Mennäkö hienompaan ravintolaan 1,5-vuotiaan kanssa?

[Rohkaisusi]

Mietityttää kovasti mennä vähän hienompaan pieneen ravintolaan 1,5-vuotiaan kanssa syömään. Onko teillä kokemuksia tai mielipiteitä asiasta? Lapsi ei ole helpoimmasta päästä, on kovin temperamenttinen ja vierastaa vielä kovasti. Hän tulisi olemaan seurueessa ainoa lapsi. Kellonaika on ok, eniten mietittävä tuleeko siitä liian kova stressi itselle ja häiriötä muille ravintolan asiakkaille. Toisaalta olisi kiva nähdä ystäviä pitkästä aikaa ja viedä lastakin vähän tuttujen kuvioiden ulkopuolelle.

 

[Näin]

Mikä on hienompi ravintola? Jos joku fine dining -paikka, en todellakaan menisi. Jos joku ketjuravintola, niin siitä vaan.

 

[Ken guru]

En ottaisi lasta tuonne mukaan. Ei siksi ettenkö lasta voisi ravintolaan viedä, hienoonkin, mutta haluaisin keskittyä kavereihin ja hyvään ruokaan sen kerran kun tuollaiseen lähden. Jokainen kellä lapsia on, tietää mitä ruokailu pienen kanssa tarkoittaa, ja siitä on rentoutuminen usein kaukana.

 

[selväpyy]

me kävimme ravintola loisteessa joka suht hieno rafla.siitä vaan,ei kännikalat melusta häiriinny

 

["Vierailija"]

Menisin. Jos jollakin on ongelma lasten kanssa, niin voivoi.

 

[Rohkaisusi]

Kyseessä ei ole ketjuravintola vaan pieni hienompi paikka.

 

[Fccgx]

Voisin mennä, mutta asenteella että joudun lähtemään kesken pois. Mielummin jättäisin jollekin hoitoon. Pienet lapset jaksavat yleensä käyttäytyä alkuun nätisti, mutta sitten väsyvät ja kyllästyvät, joilloin on aika lähteä kotiin.

 

[hallittu kaaos]

Ottaisin mukaan.

 

[Näin]

En menisi. Se voi olla joillekin vaikka vuoden ainoa hetki, jolloin ollaan hyvän ruuan ääressä nauttimassa aikuisesta seurasta ilman lapsia, nimenomaan nauttimassa. Kalliisti ja hartaasti. Siihen yhtälöön ei kuulu väsymystään tai kyllästymistään kitisevä pikkulapsi.

 

[Glenn.]

En ottaisi lasta tuonne mukaan. Ei siksi ettenkö lasta voisi ravintolaan viedä, hienoonkin, mutta haluaisin keskittyä kavereihin ja hyvään ruokaan sen kerran kun tuollaiseen lähden. Jokainen kellä lapsia on, tietää mitä ruokailu pienen kanssa tarkoittaa, ja siitä on rentoutuminen usein kaukana.

Tämä on totta. Lapsi vie kuitenkin tosi paljon huomiota. Siinä olis mulla ainakin vaikee keskittyä ystävieni kanssa jutusteluun, kun koko ajan täytyis pitää lasta silmällä, ohjeistaa ja auttaa.

 

["vieras."]

en ottais lasta mukaan. ei se ole muillekkaan kiva kun menevät hienoon ravintolaan ja sit siellä saisi kuunnella lapsen kitinää koko ajan

 

["kyl"]

[QUOTE="vieras.";29423951]en ottais lasta mukaan. ei se ole muillekkaan kiva kun menevät hienoon ravintolaan ja sit siellä saisi kuunnella lapsen kitinää koko ajan[/QUOTE]

Näin on.

