Z
zzzzzzzz
Vieras
Mulla on niin paljon univelkaa, että ei tosikaan. En osaa enää ajatella selkeesti. En osaa enää puhua lapsille, huudan vaan. Tuntuu, että pää räjähtää ja ohimot tykyttää täysillä. Särkylääkkeitä pitää syödä koko ajan. En saa mistään lastenhoitoapua. Mies vaan on sitä mieltä, että kyllä kaikki selkenee. Kaikki on väsyneitä joskus. En tajua sen järkeilyä. Sanoi, että nyt pitää keksiä syy mistä ne univelat johtuu. Sanoin, että ei se mun olo parane yhtään vaikka mä syyn tietäisin. Tarviisin oikeesti apua enkä mitään syvällisiä ajatuksia univelan todellisista syistä. Mies selkeesti rakastaa työtään enemmän kuin perhettään, heitin jo ajatuksen erosta ilmaan. Mies sanoi, että meidän ois pitänyt miettiä lasten tekemistä vähän tarkemmin sillon kun niitä alettiin tekemään. Eli mun ois pitäny tietää etukäteen, että mulle tulee univelkaa ja näin ollen jättää lapset kokonaan tekemättä.