

Yhteistyössä