 

["Mude"]

Jos mahdollista saada hyvä hoitaja siks aikaa, ni elä ota mukaan, mut jos et saa hoitajaa, ni en minä nää syytä siihen, että miksi et vois ottaa lastasi mukaan ja nauttia lapsesta huolimatta hyvästä ruuasta, koska jokainen äiti on sen ansainnut. Itse olin yksinhuoltaja lähes 4 vuotta vilkkaalle pojalle enkä saanut hoitajaa kuin kerran 2 kk joten oli pakkokin ottaa aina joka paikkaan mukaan ja vinoon katsojille irvistin vain takaisin tuumien, että en minä saa tätä lastani minnekään hoitoon toisin kuin eräät onnekkaat.. Mukana kiikuttaminen on tehnyt pojalle vain hyvää, koska malttoi odottaa nätisti jopa lähes 2 tuntia pöydän ääressä kirjoja lukien, kun istuin parturin penkissä ekaa kertaa 4 vuoteen tuossa ennen joulua!

 

[Sivusta seurannut]

Älä ota, jo ihan oman pöytäseurueen vuoksi, jos et muista ravintolan asiakkaista välitä. "Tempperamenttinen lapsi" = lapsi huutaa naama punaisena 5 minuutin sisällä kun istutte pöytään? Kyllä on häiriöksi, jos on pienempi parempi ravintola. Jossain Rossossa vielä menis.

 

[täh?]

[QUOTE="vieras.";29423951]en ottais lasta mukaan. ei se ole muillekkaan kiva kun menevät hienoon ravintolaan ja sit siellä saisi kuunnella lapsen kitinää koko ajan[/QUOTE]

Ja pakkoko sitä on kuunnella? Välillä tuntuu, että meillä on sankoin joukoin aikuisia ihmisiä, joilta on keskittymishäiriö jäänyt diagnosoimatta... 1,5 v ei välttämättä edes puhu ja normaalikitinät katoavat aikuisten puheensorinaan ihan mainiosti. 1,5 vuotiaat mitä minä tunnen (työssä lasten parissa) eivät pidä mitään erityistä mekkalaa.
Omistani 4 vuotias on tällä hetkellä äänekkäin, mutta ihan kelvollinen julkiseen tilaan tai yksityiseenkin (omistajan luvalla). Normaalit aikuiset kyllä pystyvät elämään ja nauttimaan, vaikka taustalla olevat äänet olisivat lapsista lähtöisin.

 

[täh?]

Älä ota, jo ihan oman pöytäseurueen vuoksi, jos et muista ravintolan asiakkaista välitä. "Tempperamenttinen lapsi" = lapsi huutaa naama punaisena 5 minuutin sisällä kun istutte pöytään? Kyllä on häiriöksi, jos on pienempi parempi ravintola. Jossain Rossossa vielä menis.

Tuskinpa aloittajan odotukset illasta ovat: alusta asti pelkkää huutoa. Ja tuskinpa aloittaja itse haluaisi olla jatkuvasti kovaa huutavan lapsen kanssa siellä ravintolassa.

Mutta ilmeisesti oletusarvo on, että aloittaja on jotenkin erikoisen tyhmä.. Tämän takia ei ap kannata paljon muiden mielipiteitä kysellä, koska aina löytyy sairaalloisen herkkäkorvaisia ja -tuntoisia ihmisiä, jotka eivät siedä edes nähdä lasta. Jos sinua ap ei häiritse lapsesi käyttäytyminen, niin suurella todennäköisyydellä (olethan normaalijärkinen) se lapsen käyttäytyminen ei ole häiritsevää.

 

["Hähhäh"]

Tuskinpa aloittajan odotukset illasta ovat: alusta asti pelkkää huutoa. Ja tuskinpa aloittaja itse haluaisi olla jatkuvasti kovaa huutavan lapsen kanssa siellä ravintolassa.

Juu, ei varmaan ole sellaiset odotukset. Eikä varmaan muillakaan ravintolan asiakkailla.
Yleensä vanhemmat selittelevät jatkuvasti/ hyvin usein huutavaa lastaan tempperamenttisuudella.

 

[Rva Ilkeä Harmaa]

No en ottas mukaan ja ihan sen takia, että haluan nauttia itse illasta.

 

[Phoebsi]

Riippuu ihan pöytäseurueestakin. Jos vaikka olisi mukana isovanhempia ja tuttuja, rakkaita tätejä tai setiä niin en näe syytä jättää lasta tilaisuudesta pois.

 

[Plöö]

Ota vaan mukaan, jos olet valmis poistumaan tilasta lapsen huutaessa ja sinua ei haittaa ettei huomiota voi täysin jakaa seurueelle. Ainahan se on pientä hösläämistä lapsen kanssa, vaikka käyttäytyisi niin pakko on edes sivusilmällä vahtia miten ruokailu sujuu. Me ollaan kyllä meidän muksu otettu raflaan, mutta valittu sellaiset paikat joista voi tarvittaessa poistua kätevästi esim. viereiseen ostariin jäähdyttelemään tunteita. Ihan hienoon raflaan ei olla tästä syystä menty kuin kesällä terassille. Onneksi yleensä vieraissa paikoissa malttaakin katsella kiltisti ja mutustaa ruokaansa.

Sanon vaan, että voi helvetti sen kerran kun saatiin meidän temperamenttinen, vierastava taapero hoitoon ja raflaan oli raahattu joku pariviikkoisen näköinen taukoamatta huutava kiljukaula. Nauti siinä sitten herkuista ja kahdenkeskisestä ajasta miehen kanssa... Eikä siinä meidän keskittymiskyvyttömyydestä minusta ole kyse, kun lapsista osaa desibelejä kyllä irrota... Jossain pizzapuffassa saattaisi peittyä ihmisten hälinään, mutta ei pienessä raflassa.

 

[viieras]

tähän on niin mahdoton vastata kun rippuu tosiaan ravintolasta (jotku ns. fine dining -ravintolatkin menee lapsiseurueella), tilaisuuden luonteesta ja tietenkin muista.

Pääsääntöisesti en veisi 1,5v lasta fine dining -ravintolaan jo useammasta syystä:
a) Ei ole kokemus jota vielä tuon ikäinen lapsi varsinaisesti kaipaa
b) Ei tosiaankaan ole kokemus jota muut ravintolavieraat / pöytäseurueen jäsenet kaipaa
c) Ei ole kokemus jota itsekään varsinaisesti kaipaisin fine dining -ravintolassa.

Jos välttämättä haluat lapsen mukaan, ehdota ravintolaa, jonka tiedät soveltuvan lapselle. Fine Dining ravintolat on monesti paikkoja, johon muut äitit ja isit menee "karkuun" omia lapsiaan, viettämään sitä kuuluisaa laatuaikaa. Sovitaan niin ettei me muut, isit ja äidit, yh:t ja muut, sotketa sitä kuviota, eihän.

 

[Näin]

Sanon vaan, että voi helvetti sen kerran kun saatiin meidän temperamenttinen, vierastava taapero hoitoon ja raflaan oli raahattu joku pariviikkoisen näköinen taukoamatta huutava kiljukaula. Nauti siinä sitten herkuista ja kahdenkeskisestä ajasta miehen kanssa... Eikä siinä meidän keskittymiskyvyttömyydestä minusta ole kyse, kun lapsista osaa desibelejä kyllä irrota... Jossain pizzapuffassa saattaisi peittyä ihmisten hälinään, mutta ei pienessä raflassa.

Juurikin näin. Mutta eihän se kaikille äityleille kelpaa ettei kaikki halua 24/7 kuunnella sen oman nico-kyllikin huutoa. Lapsivihaajiajan tässä ollaan kaikki äidit, jotka sitä eivät halua kuunnella

 

[vierass]

Ei lapsessa yleensä ole ongelmaa, vaan vanhemmissa miten he jaksavat lapsestaan pitää ravintolassa huolen. Siellä ei oikeastikaan ole hirveästi aikaa keskittyä vanhojen tuttujen juttuihin ja niellä kahta suupalaa enempää, kun tarttee taas lähteä lasta viihdyttämään. Tämä on tosi tylsää muulle pöytäseurueelle. Suurin osa tajuaa lapsen tarpeet, mutta harva tajuaa mitä varten se vanhempi ei ole niitä täyttämässä. Eikä riitä selityksesi se, kuinka on raskasta olla aina lapsen kanssa.

 

[täh?]

Juurikin näin. Mutta eihän se kaikille äityleille kelpaa ettei kaikki halua 24/7 kuunnella sen oman nico-kyllikin huutoa. Lapsivihaajiajan tässä ollaan kaikki äidit, jotka sitä eivät halua kuunnella

Pakko tässä on näköjään olla ymmärtävinään, että huutavia lapsia, joiden vaan annettaisiin jatkaa huutoaan on jokapaikassa, jopa ravintoloissa. Itse en edelleenkään ole sellaisia nähnyt tai kuullut.

Siksi onkin todella vaikea uskoa, että normaali aikuinen ihminen ihan tosissaan tässä kyselee haluatteko kuulla lapseni rääkymistä, kun illastatte?

Tähän mennessä koetussa elämässäni olen havainnut, että aikuiset kiusaantuvat jo pelkästä oman lapsensa normaalista juttelusta tai vaikka siitä "kitinästä", joka tosiaan jää täysin normaalin aikuisten puheensorinan peittoon. Mitään syytä kiusaantumiseen ei olisi, mutta tällainen kulttuuri täällä on ja sen huomattuani olenkin sitä mieltä, että yllä siteeratun kommentoijan kaltaiset ovat uskomattomia liioittelijoita ja asennevammaisia tai elävät jotain toista todellisuutta kuin normaalimaailma. Normaali.

Elävät siis maailmassa, jossa rääkyvän Nico-Kyllikin äiti tahtoisi tulla ravintolaan lapsensa kanssa ja jonkin vanhanaikaisen häveliäisyyden tunteensa takia kaipaa rohkaisua sadistiselle ja masokistiselle teolleen, ilmeisen turtuneena julkisen ja yksityisen tilan vallanneista taukoamatonta kiljumista ja rääkymistä ylläpitävistä pikkuhirviöistä.

 

["..."]

Pakko tässä on näköjään olla ymmärtävinään, että huutavia lapsia, joiden vaan annettaisiin jatkaa huutoaan on jokapaikassa, jopa ravintoloissa. Itse en edelleenkään ole sellaisia nähnyt tai kuullut.

Siksi onkin todella vaikea uskoa, että normaali aikuinen ihminen ihan tosissaan tässä kyselee haluatteko kuulla lapseni rääkymistä, kun illastatte?

Tähän mennessä koetussa elämässäni olen havainnut, että aikuiset kiusaantuvat jo pelkästä oman lapsensa normaalista juttelusta tai vaikka siitä "kitinästä", joka tosiaan jää täysin normaalin aikuisten puheensorinan peittoon. Mitään syytä kiusaantumiseen ei olisi, mutta tällainen kulttuuri täällä on ja sen huomattuani olenkin sitä mieltä, että yllä siteeratun kommentoijan kaltaiset ovat uskomattomia liioittelijoita ja asennevammaisia tai elävät jotain toista todellisuutta kuin normaalimaailma. Normaali.

Elävät siis maailmassa, jossa rääkyvän Nico-Kyllikin äiti tahtoisi tulla ravintolaan lapsensa kanssa ja jonkin vanhanaikaisen häveliäisyyden tunteensa takia kaipaa rohkaisua sadistiselle ja masokistiselle teolleen, ilmeisen turtuneena julkisen ja yksityisen tilan vallanneista taukoamatonta kiljumista ja rääkymistä ylläpitävistä pikkuhirviöistä.

Wtf? Kukakohan tässä nyt liiottelee?